on mitattu. Kannaattaako sitä käyttää turhaan ikävöintiin? Jos ei asioita pysty selvittelemään puhumalla keskenään, jos ei edes pysty puhumaan keskenään, niin lienee parasta siirtyä eteenpäin eikä jäädä jumiin turhuuksiin. Olisi ehkä kuulunut palstalle "järki ja tunteet" mutta onhan tässä kuitenkin ikävöinnistä kysymys.
Tiedätkö mitä..
Jokaisen aika
692460
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 69
Vanhimmat
ikävöidä enää ketään. viestejä lueskellaan ajan kuluksi :)
Sun kannattaa aloittaa itsestäsi, laittaa nämä sivut kiinni ja siirtyä etsimään oikeaa elämää ihmisten pariin.
täällä ketään enää. Käyn näin sadepäivinä lukemassa näitä viestejä ajankuluksi ja muistelen taaksepäin aikaa jolloin minäkin käytin voimiani väärin, siis ikävöimiseen turhaan kohdetta jota ei minulle ollut tarkoitettu.
tähän ikävöintiin ja haaveiluun ei mene yhtään voimia...mulla onkin voimavaroja kuin hevosessa. ei tämä kuluta, täahän on kivaa..
Niin enpä tiedä jos edes kirjoittaisit minulle, etkä tänne. Ehkä tietäisin vähän paremmin. Mutta kunnioitan päätöstäsi. En usko että tulen tapaamaan ketää josta enemmän välittää ja toivon kovasti että löydät jonkun joka yhtä paljon sinusta välittää...
Joskus on otettava se ensimmäinen askel. En ole nähnyt yhtäkään sinulta. Tahdotko minut tosiaan täysin unohtaa? Et tahdo edes tietää mitä teen elämälläni? Et tule löytämään täältä kuulumisiani. Tahdotko sivuuttaa minut kuin kuolleen?
tuollaisia. Jos sinulla on joku jonka et halua sinua unohtavan niin siinä ei auta muu kuin rohkeasti ottaa yhteyttä siihen henkilöön. Täällä menee sanasi ja tunteesi hukkaan. Siispä ota se mainitsemasi ensimmäinen askel kohdettasi kohti.
Tuon vaan näkökulmia lisää.
Otin askeleen, tein kokonaisen tanssin.
mutta shakkimatti, hävisin.
Ennen näin että se on täysin pelin henki. Mutta nyt kun elämäntilanne on sellainen että tarvitsisi ihan ystäviäkin.
Vaikeaa tekeekin ihastusten kanssa, mutta kai sitä voi toista rakastaa ystävänäkin kun vaan yrittää?
Mutta jos ei mihinkään viesteihin tule vastausta niin kai sitä on yhtä kuin hävinnyt maan päältä...
ole koskaan turhaa. Pitäiskös sun nyt mennä säästämään niitä vähäisiä voimiasi ja jättää nää höpinät meille muille. Tuli vaan mieleen tosta sun viestistä..
turhaa. Mistäs oletat että minun voimani olisivat vähäiset?
ja myös sen oletin aloittajaksi, joka kertoi tuossa ylempänä käyttäneensä ennen voimiaan turhaan ikävöintiin...en itse ymmärrä miten täällä kirjoittelu ja ikävöinti voisi syödä voimavaroja sen enempää kuin telkkarin katselu tai nenän kaivaminen... Ymmärsin teksteistäsi (tai aloittajaksi luulemani teksteistä), että hän kehottaa ihmisiä olemaan käyttämättä voimavarojaan tähän. Silloin on kai vähän voimavaroja, jos ne täällä kuluu.
tuntenut todellista ikävää... puhu sitten kun tiedät mistä puhut!
aika on rajallista, joskus tulee aina totuudenkin aika. Mitä silloin teet, kirjitteletko vielä täällä vai lasketko jäljellä olevaa aikaa.
merkitys on kuitenkin sama, kysymys kuinka sen haluaa ilmaista. Minun osaltani totuuden aika on jo ollut, se oli jolloin jätin turhat haaveeni ja ikäväni ja siirryin askeleen eteenpäin.
Jäljellä olevaa aikaansa ei suurin osa meistä pysty laskemaan, emmehän tiedä koska kello lyö viimeistä tuntia kohdallamme. Sen tiedämme kuitenkin jokainen että se hetki lyö. Minun kohdallani se totuuden hetki avasi silmäni näkemään miten minä ainakaan en halua hukata kallista, mitattua aikaani - huonoon vointiin ikävöimällä jotakin ihmistä joka ei välitä.
noi sanat "askeleen eteenpäin" mihin astuit? Minulle eteenpäinmeno tarkoittaa jonkun asiaan tekemistä ei jättämistä. Aikahan on todellakin "kallista" vaikka lähes jokaisella päivässä on yhtä paljon aikaa. Kysymys kai on siitä, että osaisi nauttia siitä.
Voithan sinä kääntääkin asian tekemiseksi jos haluat ymmärtää sen niin päin. Tein siis lopun turhista haaveiluista ja kaipailusta. Ilmaisin sen vain jättämällä tämän vanhan asian pois päiväjärjestykstä. Merkitys on siis sama, ilmaisutapa vain eri. Kysymys on juuri siitä että täytyy osata järjestää sitä aikaa niille asioille joista nauttii ja yritettävä karsia pois (jättää pois ;)) ne toiset.
...minun ja kirjoituksen aloittajan ajattelutavassa.
Minä nautin elämästäni ikävistäni huolimatta. Varmasti monet palstalaiset kärsivät paljon tänne kirjoittaessaan.
Te jotka kärsitte, menkää eteenpäin niinkuin aloittaja ehdottaa!
erosta ajattelutavoissa, ehkä eri skupuolillakin on tapana ilmaista asia eri tavalla. Tarkoitin, käsitellä asiaa, jos on ikävä sitä vaan on ikävä jotakin.
parempi ikävöidä ja antaa kohteen olla "omis olois". Eilen viimeks, "oikeassa elämässä ihmisten parissa", ja oli niin rankat keskustelun aiheet, että tänään olen mieluusti yksin "ikävöimässa" ja lähtemättä minnekkään, tapaamatta ketään.
...Toisaalta ois pullo viiniä, jota en viitsi yksin avata, mutta tuskin mun aika sentään tänään loppuu...
ES
ihminen on ihminen tunteittensa kanssa eikä mikään kone.
Sen avulla voi tehdä ihmeitä. Ymmärrän minäkin ikävää ja huonoa oloa jonkun aikaa, mutta en noita vuosia kestäviä vuodatuksia. Elämässä on opittava päästämään irti, luopumaan.
tänne. Käytä järkeäsi. Kun sinulla nyt noin mukavasti on siihen annettu tilaisuus. Opettele myös suvaitsevaisuutta, anna muiden päättää itse onko heille tämä ajanhukkaa vai ei.
tehdä pahaa muuallakaan...
joudu itse kokemaan sitä mitä nyt et ymmärrä.
Aina on niin helppoa sanoa toisille mitä pitää tehdä.
Elämä oikeasti ei ole koskaan tuollaista kuin
sanot.
Kirjoituksesi kertoi sinusta aika paljon...
mitä nyt en ymmärrä... siksipä tässä kokemuksesta viisastuneena ajatuksiani tänne uskalsin raapustellakin.
"Toivottavasti et koskaan joudu itse kokemaan sitä mitä nyt et ymmärrä.
Aina on niin helppoa sanoa toisille mitä pitää tehdä.
Elämä oikeasti ei ole koskaan tuollaista kuin
sanot.
Kirjoituksesi kertoi sinusta aika paljon... "
...ei?
Eikö ihminen elä kuvitelmissaan ja muistoissaan aika suuren osan ajasta? Unessa 1/3 vuorokaudesta, suuri osa ajasta menee rutiineihin, työhön ja velvollisuuksiin, kaikkeen siihen mitä ilman ei voi elää. Sitten on aikoja, jolloin laitetaan silmät kiinni ja annetaan ajatusten tulla. Joskus iskee ikävä, joskus miettii tulevaa. Kaikkea siltä ja väliltä.
En minä murehdi ajan kulumista, enkä mieti vuosien kulumista, enemmänkin mietin sitä, mikä olisi oikein ja mikä väärin.
että pitäisi osata pistää muistoihin ne asiat jotka sinne kuuluvat.
...nykypäivän kanssa.
Jokainen ihminen ikävöi välistä aina jotain. Minä ikävöin tänään saunasta tulevan savun tuoksua ja lapsuutta.
Taidat uskoa siihen, että ihmisen pitäisi aina mennä eteenpäin? Niinhän meille nykyisin opetetaan, se on niin trendikästä sellainen.
viestini perimmäistä ajatusta joten jätetään se omiin oloihinsa. Hyvää ikävöintiä kaikille!
...mutten ilmiselvästi tarpeeksi :)
Mukavaa lauantaita sinullekin!
mieleen, että sulla vei kissa kielen, kun löytyi älykkäämpi kirjoittaja.... ;) eipäs tullut enää samaa litianiaa kuin muissa viesteissäsi. En ole itse tuo älykäs, tulin sivusta tähän.
jos joku epäalykäs ei ymmärrä
Saatan vielä vahingossa lausua jonkin kuolemattoman viisauden ;)))
nykytrendistä kirjoittaja löysi jotain oleellista. Mikä on turhaa ja mikä ei, ja kuka sen päättää. Miksi se aika, joka käytetään "turhiin" miettimisiin, olisi turhaa. Jos olet tuo kirjoittaja, mielelläni ottaisin jonkun viisauden sulta korvan taakse ;))
ymmärtää asian omalta kohdaltaan niin kuin haluaa, siinä on silloin järkevämpää antaa asian olla kuin yrittää väkisin tupata ja selittää loputtomiin omia näkökantojansa. Omalta kohdaltani olen täällä vapaalla keskustelupalstalla esittänyt oman näkökantani, ei ole tarvista puolustella eikä selitellä sitä sen enempää. Joten jatkakaa te keskenänne tuota älykästä todistamista näkökantani vääryydestä. Hyvää illan jatkoa kaikille!
*poistuu paikalta*
Usein vain keskuteluissa käy niin, että kun toinen antaa paremman vastaväitteen, väittäjä poistuu paikalta... huomaa ehkä olevansa alakynnessä, ei keksikään enää miten puolustaisi omaa näkökantaansa, ehkä jopa huomaa sen olevan väärä. Mutta älä loukaannu, tässä riitelee mielipiteet asiasta, ei itse ihmiset.
...korvan taakse?
Kirjoitin ajatuksen trendikkyydestä.
Miksikö sen kirjoitin? Koska ihmisen sielu (=sisin olemus) on hidas liikkeissään, eikä se ehkä seuraa ajan trendejä vaikka niin haluaisimmekin. Olemuksemme haluaa elää omaan verkkaiseen tahtiinsa, kaivata ketä huvittaa ja kertoa lopullista totuutta elämästämme. Kun ihminen joutuu taistelemaan omaa sisintä olemustaan vastaan, on se taistelu, joka on hävitty jo etukäteen. Äänen voi hukuttaa ihan mihin vaan, mutta kun tulee hetkeksikin hiljaista, sen ääni rikkoo hiljaisuuden.
Rakastuminen tapahtuu jossain tuolla "hitaan pässin" alueella, ikävöiminenkin juontuu samasta suunnasta.
Näin elämä opettaa meille vihdoinkin sitä suurinta totuutta; elämä ei ole hallittavissa edes omassa sisimmässämme, se on jotain jonka saamme lainaksi, mutta jota emme pysty kahlehtimaan. Synnytys hurjuudessaan on yksi samansuuntainen kokemus, -kuinka kauas äärirajoille itsekukin uskallamme mennä?
MOUKKA..et tarkoittanut ..mutta loukkasit kumminkin..miksi et osaa keskustella ilman
väittelyä..? kyllä oli typerä teksti, olisitpa itse osannut poistua paikalta.
tuosta jotain korvan taakse. Ehkä otan tuosta sellaisen opin, että elämä ei ole hallittavissamme ja tunteita ei kannata tukahduttaa. Jos nyt oikein ymmärsin ,)
Et keksi enää muuta kuin haukkua moukaksi. En ole muokka, ei mene läpi. Tule tänne ja tutustutaan, muutat sinäkin sitten mielipidettäsi minusta. Vaikka vähän tollanen oletkin;)
sanoi MOUKKA! Joku muu tuli väliin, josko tarkoituksella esitti minua vai lieneekö väärinkäsitys.
Mietinkin etten jaksa täällä kenenkään kanssa taistella;) Päätin etten edes avaa tätä ketjua, tulin nyt kuitenkin kurkkaamaan. Jos tahdon kuunnella vi**uilua/vi**tuilla, tene sen täällä tosielämässä...ei jaksa ventovieraita.. Eli unohdan nyt tämän ketjun...hyvää jatkoa sulle tässä ketjussasi.
keskustella eri asioista ja ilmaista mielipiteitään aina toisinaan mutta juuri nuo asenteet pilaavat niin paljon. Minäkin yleensä poistun silloin kun alkaa mennä henkilökohtaisuuksiin. Taistella saa tosielämässäkin kuten sanoit.
...mutta ne muuttuvat,
sekin on yksi totuus.
...hukkaan saunoessa :)
*hipsii saun*
heikommalla ja huonommalla yksilöllä on kuitenkin aina se toivo, että lähdön hetki tulisi ennemmin kuin myöhemmin. Ei ainakaan laskisi se ajankäytön tehokkuusprosentti aivan niin alhaiseksi.
Enkä nyt muutenkaan ymmärrä, mitä se kuuluu kenellekään, kuinka ihminen elämäänsä elää tai miten tuntee. Neuvojen jakelun sijaan voisi joskus koittaa kuunnella toisia.
periaatteena aina lyödä takaisin alkuperäistä mielipidettä. Jos joku kirjoittaa että pitäisi yrittää unohtaa turha ikävä, niin kynsin ja hampain isketään kiinni siihen että ei muilla ole tekemistä asian kanssa. Ikävöidä saa ja pitää! Jos joku kirjoittaa kovasta ikävästään miten se syö sisältäpäin ja turmelee elämää ja arkisia askareita niin käsketään unohtaamaan ja voittamaan ikävä. Mutta ehkäpä kun joku kirjoitus osuu liiaksi omaan nilkaan niin se saa tunteet kuumiksi...
kirjoita kuten sinä tuossa yllä. Täällä asiat esitetään tyyliin: ootte niin vi**n tyhmiä, kun täällä ketään ikävöitte. Tyyli on yleensä sellainen, että asia häviää sen loukkaavuuden taakse. Ei siinä kukaan enää mieti mitä tuo joku sanoi, jokainen yrittää puolustaa itseään "vihollista" vastaan. Jos asiat osattaisiin esittää kuten sinä nyt, loukkaamatta muita, keskustelua saattaisi syntyäkin. Yhtä tärkeää kuin se mitä sanoo, on se miten sen sanoo. Jos siis haluaa mielipiteensä huomioiduksi.
olla se aihe joka saa ne "v***n tyhmeliinit" esille. Aina on heitä jotka eivät osaa pitää asiaa erossa omasta henkilökohtaisesta tilanteestaan ja mielipiteestään vaan hyökkäävät rumilla syytöksillä ja tulisilla puolustuksilla asia-aihetta ja henkilöitä vastaan. Se asiasisältö näyttää täällä olevan se suurin vihollinen. Siinä ei sitten jaksa muutkaan keskustella asiallisesti. Se tuntuu niin turhalta.
löydät kuumia tunteita, niin olet hakoteillä. Se mikä tähän nilkkaan kolahtaa on jeesustelu. Aiheesta riippumatta se on vähintään yhtä turhaa, kuin ketjun avaajan mielestä on ikävöinti.
Vaan tietysti, mikä pakko näitä olisi lukea itsekään.
en viitannut mihinkään tiettyyn viestiin tai ketjuun.
että jos haukutaan tai nimitellään, jossain kuohahtaa ja asiasisällöllä ei ole enää väliä. Toisaalta mielipide voi olla täysin poikkeava omastani, eikä se nosta karvoja pystyyn, jos se esitetään loukkaamatta.
en löytänyt tästä ketjusta yhtään viestiä, jossa lyötiin kynsi hampain kiinni.... Ihan asiallisia kommentteja ja mielipiteitä ja sitten sitä tavallista siinä seassa. Taidat nyt itse toimia kuten muita syytät...
toista täällä jos vapaa keskustelu ei ole sallittua??? Eikö näistä asioista voi keskustella yleisellä tasolla ilman että mielipiteitä otetaan neuvonantoina? Eihän tänne voi kirjoittaa mitään jos on vain "kuunneltava". Jos jokainen vaan "kuuntelee" niin jää viestit vähiksi! Kyllä kai jokainen silti saa elää elämäänsä kuinka surkeasti haluaa silti vaikka täällä asioista keskustelu sallitaankin. Jos joka ketjun mielipiteet ottaisi neuvoina niin jopa saattaisikin tulla sotkuinen elämä... Oliko niin että mielipiteet eivät miellyttäneet?
"Enkä nyt muutenkaan ymmärrä, mitä se kuuluu kenellekään, kuinka ihminen elämäänsä elää tai miten tuntee. Neuvojen jakelun sijaan voisi joskus koittaa kuunnella toisia."
kukaan ole kieltämässä vaan sitä juuri haetaan. Alkuperäisen viestin sanavalinnat vain saavat aikaan tunteen ylhäältä annetusta neuvosta. Ehkä olen vain lukenut rivien välit väärin. Jos näin on, niin olen pahoillani. Asenne, mikä itselleni tuosta viestistä välittyi, saa minut lähes poikkeuksetta provosoitumaan.
En ole itsekään syytön, mutta ylimielinen asenne muihin ei varmaankaan koskaan johda kovin kummoisiin keskusteluihin.
"Enkä nyt muutenkaan ymmärrä, mitä se kuuluu kenellekään, kuinka ihminen elämäänsä elää tai miten tuntee. Neuvojen jakelun sijaan voisi joskus koittaa kuunnella toisia."
Tämä vastaus antaa minulle aikatavalla ylimielisen kuvan vastaajan asenteensa, kuten myöskin halventaa toisen mielipiteitä ja näkökulmaa. On omasta mielestäni paljon enemmän provosoiva suoraan kohdistettuna henkilötasolla kuin minun alkuperäinen viestini yleisellä tasolla. Lopettaa keskustelun melko lyhyeen. Minun tekstini on kuitenkin aiheuttanut aika monta vastausta, johti siis kuitenkin vähän kummoseen keskusteluun... Se siitä ylimielisyydestä.
"En ole itsekään syytön, mutta ylimielinen asenne muihin ei varmaankaan koskaan johda kovin kummoisiin keskusteluihin."
sellaisen kuvan, koska sen oli tarkoituskin antaa. Provosoitunut vastaa provosoimalla.
Mutta jos kerran aloituksesi oli tarkoitettu yleisellä tasolla, niin mikset myös käsittele vastauksia samalla tasolla? Oletko ajatellut, että kenties joku voi tulkita vietisi henkilökohtaisesti? Siksi itse koitan vältellä jeesustelua, vaikka täällä verkossa ollaankin ja olisi periaatteessa helppoa sanoa mitä vaan.
Vastauksia on toki monta, mutta ehkä me olemme sitten vain eri mieltä siitä, mitä hyvä keskustelu tarkoittaa. Mutta saat tietysti olla ylpeä, jos koet onnistuneesi siinä, mitä ajoit takaa.
me ei pystytä puhumaan. Ehkä me kuljettiin liikaa toistemme ohi, kun olisi pitänyt osata tarttua hetkeen.
tähän ketjuun ja asiaan? Kuka kulki kenen ohi????
villasukkaisten vanhapiikojen meni.
Etkö ymmärrä?, tai nuku vaan!
Jotkut kohtasivat ja luettavasti toinen koki suurempia tunteita. Aikaa taisi kulua yli kohtuuden jota toinen ei jaksa kestää..,ehkäpä se toinenkin riutuu..
on mitattu? Kuka on mitannut? Olisi oikein mielenkiinoista tietää.
Eiköhän jokainen mittaa hyvin pitkälti itse.
päättää päivänsä jos haluaa. En kuitenkaan menisi niin pitkälle ja sanoisi että jokainen mittaa hyvin pitkälti itse. Harvempi miettii kuitenkin sitä vaihtoehtoa, vielä harvempi tekee itse mittauksen.
Tai sit en selittänyt tarpeeksi. Itse mittaamisella tarkoitin, että jokainen omilla elämänvalinnoillaan kykenee vaikuttamaan omaan aikaansa. En todellakaan ajatellut (enkä mielestäni sanonut) mitään tietoista päivien päättämistä.
Tietty perimä vaikuttaa ajan pituuteen hyvin paljon; siis jos haluaa ajatella että aika on ylhäältä annettu niin kaipa luonto on tässä se tekijä.
Minusta kaiken takana on peruskysymys siitä, mitä ihmisen tulisi elämässään & elämällään tehdä, ja se on seikka, josta me ihmiset olemme kovin eri mieltä.
Ketjun aloittajan mielestä meidän tulisi nauttia ajastamme mahdollisimman paljon eikä hänen ajatuksensa ole varmasti ollenkaan huono :)
Itse taas ajattelen, että haluaisin elämäni aikana löytää totuuksia ja viisastua mahdollisimman paljon niin että elämäni päättyessä olisin jo hyvin viisas. Siinä sivussa nauttisin elmästä mahdollisimman paljon niin, etten vahingoittaisi toisia ihmisiä oman nautintoni tavoittelulla.
Fiksusti ajateltu, sekä että :)
Takerruin vain tuohon sanaparteen "jokaisen aika on mitattu". Kuulosti vaan liian eeppiseltä. Ikään kuin jokin taho olisi ihmisen aikaa mittaamassa.
Hankalaa tämä suomen kieli, mutta minkäs teet :)
...määränsä?
Mistäs sitä tietää, missä Kello-Kalle luuraa?
Syödessä, juodessa, nukkuessa ja naidessa ei mene aika hukkaan?
:D
ne ehdottomasti tärkeimmät asiat ihmisen elämässä missä aika ei mene hukkaan! Lisäisin vielä omalta kohdaltani että se mikä saa ihmisen voimaan hyvin kulloinkin, sekä hetkellisesti että pitemmällä tähtäimellä, ovat muita esim. asioista joissa aika ei ole mennyt hukkaan. Takertuminen asioihin jotka tuovat huonoa vointia ovat taas niitä joista mielestäni pitäisi yrittää päästä irti niin pian kuin mahdollista, oman hyvinvointinsa vuoksi. Rohkeasti laitan nyt tähän mielipiteeni ja odotan kirvestä ja giljotiinia ;)
että jokainen voi omilla ajatuksillaan vaikuttaa elämänsä suuntaan. Jokaisesta päivästä voi saada huonon huomaamalla asiat ikävässä valossa tai voi valita sen valoisamman tien.
Ne omat ajatukset ja asenteet värjäävät jokaisen maailmankuvan. Jos valitset nähdä asioista hyvät ja parhaat puolet niin maailma näyttäytyy iloisimmin värein, jos taas haluat nähdä ne huonot niin värit kallistuu sinne harmaan, ehkä jopa mustan puolelle.
Nyt en ymmärtänyt ollenkaan. Tuoko takertuminen johonkin sinulle huonoa vointia? Minulle ei ainakaan.
Omituista tulkintaa.