Meditaation vaikutuksista

Samàpatti

Samàpatti / samaapatti tarkoittaa kirjaimellisesti keskittymisharjoituksista seuraavia saavutuksia ja kokemuksia. Jokainen ihminen, joka harjoittaa päämäärätietoista meditaatiota säännöllisesti, saa jossain vaiheessa jonkinasteisia kokemuksia. Kokemusten laatu ja väkevyys voi vaihdella, ne eivät aina ole erityisen mullistavia, eivätkä ne ole välttämättä kytköksissä meditoijan henkisen kehityksen asteeseen. Toisinaan meditoijat olettavat että jos on paljon tällaisia kokemuksia, on kehittyneempi kuin jos tämän suuntaisia kokemuksia on vain vähän tai ei ollenkaan. Asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen.

Tavallisin kokemus intensiivisen meditaation yhteydessä on valon aistiminen. Kun mieli on keskittynyt, saattaa meditoija nähdä erilaisia valoilmiöitä ; punaista, vihreää tai sinertävää valoa, mutta tavallisemmin kellertävää tai valkoista. Valon näkeminen on merkki siitä, että tietoisuuden taso on hieman kohonnut.

Toiset meditoijat "kuulevat" ääniä valon näkemisen sijasta. Kysymys ei kuitenkaan ole "skitsofreenisestä" tilasta :-). Sisäsyntyinen ääni, jota meditoija saattaa "kuulla" syvän keskittymisensä aikana, voi muistuttaa jatkuvaa, matalaa mantraa tai se voi muistuttaa jatkuvasti soivaa säveltä. Jotkut meditoijat aistivat äänet sanoina ja meditoijat, jotka uskovat Jumalaan, ajattelevat usein että Jumala puhuu heille. Buddhalaiset meditoijat uskovat kuitenkin, että tällainen meditaation aikana kuultu "puhe" nousee oman mielen ja tajunnan syvyyksistä - kuka tahansa terve ihminen voi esimerkiksi "kuulla puhetta" ja / tai nähdä "valveunia" unen ja valveen rajamailla, juuri ennen nukahtamista tai juuri herättyään, kun mieli on suht koht tyhjä.

Toiset voivat saada meditaation aikana kokemuksia tuoksuista. Joskus tuntuu ikään kuin huone jossa meditoija istuu, täyttyisi tästä hänen aistimastaan tuoksusta, kuten jasmiinin tai ruusun tuoksusta. Usein on tapahtunut, että tämän tuoksun voivat tuntea myös muut ihmiset kuin meditoija itse. Myös tämä tarkoittaa, että tajunta on siirtymässä hienovireisempään tilaan kuin missä se tavallisesti on.

Meditaation jatkuessa vuosia, nämä kokemukset muuttuvat. Meditoija voi meditoidessaan nähdä yht`äkkiä edessään avautuvan erilaisia maisemia - esim. kukkuloita, puita ja taivaita loputtomiin. Toinen voi nähdä "sähköisiä", välähteleviä geometrisia muotoja, kuvioita tai mandaloita muistuttavia muotoja ja erilaisia hahmoja. Meditoija voi nähdä myös silmiä ja erittäin yleistä on kasvojen näkeminen. Kaikki nämä kokemukset ovat yleisiä määrätietoista meditaatiota harjoittaville, mutta ne eivät ole välttämättömiä.

Meditaation yhteydessä voi esiintyä myös muunlaisia kokemuksia : meditoija voi tuntea esim. ruumiinsa painon muuttuvan. Hän voi tuntea ruumiinsa yht`äkkiä erityisen raskaaksi, tai päinvastaisessa tapauksessa hän voi tuntea olevansa kevyt kuin höyhen, ikään kuin hän voisi vain leijua tiehensä. Myös kovan kuumuuden ja kylmyyden kokemukset ovat tavallisia. Tutkimuksissa ( tutkittaessa esim. intialaisia askeetikkoja )on osoitettu että meditoijien ruumiinlämpö ja ruumiin toiminnot saattavat todella muuttua keskittymisharjoitusten aikana.

Joidenkin ihmisten, jotka ovat harjoittaneet päivittäistä meditaatiota vuosien ajan, mieli saattaa tulla erittäin herkäksi ja he saattavat kehittää erilaisia hienovaraisia aisteja. He saattavat huomata ymmärtävänsä mitä muut ihmiset ajattelevat tai he saattavat kehittää muita kykyjä liittyen siihen mitä me lännessä kutsumme "selvänäköisyydeksi" tai "selväkuuloisuudeksi". Kysymys ei kuitenkaan ole yli-luonnollisesta vaan pitkälle harjoitetun mielen kyvystä tehdä todellisuutta koskevia hienovaraisia aistimuksia ja tulkintoja näiden aistimusten pohjalta.

Toisaalta on ihmisiä jotka eivät koe mitään "ihmeellistä" meditoidessaan. Jotkut voivat ilmeisesti kulkea koko "tien" loppuun ja saavuttaa Nirvànan ilman, että heille kehittyisi mitään kykyjä tai ilman että he kokisivat mitään "järisyttävää". En tarkoita tässä Nirvànalla vain buddhalaisen käsitteistön Nirvànaa, vaan yleisesti uskonnosta riippumatonta "lopullista ymmärryksen aukeamista".

Samapàtti-kokemuksiin kuuluu myös intensiivisen ilon, autuuden ja ekstaasin kokemukset ja yleisenä kokemus, jossa voimakas rauhantunne valtaa meditoijan koko olemuksen. Tällaista voi tapahtua meditaation aikana, mutta mitä kauemmin meditaatiota jatketaan, sitä useammin kokemukset ilmenevät myös meditointien väliaikoina. Meditoija voi saada välähdyksenomaisia näkemyksiä : ikään kuin verho olisi yht´äkkiä vedetty hänen ymmärryksensä tieltä - hetken aikaa hän näkee asiat paljaina, sellaisinaan. Ja sitten verho sulkeutuu. Kun meditaatiota edelleen harjoitetaan hellittämättä, nämä välähdykset tihenevät tihenemistään, kunnes verho poistuu lopullisesti hämärtämästä todellisuutta jossa elämme, johon vaikutamme ja joka vaikuttaa meihin.

Kun verho putoaa lopullisesti, on kysymyksessä samàdhi eli tila, jossa meditoija on kiinnittynyt jatkuvasti todellisuuteen meditaation ulkopuolellakin. Se on Valaistumisen tila.




( Olisi mielenkiintoista kuulla teidän meditaatiokokemuksistanne :))