Mitenhän tuo kespes toimisi n.3 kuution varaajan kanssa? Ja ilmeisesti siinä on täydenpolton aikana ihan ok hyötysuhde vai onko?
kespes
varaajan
133915
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Kait Kespes varaajan kanssa pelaa alapaloisena kattilan ihan hyvin. Riippu tietenkin Kespesin mallista, mikä kannattaa pistää tuon kokoisen varaajan yhteyteen. Joku 15 kW.nteho on kyllä hieman onneton. Tuollasen varaajan lataaminen vaikkapa nostamalla sen lämpötilaa 50 astetta, vaatii 175 kWh:a. Jos kova pakkanen ja talo joku 120-130 neliötä, niin saa paahtaa vuorokauden, jotta varaaja on täynnä.Varaavassa systeemissä pitää kattilan teho olla neljä kertaa talon ottama maksimiteho eli tuollaset 35-40 kW:a
tuo pitkä varaajan lataamis aika. mut tarkoitus on pistää sähkövastukset pönttöihin (varaaja ja lämminvesivaraaja) jotta aina olisi lämmintä vettä/lämmintä talossa. Eli minulla ei tulisi olemaankaan ikinä mitään pakkoa saada varaaja nopeasti lämpöiseksi, ala lämpöä pitäisi olla lattialämmitykseen vaadittava lämpö jatkuvasti ja tuosta vastus selviäisi hienosti. Kuinka kauan tuossa pienimmässä kespessissä kestää polttaa pesällinen?
Kespes 15. Kestää polttaa pesällinen ilman jatkosiiloa ja varaajaa n. 9 - 12 tuntia. Ei tarvitse vahtia ollenkaan vaan voi nukkua rauhassa yöllä tai päivällä olla töissä niin kuin normaalit ihmiset tekevät. Aika riippuu haloista siis koivut hyviä. Eli kokonaisen yön kestää talvella kun kattilan lämpötila on 80 - 90 astetta ja pattereille menevän veden lämpötila n. 60 astetta ja talon koko n. 140 neliötä tiilivuorattu.
onhan se mahdollista käyttää kespesiä "jatkuvapaloisena" kun kuormitus on suuri, vaikka se olisikin kytketty varaajaan.
Varaajaan kaksoistermostaatti joka ohjaa sitten puhaltimen käyntiä.
on se että meille tulee hyvin eristetty talo joten kattila joutuisi työskentelemään todella pienellä kuormalla joten hyötysuhde kärsisi liikaa, jos jatkuvasti kattila joutuisi kytemään pienellä teholla.
Kait toi kespes toimii hyvin myös hakkeella tms. ,kun tota omaa mettää ei valtavasti ole.
Miksi pidät lähtevän veden lämpötilaa noinkin korkeana? Oma töllini myös tuollainen tilivuorattu purueristeinen talo ja lähtevä vesi nollakelillä karvan verran alle 40 astetta, paukkupakkasella lähes 50 astetta, Ouman säätää ulkoilman lämpötilan mukaan.
Patteri toimii huomattavasti jouheammin alhaisemmalla lämpötilalla. Korkealla lämpötilalla se välillä on tosikuuma ja sitten taas patteritermostaatti vetää ventiilin täysin kiinni. Aiheuttaa turhaa vetoa, joka tuntuu lattianrajassa.
Toinen tuossa puhuu hakkeen polttamisesta. Onko Kespesin varastosiilo haponkestävää? Jos ei ole, niin hakkeella se syöpyy puhki muutamassa vuodessa.
on ollut pannuhuoneessa 25 vuotta, joista suurimman osan ajasta kylmänä. Öljyn polttaminen on ollut vielä pieni kustannus Kespeksen kanssa pelaamiseen nähden. On malliltaan 25 ja ilman varaajaa, kuten silloin oli tapana tuo kattila kytkeä. Perintökattila, joten en ollut aikoinaan sitä valitsemassa. Nyt jos joutuisin Kespeksen valitsemaan, niin varaajan laittaisin ehdottomasti. Kytypoltossa ei tämän kokemuksen perusteella ole mitään järkeä. Nyt kun oli 15 astetta pakkasta, niin innostuin taas puljaamaan kattilan kanssa. Puuta meni 6 tunnin polton aikana varastopesällinen, eli noin 0,18 pinomottia. Ei riittänyt koko yötä, kun kuuden tunnin päästä oli vedenlämpö 40 astetta. Oli aikoinaan jatkosiilokin, mutta kaksi kertaa meinas palaa koko rakennus, niin siitä luovuttiin. Nyt kun on keli nollassa, niin öljyä menee 13 litraa vuorokaudessa. Hakettakin joskus poltettiin, mutta tuolla kulutuksella oli aika työlästä saavikaupalla varastopesää täytellä.
Puita pystyy lisäämään vasta kun entinen varastopesällinen on poltettu kokonaan (hieman puskee savua...). Tänään tein sisäpiippuun ejektorisuuttimen vanhasta paineilmapistoolista ja yritän päästä tuosta savutuksesta eroon väliaikaisesti. Ensikesänä olis tarkoitus remontoida puulämmityspuoli ja kattila menee vaihtoon, ellen sitten innostu rakentamaan tuosta vanhasta uutta Arimaxin tyylisesti pelittävää. Konvektiopinnat tervaantuu ja pikeentyy aina kytypolttovaiheessa. Tavoitteena olis joskus saada helppohoitoinen kattila, ettei ala **tuttamaan jo ajatuskin pannuhuoneeseen lähdöstä.
Tuttu lämmittää maatilaansa kespes 25:lla. Kattilan päällä noin toista metriä korkea jatkosiilo. Polttoaineena lähinnä palaturve / muu palavat.
Kattila toimii kohtalaisen hyvin, koska se on hiukan alitehoinen lämmöntarpeeseen nähden. Tämän takia kattila palaa melko puhtaasti, eikä ole ongelmia pikeentymisen kanssa.
Nyt on Kespes ollut käytössä 37kk ja se on ollut lähes jatkuvassa käytössä. Lämmitettävää on noin 600m3 tai 170m2 vanhoja , harvoja rakennuksia. Tänä aikana on mennyt 80 kiintokuutiota (120pm3, 200i-m3). Noin 1/4 osa puusta on ollut vasta kaadettua puistopuuta kuten marjakuusta, tuijaa ja vaahteraa. Eli märkää tai TOSI märkää.
Kesällä riittää käynti kerran vuorokaudessa pannuhuoneessa jolloin täytän pannun 60cm jatkosiilon täyteen. Talvella käyn aamulla ja illalla.
Puut tuon pannariin lavalla jossa noin 1,2 pino-m3 45cm pitkiä klabeja (50cm pitkä klabi holvaa herkästi). Lavanvaihdon yhteydessä putsaan lämmönvaihtimen harjalla ja tyhjennän tuhkatilan. Noin kerran kuukaudessa, lavanvaihdon yhteydessä poltan pesän tyhjäksi ja putsaan "hiekan" ja raudan arinatiilistä.
Kattilan sytyttämiseen on mennyt Fairypullollinen löpöä, tänään täytin sen taas ;) ja vajaa aski tulitikkuja 3 vuodessa.
Kattila on pääosin samassa kuosissa kun se oli kuvien ottohetkellä http://fi.msnusers.com/poistuvatarvike/kespes15kwkattila.msnw paitsi että lieskapellit olen poistanut käytöstä kun ne paloi kieroiksi.
Kattila on ollut erittäin vähätöinen ja hyvin varmatoiminen. Varmasti ainoa puukattila jossa voi polttaa ongelmitta märkää puuta. Hankalat klabikoot ovat niitä jotka ovat; tasan puolet pesän leveydestä tai yli 45cm pitkiä. Parhaiten se polttaa kuivaa 20cm kuusirankaa joka on halottu neljään osaan.
Ainut varsinainen vika kattilassa on mielestäni sen lämmönvaihdin. Se on täysin ala-arvoinen ja erittäin epätarkoilla mitoilla tehty. Joka "ripaväli" on eri mittainen ja mikään tunnettu tuubiharja ei sovi siihen suoraan. Olen sommitellut savuluukun päälle toisen lämmönvaihtimen joka olisi pyöreästä putkesta ja helppohoitoisempi, mutta sen aika ei ole vielä käsillä...
Suuri kiitos kaikille vastanneille.
Jos haluat savuttaa talosi ja haluat tervan katkua joka paikkaan ja parit nokipalot vuodessa,osta ihmeessä kespes!Meillä ollut tämä kauhistus kuusi vuotta ja koko aika ollut suunnitteilla uusi lämmitystapa.Kattilaa hoidetaan hyvin,nuohous itse kerran viikossa ja aina on jotain tukosta hormeissa,joten savuttaa heti luukun välistä.Tervavesi valuu piipusta jos on vähänkin "märemmät"puut.Puita lisätessä koko pannuhuone ja meillä myös ulkoeteinen savua täynnä!En ikimaailmassa enää meille ostaisi tätä kattilaa!!!Ainut positiivinen puoli on että lämminvesi riittää 5 henkiselle perheelle hyvin(ei ole varaajaa),se ei lopu vaikka jokainen lutraisi vettä kuinka.EN SUOSITTELE VIHAMIEHELLEKKÄÄN!
Meillä on kespessin 25 ja toinen kattila jo menossa kun ensimmäinen puhkesi tuhkaluukusta että vesi pääsi pesään, mutta kestisekin 25 vuotta, ja nyt kun me laitettiin uusi tilalle samankokoinen, tehtiin siihen kylkeen stokeri nyt ei tarvi kun etukuormaajalla haketta suppiloon. Meillä on liki 300 neliön tupa
Poltitko vanhassakin kattilassa haketta? Miten kattila muuten pelas.