Vitsikästä

Ollikkalassa tehtiin lähtöä hautajaisiin. Vedettiin mustaa päälle.
Isäntä siinä tempoi mustia töppösiä jalkaansa.
- Mitä sinä oikein huopikkailla teet hautajaisissa? kysyi emäntä ihmetellen.
- Ilmoituksessahan sanottiin, että ne ovat hiljaiset hautajaiset.

Kyttälän puolen pojan huoltajuutta käsiteltiin oikeudessa, mm. sitä, kenestä tulee pojan huoltaja.
Pojan itsensäkin mielipide oli kuultava. Niinpä tuomari kysyi häneltä:
- Haluaisitko jäädä isän luo?
- En haluva. Isä löe viime kesänä monta kertoo.
- Haluaisitko jäädä sitten äidin kanssa asumaan?
- Äijjin kanssa en haluva. Sekkii löe viime kesänä monta kertoo.
- Mihin sitten haluat?
- Virkistyksem pesäpallojoukkuveesee.
- Kuulostaa oudolta. Mistä syystä?
- Vaekka ne kuinka yrittivät lyyvvä, ni ne ei lyöneet kettää viime kesänä.

Paikkakunnan mies, ettei vain olisi ollut Ollikkalasta, lähti rintamaille rakennustöihin.
Teki mieli vähitellen enemmän palkkaa ja meni pomon luo puhumaan.
- Ei noin hölmölle enempää tarvitse maksaa!
- No mistäs sen huomaa?
- Sen näkee, kun isket tuohon nyrkillä niin kovaa kuin jaksat, pomo sanoi pannen kämmenensä tiiliseinää vasten.
Mies teki työtä käskettyä, mutta pomopa tempaisikin kätensä pois ja mies piteli sen jälkeen ulvoen tiiliseinään osunutta kättään.
- Nyt varmaan uskot, pomo totesi.
Mies meni käymään kotikylässään. Tapasi kavereitaan ja kehui uusia olojaan.
- Hölmö on, joka jää tänne kylälle, totesi.
- No mistä sen huomaa, kaverit penäsivät.
- Sen näkee, kun iskette tuohon nyrkillä niin kovaa, kuin jaksatte, sanoi vierailija nostaen kämmenensä.
Kaverin iskiessä hän tempaisi äkkiä kämmenen pois naamansa edestä.

Eräs Halmenniemen suunnalla asuva osti pitkän harkinnan jälkeen moottorisahan.
Tuli muutaman päivän jälkeen liikkeeseen takaisin.
- Viallisen koneen myitte, valitti myyjälle. Mainoksen mukaan tekee pari mottia, meikäläinen sai häthätää pari.
- Katsotaanpa, totesi myyjä päräyttäen koneen käyntiin.
- Mistä siihen vielä tuollainen ääni tuli? ostaja kysyi.

Mummo Tuustaipaleen puolesta oli lääkärillä:
- Mitenkähän tuon syvämmen laeta on. Onkohan tuo ennää kovim pitkäaekane?
- Kyllä se teidän ikänne kestää, tohtori totesi.

Hörhö, huumesellainen, oli noussut portaita pitkin talon katolle ja uhkasi hypätä alas. Alhaalla olevat maanittelivat kiipeilijää alas, mutta hyppääminen näytti jo todennäköiseltä.
Tuli paikalle toinen hörhö ja sanoi: Ei onnistu noin. Alkoi siirtyä kohti yhtä talon nurkkaa ja huusi katolle olevalle: Jos et heti tule alas, tämä talo kaatuu.
Silloin lähti hörhö kiireellä laskeutumaan portaita alas.

Varpasen suunnan mies lähti autolla ostoksille keskustaan. Otti mukaan vähän niin kuin näytille emännänkin.

Olikin tiellä liikennepoliisi, joka pysäytti.
- Teillä ei näy palavan vasen etulamppu, lainvartija totesi.
- Johan on kumma, paloihan se lähtiessä, isäntä tuumasi.
- Muistat nyt väärin, eihän se palanut eilisiltanakaan, emäntä lisäsi.
- Näkyy olevan oikea iskunvaimennin viimeisillään, miekkahihainen huomautti.
- Kumma juttu, eipä ole huomattu, isäntä totesi.
- Johan sinä puhuit siitä viime viikolla, emäntä täydensi.
- Entäs renkaat, niissä on kuviota alle sallitun, poliisimies jatkoi.
- Kas, enpä ole tullut kiinnittäneeksi renkaisiin huomiota, isäntä puolustautui.
- Onhan siitä jo kuukausi, kun sanoit, että renkaat ovat sökönä, emäntä puuttui keskusteluun.

Silloin isäntä tulistui:
- Nyt olet #¤%&&§ akan pölvästi hiljaa etkä auo suurta kitaasi, kun sinulta ei edes kysytä.

Poliisimies kääntyi emännän puoleen:
- Käyttäytyykö Rouvan mies Rouvaa kohtaan useinkin tuolla tavoin?
- Aika harvoin eikä varmasti nytkään niin tekisi, jos se ei olisi juovuksissa, emäntä rauhoitti lainvartijaa.

Tämä tapahtui jo vuosikymmeniä sitten ja ehkä on vielä joku, joka muistaa sen. Se oli vielä maatalousyhteiskunan aikaa
Rovasti piti rippikoulua tytöille. Hän kertoi vertauksen paimenesta ja lammaslaumasta.
Tarkistaakseen oliko asia ymmärretty, hän kysäisi:
- No niin, jospa te olisitte nyt lauma lampaita, niin mikä minä silloin olisin?
- Varmaannii pässi, totesi vastausvuorossa ollut Ollikkalan tyttö

Jostakin Pärnämäestä (tai ainakin siltä suunnalta) tuli vanhaisäntä lääkärille.
- No niin, mikäs Teitä vaivaakaan.
- No kun muisti ei oikein toimi, tahtoo kaikki unohtua.
- Kuinkas kauan tuo on Teitä jo vaivannut?
- Ai mikä on vaivannut?

Tämän tarinan tuntee varmaan joku taksimies.

Taksimies sai asemalta asiakkaiksi junasta ja ilmeisesti kehäkolmosen sisältä tulleen pariskunnan.

Autossa pariskunta rupesi kovaäänisesti pohdiskelemaan yleistä tapojen rappeutumista ottaen siinä esimerkkejä myös Mjusta.

Puhetta aiheesta riitti perille saakka.
Siinä vaiheessa taksimies totesi kyydittävilleen:
- Anteeks vaan, että jouvvuin istumaa selekä herrasväkkeen päen.

Etelä-Savolaisessa mahtipitäjässä oli takavuosina pätevä kunnanlääkäri nimeltään Kankkunen (nimeä ei ole muutettu).
Puustis Eino lähti "otille" kun oli jo pitemmän aikaa pahaa yskää potenut ja henkeäkin ahisti.

Kankkunen tutki aikansa ja antoi kohta diagnoosin: - Teillä on keuhkolaajentuma. Keuhkot laajentuvat sellaista kyytiä, että eivät kohta sovi pitäjän rajojen sisälle.
- No mitäpä tuosta. Heitetään liiat Liperin puolelle, sanoi Puustis Eino.

Seuraava on pientä kieliharjoittelua:

Everybody, Somebody, Anybody, and Nobody.

There was this important job to be done and Everybody was asked to do it.

Everybody was sure that Somebody would do it.
Anybody could have done it, but Nobody did it.

Somebody got angry about that because it was Everybody's job. Everybody thought that Anybody could do it,but Nobody realized that Everybody wouldn't do it.

It ended up that Everybody blamed Somebody when actually Nobody asked Anybody.

Ollikkalan sälli oli Helsingissä yöllä liikkeellä. Kun tuli joku kaupungin karju vastaan, kysäisi tältä kelloa.
- Kello on yks, niin kuin näkyy, sanoi karju ja iski sälliä kerran kuonoon.
Kun oli Ollikkalan sälli selvinnyt, tuumasi itsekseen:
- Olipas hyvä, etten kysyny tuntia aikasemmi.

- Jos ei muuta ajankulua ole illalla, niin voitaisiin vaikka katsella televisiota. Sopiiko?
- Sopii sekin, kunhan ei panna siihen vain virtaa päälle.

Olet joutunut seuraavaan tilanteeseen.

Istut lentokoneessa. Nautit vauhdin hurmasta, mutta mitä kummaa? Vierelläsi kiitää hevonen samaa vauhtia. Edessäsi on vauhdissa auto, jota et millään tavoita lentokoneellasi.

Vähän ajan kuluttua ajoneuvot pysähtyvät siististi. Mitä teet silloin?

Seuraavassa vastaus takaperin.

.atsillesurak siop tesuoN

Itä-Berliinin puolella talossa, jota ei enää ole, kolme laitapuolen kulkijaa, Kale, Jakke ja Pena (nimet muutettu) olivat ruvenneet naukkailemaan prosenttijuomia. Jatkoivat siten päivän, jatkoivat toisen ja kolmannenkin.

Parin päivän kuluttua Pena sanoi muille:
- Minkä takia täällä liikkuu vihreitä krokotiileja?

- Mitä ihmeen krokotiileja? Vielä vihreitä! Taitaa olla parempi, että lähetetään sinut sairaalaan.
Tilasivat ambulanssin ja Pena vietiin Mikkeliin sairaalaan.

Kale ja Jakke jatkovat pämpäämistä entiseen malliin. Parin päivän kuluttua Jakke sanoi:
- Mitäpä jos lähtisin vilkaisemaan Penaa sairaalaan.

Meni sairaalaan, tapasi Penan ja kysäisi tältä:
- Näetkös vihreitä krokotiileja?
- Mitä ihmeen krokotiileja? Ja vielä vihreitä! Ei täällä mitään krokotiileja ole, Pena vastaisi ihmetellen..

Tuli JAKKE takaisin.

- Mitenkäs ovat nyt Penan asiat, Kale kysäisi Jaken palattua.

- Huonosti ovat Penan asiat. Kysäisin näkikö vihreitä krokotiileja. Sanoi ettei siellä mitään krokotiileja ollut, totesi Jakke.

- Mitäs huonoa siinä sitten on, Kale penäsi.

- No kun Pena ei huomannut, että sen ympärillä pyöri joka puolella vihreitä krokotiileja.