Tuossa OscarNewmanin sinänsä mielenkiintoisessa, metsäautotien rakennusoikeutta käsittelevässä keskustelussa kummittteli taas tuo jatkuva kasvatus.
Olen ostanut puuta UPM-Kymmenelle Pohjanmaalla yli 10 vuotta. En muista ainuttakaan kertaa joloin myyjä olisi vaatinut tai ehdottanut hakkuun toteuttamista nimenomaan jatkuvan kasvatuksen menetelmällä.
Usein kuitenkin sovitaan hakkuusta yp-poiston / harvennuksen menetelmänä, otetaan siis soveltuvin osin vanhoja puita kasvavien päältä.
Homma toimii hyvin, ammattitaitoiset konekuskit osaavat työnsä.
Ongelma syntyy, mikäli jatkuvan kasvatuksen hakkuuta ei voida toteuttaa konetyönä ja mikäli poistuma/ha jää hyvin alhaiseksi.
Korjuun toteuttava yrittäjä tekee työtä urakalla (euroa/m3). Erittäin pieni poistuma/ha nostaa kustannuksia, samoin tekee myös työn toteutttaminen metsurityönä.
Kohonneet korjuukustannukset laskevat puusta maksettavaa hintaa ja sen taas vain harva myyjä hyväksyy.
Koko jatkuva kasvatus tuntuu muutoinkin olevan täysin vieras niille ihmisille jotka ihan oikeasti omistavat metsää ja harjoittavat taloudellisesti kannattavaa metsätaloutta
Olen ostanut puuta UPM-Kymmenelle Pohjanmaalla yli 10 vuotta. En muista ainuttakaan kertaa joloin myyjä olisi vaatinut tai ehdottanut hakkuun toteuttamista nimenomaan jatkuvan kasvatuksen menetelmällä.
Usein kuitenkin sovitaan hakkuusta yp-poiston / harvennuksen menetelmänä, otetaan siis soveltuvin osin vanhoja puita kasvavien päältä.
Homma toimii hyvin, ammattitaitoiset konekuskit osaavat työnsä.
Ongelma syntyy, mikäli jatkuvan kasvatuksen hakkuuta ei voida toteuttaa konetyönä ja mikäli poistuma/ha jää hyvin alhaiseksi.
Korjuun toteuttava yrittäjä tekee työtä urakalla (euroa/m3). Erittäin pieni poistuma/ha nostaa kustannuksia, samoin tekee myös työn toteutttaminen metsurityönä.
Kohonneet korjuukustannukset laskevat puusta maksettavaa hintaa ja sen taas vain harva myyjä hyväksyy.
Koko jatkuva kasvatus tuntuu muutoinkin olevan täysin vieras niille ihmisille jotka ihan oikeasti omistavat metsää ja harjoittavat taloudellisesti kannattavaa metsätaloutta
Vastaukset 12
Vanhimmat
Johan sen sanoo menetelmän nimikin. Kasvatetaan vain jatkuvasti, sitten joku saattaa tulla järkiinsä ja hakkaa normaalisti näillä "raiskaavilla menetelmillä" tai omistaja vaihtuu ja vaihtuu periaatteetkin.
Minulla on tietenkin paljon pienempi "otanta", mutta en muista tavanneeni ketään joka olisi vakavasti harrastanut jotain "pehmeämpää menetelmää". Niitä on kyllä paljon, jotka sanovat: "Lahotkoot vaikka pystyyn, mutta minä en hakkaa..."
Vaarikin on käyttänyt yläharvennusta kunhan on vain saanut asiantuntijat ensin vakuuttuneeksi.
Toisaalta harsintaan, sitähän se jatkuva kasvatus parhaimmillaankin on, ei palata, niin kauan kun Vaarin pää on pystyssä. Senverran paljon olen vajaatuottoisiin harsintametsiin aukkoja tehnyt ja niitä tuottoisaksi viljellyt, ettei harsintavirhettä enää tehdä. Onhan noita sitten jo ensiharvennettukin niitä aukotettuja harsintoja. Enemmän tuli puuta kuin harsinnan jälkeisessä aukkohakkuussa.
Nyt täytyy hieman korjata Vaarilla olevaa väärinkäsitystä. Jatkuva kasvatus ei todellakaan tarkoita sitä, että kasvatetaan jatkuvasti ilman puun myyntiä ja hakkuita. Vaarin kommentti kertoo vain sen, että henkilö ei ymmärrä jatkuvan kasvatuksen menetelmää.
Korjaukseni ei tarkoita sitä että olisin jatkuvaa kasvatusta käyttävä ja jaksollisen kasvatuksen vastustaja. Kummassakin on hyvät ja huonot puolensa.
Se oli enemmänkin sanaleikki "Jatkuva kasvatus" tarkalleen sanoina antaa siihen mahdollisuuden.
Olen toki saanut siitä opetusta oikein "Isän kädestä" ja monen muunkin vanhan taitajan. Niin vain on käynyt, että kaikkien näiden oppimestareitteni metsät on viimeistään seuraava sukupolvi hakannut aukoksi ja pannut sitä tietä jopa kasvamaan puutakin. Jollain muullakin kun Vaarilla on käynyt niin, että ensiharvennus on sitten antanut enemmän myyntikelpoista puuta kuin kuin "Jatkuvan kasvatuksen" jälkien perkaaminen aukkohakkuulla. Eli tämä kasvatusmuoto on osoittautunut lopulta harsinnaksi, jossa tulee pää vetävän käteen viimeistään parin sukupolven mittaan.
Niinkuin olen täälläkin joskus sanonut, käytän kyllä yläharvennusta viimeisenä harvennuksena ennen uudistusta. Samoin on tälläkin hetkellä huonon peltomännikön alla istutetut kuuset odottamassa männikön reilua väljennystä ja sitten lopullista poistoa. Hieskoivikoitten alle olen onnistunut saamaan kuusentaimikon jne.
Nämä esimerkit eivät tee kuitenkaan minusta "Jatkuvan kasvatuksen" harjoittajaa. Kasvatusmallini perustuu kuitenkin aukkohakkuuseen ja viljelyyn, niistä minulla on 45 vuoden kokemus ja selkeitä näyttöjä näiden konstien paremmuudesta.
En sano sitten mitään jos metsässä alkaa olla, muuallakin kuin peltoheitoilla, kunnon kuusen maata. Silloin saattaa homma olla vähän toinen. Minun kokemukseni perustuvat vain mäntymetsiin ja muutamiin hiukan viljavampiin läntteihin.
.. huono peltomännikkö niitä "Isän käden" oppeja vai isältä jääneitä perintöjä?
Kuusta ei vain silloin "ollut soveliasta" istuttaa juuri mihinkään. Nythän sitä sitten, suhdanteitten muututua, istutetaan selville männyn maillekkin.
ihmettelin miksi yleensäkään säilyttelet sitä huonokasvuista männikköä noin rehevällä maalla. Parempi lopputuloshan olisi kun ei yrittäisi ollenkaan kasvattaa tuollaisessa tilanteessa männystä tukkia vaan lyhyellä kierrolla kuitupuuta. Tosin onhan se tuskaa luopua suurella vaivalla ja rahalla istutettuista puista. Silloin parhaan tuoton saaminenkaan ei aina auta asiassa.
Kahdessa vaiheessa poisto, ehkä toisella kerralla joku tukkikin. Eipähän halla ota kuuseen kun on hetken suojassa.
että yhdessä harvennuksessa kaikki pois jos haluaa kaikkein tuottoisammin sen tehdä. Tukkiin asti odotteleminen on armotta vajaa tuottoista tuollaisessa männikössä.
Mukaan, kyllä maksajan täytyy olla se metsäsnomistaja, joka tuolle jatkuvan kasvatuksen tielle on lähtenyt. Ihan riittävästi on uusittu noita ennenvanhaan suosittuaja hakkuumallin metsiä vajaatuottoisena, kuten Vaarikin tuossa alempana mainitsee. Eipä se aliskuusista noussut metsä ole kovinkaan tuottava enää, kun on helposti samanikäistä metsää, mitä aikoinaan poistettu valtapuusto. Tottakait harvennuksen yhteydessä on mahdollisuus poistaa tuota vanhempaakin kaartia ylispuuna joukosta, mutta erikseen niiden poistaminen, ei ole taloudellisesti kannattavaa. Rehevillä paikoilla kyllä on jätetty esim. koivikon alle nousseita kuusikoita kasvamaan ja niistä on hyviä kokemuksia, kun jättää jonkinverran suojuspuustoa.
Kyllä jatkuvan kasvatuksen apostolit lupaavat, että oikein suoritetun eri-ikäisrakennehakkuun jälkeen puusto suorastaan räjähtää (vrt. Andy-mainos) kasvamaan. Ja kymmenen vuoden kuluttua voidaan taas hakata 120 mottia hehtaarilta tukkia. Kattokaapas asiantuntija Hannu H:n mielipide Mettälehden keskustelusta. Kylä Kärsämäen käräjämettäkin räjähtää jahka ensi kesä koittaa!
Nythän tuo viherpunapoppoo on palkkaamassa oikein "ammattilaisia" omaan "Innofor-hoitofirmaansa". Sallinette veikata, että tuossa puljussa on kyseessä jonkinmoisen EU- tai muun projektirahoituksen kuppaaminen mielikuvametsänhoidon varjolla...:)
MAKSAA