Oon lesta niinko koko meijjän perhe, mutta en todellakaan haluaisi olla! Elän lähes normaalia elämää; kuuntelen musiikkia, katson TV:tä, leffoja, käytän meikkiä, käyn bileissä (joskin harvoin) kiroilukin on tullut parin vuoden aikana mukaan. Ja porukathan ei tiedä asioista mitään. Ei olla mikään kymppilesta perhe, eli siis meillä on sallittua leffojen katselu yms. Ei liian vakavaa, mutta miten voi kertoa vanhemmille että kieltää uskonsa? Pelottaa että porukat 'hylkää' ja alkaa vihaa mua jos kiellän niinsanotun uskoni. Valitettavan usein käy sillain et uskonsa kieltänyt 'karkotetaan' kotoa. Ei jaksais elää mitään "kaksoiselämää" ja nykyään tätäkin joutuu miettimään melkein joka päivä. Ois paljon helpompaa jos joku siskoista olis jo ei-lesta, mutku ei ole. Lisäksi lestojen haukkuminen alkaa pikkuhiljaa koulussa vituttaan. Nykyään kuulee joka päivä kritiikkiä lestoista, ei siis minulle sanota, mutta silti sitä kuulee jatkuvasti ja alkaa hävettää todella paljon. Mulla on ei-lestoja ja lestoja ystäviä eikä niitä hetkauttas jos uskoni kieltäisin, mut ne porukat vaa pyörii si pääs.
Sori tästä tuli hirvee stoori, ei vittuilua mielellään, asiallisia kommentteja! Jos jollakin olisi itselläänkin ollut tällaisia kokemuksia?
Kiitos etukäteen vastanneille!
Lesta-ko ?
11
1035
Vastaukset
- werwer
vahvista uskoasi, olethan jo elämälläsi sen kieltänyt.
- - Abimelek
Eihän tämä avaaja vielä uskostaan mitään kertomnut.
- Werneri...
- Abimelek kirjoitti:
Eihän tämä avaaja vielä uskostaan mitään kertomnut.
Etkö tosiaan huomannut tai ymmärtänyt lukemaasi, hän juuri todisti uskostaa, nimittäin epäuskosta. Kaikki mitä hän luetteli tekevänsä tulevat epäuskosta.
ongelma on monille tuttu.
Nuoruusisässä identiteetti on vatsa muodostumassa ja virikkeitä on monenlaisia.
Helposti koti tuntuu ahdasmieliseltä ja toisten kodit paratiisilta siihen nähden.
Haluaisi omaksua vapautta, joka kuitenkin usein johtaa orjuuteen.
Ajan myötä käy kuitenkin selväksi, että kahdentien kulkeminen vasta raskasta on. Ei ole kotonaan kummassakaan ja helposti joutuu kipuilemaan syyllisyyden kanssa.
Kokonaan luopuminen ei todennäköisesti onnistu ilman komplikaatioita, koska lapsuuden opit ovat aina takaraivossa.
Siunausta etsintääsi.- satu1983
Onhan se uskovaisten elämä "turvallista ja tuttua". Toki on viisasta kertoa asiasta vanhemmille. He luultavasti tietävät ettet usko jumalaan etkä halua noudattaa lestadiolaisia sääntöjä, mutta ei vaan ole viitsinyt sinulle mitään huomauttaa. Ehkä toivovat että joskus uskoisit.
Onko se ei-uskovaisten elämä niin hohdokasta joka viikonloppu bileitä ja viinaa, pettämistä. Elämä pyörii viinan ja miehien huvittelun ympärillä. Avioliitot eivät kestä tai avioliittoja ei suosita mieluummin avoliitto. Uskontoa ei hyväksytä ja moni kannustaa ja mainostaa kirkosta eroamista. Jopa ei uskovainen poikaystäväsi saattaa pitää uskovia (jopa vanhempiasi) täysin pimpona tai skitsofrenikkoina.
Kunnioitan lestadiolaisuudessa sitä että ihmisiä pidetään arvossa ja kaikki pyrkivät hyvään ja kunnialliseen elämään.
Et ehkä tässä vaiheessa vielä ajattele sitä kuinka tyhjää "ei-uskovaisten" elämä on ja kuinka pinnallisten asioiden perässä he kulkevat. Haluan vain sanoa että kymmenen vuoden päästä saatat taas haluta olla uskovaisten ihmisten kanssa.
"lestadiolaisesta omastatunnosta et pääse koskaan".
ps. ei säännöt (meikkaus, tv ym.) ole pääasia vaan usko.- - Abimelek
Kertoiko avaaja jotakin sellaista?
Eihän lestadiolaisuus ja sen traditio suinkaan mikään Jumala ole. On tärkeätä pitää kaksin käsin kiinni Kristuksen opista jA IANKAIKKISEN ELÄMÄN LAHJASTA, SEURAKUNNASSA JONKA YHTEYTEEN OLEMME PYHÄSSÄ KASTEESSA JUMALAN LAPSIKSI LIITETYT. Olemme evankeisluterilaisia kristittyjä. Lestadilaisuus on vain yksi evankelisluterilaisen kirkon herätysliike joka on (ollut) osa seurakuntaa. - 1234566789
- Abimelek kirjoitti:
Kertoiko avaaja jotakin sellaista?
Eihän lestadiolaisuus ja sen traditio suinkaan mikään Jumala ole. On tärkeätä pitää kaksin käsin kiinni Kristuksen opista jA IANKAIKKISEN ELÄMÄN LAHJASTA, SEURAKUNNASSA JONKA YHTEYTEEN OLEMME PYHÄSSÄ KASTEESSA JUMALAN LAPSIKSI LIITETYT. Olemme evankeisluterilaisia kristittyjä. Lestadilaisuus on vain yksi evankelisluterilaisen kirkon herätysliike joka on (ollut) osa seurakuntaa.En minäkään vaatekristitty ole, mutta otetaan rauhallisesti.
Kaikissa yheisöissä on tätä sääntöjen hakua.
Pääasia:
Jos joku nuori luulee elämäksi sitä, että saa bailata, meikata, kaljoitella, rokata tms., hän pahasti erehtyy. Se on elämän kuonaa.
Tuskin kukaan vanhemmiten paheksuu sitä, että kotona asetettiin turvalliset rajat.
Mene torille lauantaina katsomaan tätä "onnellisten" käännääjänuorten joukkoa!
Mitä se elämä on? Mahdollisuuksien tuhlaamista, ei sen kummempaa.
Fiskumpaa olisi istua "tylsissä virsi-illoissa". - eräs äiti
ole pelkkää viinaa ja biletystä! Meillä on ollut ja on lasten ystävinä ja puolisoina aivan tavallisia nuoria ihmisiä!
Joskus ehkä juuri lestadiolaisten täytyy yrittää näyttää eniten ei-lestadiolaisilta ja siksi tapahtuu ylilyöntejä.
Toivoisin toki omienkin lasteni löytävän elämän Jumalan sanasta. Mutta nyt he ovat maailmalla ja siksi tuntuu niin pahalta liiallinen yleistäminen ja perin mustavalkoinen ajattelu! Se voi suorastaan saada nuoren kapinoimaan, koska onhan jokaisella toki silmät päässään! Voi olla aika ristiriitaista nähdä aivan muuta kuin mitä on opetettu näkemään.
Itselläni oli kouluaikoina "suruttomia" ystäviä, jotka eivät ikinä houkutelleet minua mihinkään luvattomiin juttuihin. Sain olla sellainen kuin olen.
Eivät lestadiolaiset näy kovin paljon toisia arvostavan. Ulkopuoliset nähdään melkein epäinhimillisinä olentoina, vaikka juuri heille tulisi rakkautta osoittaa! - ....
"Onko se ei-uskovaisten elämä niin hohdokasta joka viikonloppu bileitä ja viinaa, pettämistä. Elämä pyörii viinan ja miehien huvittelun ympärillä."
Miten niin muka? Ei mun ainakaan. Niinhän siellä tietysti opetetaan, että kaikki "uskottomat" ovat pahoja ja rypevät kaikissa mahdollisissa synneissä. Muistan kyllä nämä totuutena opetetut asenteet. Hohhoijaa.
"Et ehkä tässä vaiheessa vielä ajattele sitä kuinka tyhjää "ei-uskovaisten" elämä on ja kuinka pinnallisten asioiden perässä he kulkevat. Haluan vain sanoa että kymmenen vuoden päästä saatat taas haluta olla uskovaisten ihmisten kanssa."
Mielestäni vl:n elämä on sikäli pinnallista, että mitään ei saa ajatella yhtään sen syvällisemmin, eikä saa kyseenalaistaa asioita. Epäily on syntiä jne jne. Itse olen jättänyt vl-piirit lähes kymmenen vuotta sitten, eikä mitään hinkua takaisin ole ollut. Eipä siellä mitään olekaan, mikä houkuttelisi. - totuus83
.... kirjoitti:
"Onko se ei-uskovaisten elämä niin hohdokasta joka viikonloppu bileitä ja viinaa, pettämistä. Elämä pyörii viinan ja miehien huvittelun ympärillä."
Miten niin muka? Ei mun ainakaan. Niinhän siellä tietysti opetetaan, että kaikki "uskottomat" ovat pahoja ja rypevät kaikissa mahdollisissa synneissä. Muistan kyllä nämä totuutena opetetut asenteet. Hohhoijaa.
"Et ehkä tässä vaiheessa vielä ajattele sitä kuinka tyhjää "ei-uskovaisten" elämä on ja kuinka pinnallisten asioiden perässä he kulkevat. Haluan vain sanoa että kymmenen vuoden päästä saatat taas haluta olla uskovaisten ihmisten kanssa."
Mielestäni vl:n elämä on sikäli pinnallista, että mitään ei saa ajatella yhtään sen syvällisemmin, eikä saa kyseenalaistaa asioita. Epäily on syntiä jne jne. Itse olen jättänyt vl-piirit lähes kymmenen vuotta sitten, eikä mitään hinkua takaisin ole ollut. Eipä siellä mitään olekaan, mikä houkuttelisi.Ihminen haluaa kuulua aina johonkin ryhmää. Yleensä ihmisellä on kolme vaihtoehtoa viettää viikonloppua:
1. seuroissa/nuortenilloisa ym.
2. baareissa ym. (missä alkoholi mukana)
3. kotona
Kuvitteletko että kukaan nuori jaksaa istua joka viikonloppu kotona. Kuvitteletko että niitä ei-juovia ei-uskovia on paljonkin? Jos et kuulu uskoon tai et liity ei-uskovien porukoihin niin olet yksin! Tämä ei liity mitenkään uskoon vaan kyse on enemmänkin psykologiasta. - suruton?
totuus83 kirjoitti:
Ihminen haluaa kuulua aina johonkin ryhmää. Yleensä ihmisellä on kolme vaihtoehtoa viettää viikonloppua:
1. seuroissa/nuortenilloisa ym.
2. baareissa ym. (missä alkoholi mukana)
3. kotona
Kuvitteletko että kukaan nuori jaksaa istua joka viikonloppu kotona. Kuvitteletko että niitä ei-juovia ei-uskovia on paljonkin? Jos et kuulu uskoon tai et liity ei-uskovien porukoihin niin olet yksin! Tämä ei liity mitenkään uskoon vaan kyse on enemmänkin psykologiasta."Kuvitteletko että niitä ei-juovia ei-uskovia on paljonkin? Jos et kuulu uskoon tai et liity ei-uskovien porukoihin niin olet yksin!"
Ei-juovia ei-uskovaisia on paljon! Joka "ryhmästä" nousevat aina eniten esille ne huonot esimerkit, esim. uskovaisista kiihkomieliset uskovaiset ja ei-uskovista nuorista ne rellestäjät. Vähemmistö leimaa koko ryhmän maineen, ja se on surullista. Esimerkiksi urheilun ja partion parista löytyy paljon reipashenkisiä nuoria, mutta jos lestadiolaisnuoret eivät näihin "tervehenkisiin" harrastuksiin pääse, niin eiväthän he tapaa fiksuja ei-uskovia? Tai ainakin heidän on vaikeampi tutustua ja tunnistaa heidät. On surullista, jos ei-uskovista nuorista on lestadiolaisilla huono kuva: reippaita ja rehellisiä nuoria löytyy kyllä enemmän kuin näitä ryypiskelijöitä.
Ja neljäs vaihtoehto viikonlopun viettoon voisi olla kavereiden kanssa puuhastelu: esim. urheilu (uinti, luistelu ym.) tai ihan vain (alkoholiton) jutustelu ja hauskanpito.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1421825
- 1141437
- 1691242
Maailmanlaajuinen tietokone ongelma?
Kuinka systeemit voidaan rakentaa niin että yksi tietokone ongelma vaikuttaa miljardin ihmisen elämään jopa viikkokausia881237- 891115
- 1941017
- 97953
- 40860
Venäjä lähettää 480 tuhannen sotilaan armeijan Suomen rajalle
Miten Suomessa vastataan Venäjän uhkaan sotilaallisesti195854Nainen voi rakastaa
Ujoakin miestä, mutta jos miestä pelottaa näkeminenkin, niin aika vaikeaa on. Semmoista ei varmaan voi rakastaa. Miehelt76828