jos jo kerran eronnut pari haluaakin jatkaa uudestaan yhteistä elämää, niin tarviiko heidän siinä tapauksessa avioitua uudelleen ja miksi, jos kerran Jumala on heidät kerran yhdistänyt ja se liitto ei pääty kuin kuolemalla,
ja jos ei tarvi, voivatko he vain muuttaa yhteen asumaan ja jatkaa ns susiparina? Vai ovatko he ns susipari siinä tapauksessa?
ja jos ei tarvi, voivatko he vain muuttaa yhteen asumaan ja jatkaa ns susiparina? Vai ovatko he ns susipari siinä tapauksessa?
Vastaukset 5
Vanhimmat
niin,että nämä asiat ovat vaikeita. Ulkopuoliset ovat ulkopuolisia näissä. Neuvojia riittää, kun ei tarvi ottaa vastuuta.
Mutta myös heitot, että "minkä Jumala on yhdistänyt, älköön sitä ihminen erottako" ei taida riittää vastaukseksi?
johon vastaamalla "kyllä" tai "ei", vastaa aina "väärin"?
Vai osaako joku vastata "oikein"?
em kysymykseen oikein, mutta...
jos luen näitä ketjuja ja mietin kuinka paljon on kysymyksiä, jotka ovat vaikeita ja mistä ne oikeastaan tulevat:
-"oikea parannus"
-"oikeita uskovaisia"
-"usko syntyy Jumalan valtakunnassa"
-"ei meidän tarvitse sitä sanoa"
-"miten lapsille käy, kun kasvavat ulos lapsuususkostaa" (esim. Kiinassa)
-jne
On siis paljon huonoja sanoja, toisaalta sanotaan puheemme olkoon "On, on ja Ei, ei"
eli turhia sanoja viljelemme runsaasti.
Edelleen, jos järki on ainut asia, jolla asioita yritämme ymmärtää, niin tulemme "hokaraksi".
LOPUKSI voi vain sanoa, että ihminen, joka on uskomassa tuntee itsensä huonoksi, syntiseksi ja jaksaa eteenpäin vain uskon varassa - USKOMISEEN TÄMÄ AINA JÄÄ.
mika on syntia ja mika ei. Tekevatko he huorin, jos menevat sankyyn avioeron tultua voimaan?
eivät, jos kerran avioliitto päättyy vasta kuolemaan; kyllä, jos avioero on avioero, vai?