Jos olisimme

mä oon jo oppinut lukemaan

yhdessä. Kerrotko?

tavattu 10v sitten mä oisin luultavasti varastanu sun punasen pikkuauton ja sä oisit kiskassu mua letistä kostoksi.

Aviomies on hän, jolle annoit elämäsi parhaat vuodet siksi, että hän teki niistä elämäsi parhaat.
D. C. J. Dickson

olisi halunnut hengata ekohipin kanssa, joka kulkee Jäähyväiset muovipussille -kassi kädessä, kirjava huivi päässä, musta kokomekko yllä ja maiharit jalassa. Onneksi ei enää ollut nenäkorua...:D Jos hänellä olisi ollut auto, niin se olisi ollut täysin arvojeni vastaista...:D

kuin että onnellisia olisimme... sinä ja minä. Tämä lopun ikäinen kaiherrus tuolla sydämessä olisi tällä hetkellä onnea täynnä.

Kävelit mun ohitseni n. 12 vuotta sitten nenä pystyssä eräässä raflassa ja jos olisin silloin saanut jutella sun kanssas niin mitä ois vielä voinu olla...

Miksiköhän kohtalo oikein meni näin, ymmärsin omat tunteeni sinua kohtaan vähän liian myöhään. Totta, kymmenisen vuotta sitten ei olisi näin suuria esteitä ollut mitä nyt on. Mutta jos olisimme tavanneet silloin vuosia sitten, ne kaikki hyvät jutut siellä todellisuudessa eivät nyt olisi olemassa...
Elämä vain jotenkin vei mukanaan, toisistamme erillään.

Mutta jos se että ymmärämme toisiamme ilman sanojakin kertoo aika paljon siitä millaista elämämme yhdessä olisi ollut.. onnellista.
Tiedän että vielä joskus tapaamme tuolla jossain.

ihan tyytyävinen siihen et tapasimme silloin ku tapasimme. Hänellä on ollut jonkinlaisia esteitä mut ei ehkä enää.. Tästä on hyvä jatkaa. :)