Tässä uudempaa tietoa salaisista "räjähdyksistä".
http://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/10659-tutkimus-estonia-seilasi-liian-lujaa
http://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/10659-tutkimus-estonia-seilasi-liian-lujaa
Vielä Estoniasta
Bemis György
594757
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 59
Vanhimmat
suomalaisilta merenkulkijoilta heti.
Ainoa alus joka ajoi kuin virolaisen ohjailussa samaa suoraa.
Lanttumaakari olisi voinut auttaa????
UUsi Suomi- parka koettaa tarjota vanhaa tietoa uutena.
Estonia oli ollut kyseisellä reitillä myöhässä kerran vai kaksi. Kunnia- asia oli pysyä aikataulussa.
Muista kun kerran Suomen tv- uutisissa jo paljon ennen Estonia- onnettomuutta suoamalaista laivanrakennusinsinööriä haastateltiin Itämerellä seilaavista laivoista. Hän päätti haastattelun sanoihin "nämä ovat maailman turvallisimmat laivat"
No niin... niin oli Titanickin. Ja lataamattomalla aseella on tapahtunut eniten vahingonlaukauksia.
Laivaa yritettiin kääntää aallokkoon nähden väärää kautta, jotta vesi olisi valunut autokannelta pois. Tällaisia "tyhjennystapauksia" tunnetaan useita.
Maailman merillä seilaa n. 4000 keulaporttialusta. Ne kaikki ovat suunnitteluvirhe. Laivat voidaan lastata ja purkaa sivusta. On luonnon vastaista nostella kymmenien tonnien painoista visiiriä hydrauliikan avulla.
Ei virolaisessa miehistössä vikaa ollut. Ainahan syy yritetään panna niiden tiliin jotka tekevät raaan työn.
Rahjuoppo varustamo vaatii pysymään aikataulussa.
saatu tutkimus olisi ollut vanhentunutta? 'Uusi Suomi-parka' uutisoi sitä mitä Der Spiegel-parka laittoi jakeluun?
http://www.spiegel.de/international/europe/0,1518,527875,00.html
http://fi.wikipedia.org/wiki/Der_Spiegel
"Maailman merillä seilaa n. 4000 keulaporttialusta. Ne kaikki ovat suunnitteluvirhe. Laivat voidaan lastata ja purkaa sivusta. On luonnon vastaista nostella kymmenien tonnien painoista visiiriä hydrauliikan avulla."
Niinpä onkin, mutta miten luulet niiden sivuporttien aukeavan? Taljoillako, vipuvarsilla?. Entäs lastiluukut, miten luonnonvastaista on avata kymmenien tonnien painoisia lastiluukkuja hydraulisesti? Vai onko luonnollisempaa käyttää "lemppuluukkuja"? Olivatko ne ja niiden peitteinä olleet luukunkiiloilla kiinnitetyt pressut niitä turvallisempia? Kuule, kyllä se Estonia traaginen onnettomuus nyt vain oli monen yhteensattuman summa, jossa kiteytyivät inhimillisten virheiden kokonaisuus.
Lastaappa täysperärekkoja laivan sivuportista,ei ihan jouhevaa touhua. Kyllä keulaportittomankin laivan saa särjettyä,vedetään täyttä eteen kovaan vastaseen.
>Lastaappa täysperärekkoja laivan sivuportista,ei ihan jouhevaa touhua.
Olet oikeassa, ei se ihan jouhevaa ole, mutta kyllä ne sinne laivaan saadaan sivunkin kautta.
Esim. joku Sea Wind tms. seilas jokin aika sitten Tallinnan ja Helsingin väliä. Katselin autojen sisäänajoa joskus.
Tosin sen sivuportin konstruktio oli aivan ihmeellinen hydrauliikkoineen.
Eiköhän jonkinlainen liukuovisysteemi olisi melko helppo rakentaa.
Todellinen ongelma olisi satamat. Nissä kun rakastuttiin silloin aikoinaan roll-on roll- off lastauksiin. Vaan luulisi että ajatukset ovat muuttuneet.
Estonian tutkimusraportissa luetellaan mm seuraavia visiirivaikeusksia: Visby v. 1972, Stena Sailer, 1973, Svea Star, 1968, Wellamo, 1975, Finalndia 1981, Saga Star 1981, Viking Saga 1980, Stena Jutlandica 1983, Ilyich 1973, Mariella, 1985, Tor Hollandia 1973, Finnhansa 1966, Silja Europa 1993.
Raportissa sanotaan edelleen: luettelo ei ole täydellinen. Voidaan ehkä otaksua että vastaavia tapauksia on sattunut myös muualla eripuolilla maailmaa.
Kunhan aikaa kuluu, Estonian uhrit unohtuvat .... joku niistä neljästätuhannesta on vuorossa seuraavaksi.
Laivat voidaa lastata sivusta. Autoissa on kääntyvät etupyörät. Monessa laivassa on tilaa ainakin jalkapallokentän verran. Järjestelykysymys.
Satamien rakenne ja varustamoiden rahajuoppous ovat edistyksen esteenä.
Läpiajettavat holkit on kyllä sata kertaa käytännöllisempiä kuin sivuporttiviritykset. Lastioperaatioiden sujuvuudesta hyötyvät kaikki osapuolet, myös asiakkaat.
Keulaportitkin on mahdollista rakentaa kestäviksi ja nykyisin rakennetaankin. Nykyäänhän on suosiossa malli, jossa keulavisiiri on halkaistu edestä keskeltä pystysuoraan ja avatessa puoliskot liikkuvat sivulle. Visiiri on vain weather tight ja sen tarkoitus on siis ottaa aaltojen voima vastaan. Sen sisäpuolella on keularamppi, joka pystyasennossa muodostaa vesitiiviin laipion. Rampin sisäpuolella on vielä helvetinmoinen vesitiiviis portti.
Kaikista ovista on indikointi ja useimmiten kamerakuvakin sillalla.
Tällaisenkin konstruktion varmaan saa jotenkin ajettua paskaksi, mutta helppoa se ei ole.
Vikoja keulaporteissakin tulee varmasti aina olemaan, niin kuin kaikissa laivojen laitteissa. Olennaista on, että viat huomataan ja korjataan ajoissa.
On hienoa huomata, että otetaan asiaan kantaa järkijutuilla.
Kieltämättä jonkun verran se hankaloittaisi laivan lastausta ja purkausta, jos keula olisi kiinni.
Perä voisi kuitenkin olla auki, joten ei se niin hirvittävän vaikeaa olisi.
Kyllä ne isot pojat kehuu, että rekoissa on kääntyvät etupyörät.
Kyse on ihmishenkien turvaamisesta.
Tuon mallisen portin yksi ominaisuus vielä on että mitä enemmän siihen kohdistuu painetta, sitä tiukemmin se pysyy kiinni.
Näinhän se on, semmosita laitetta ei ole vielä rakennettukkaan mitä ei rikki vääräälä käytöllä ja huolimattomuudella saisi.
Jotkut ovat jopa onnistuneet kaatamaan ja katkaisemaan laivoja laiturissa, ilman keulaportin apuja...
>Tuon mallisen portin yksi ominaisuus vielä on että mitä enemmän siihen kohdistuu painetta, sitä tiukemmin se pysyy kiinni.
Varmasti hyvä.
Usein hyvä on parhaan pahin vihollinen. Siis : jos laivan keula on samaa rautaa, se ei voi pudota. Visiiri voi.
Ja jos laivoja ei lasketa vesille niin eivätpähän uppoa.
Eikä laivarauta mene pohjaan...
"minä pysyn tällä ropposella aikataulussa"
Oikealla oli iso punainen jossa oli paljon valoja, samoin toinen valkoinen iso ja siinä oli paljon valoja, punainen ja valkoinen hiljensivät vauhtia..... vauhti upotti ropposen.....
Eiköhän mailman merillä oo uponnu enempi keulaportittomia kuin keulaportillisia aluksia...
Estonia ei ollut yhtään sen ropposempi tai merikelvottomampi alus kun punainen tai valkonen sisar. Vaaratilanteeseen reagoitiin virheellisesti, mikä taas on ymmärrettävää jos aikaa päätöksentekoon on vähän. Tuskin kukaan alkaa mallintamaan mahdollisia seurauksia jos tehdään näin tai noin. On kahdenlaisia vesilläliikkujia, niitä jotka on ajanu kiville ja niitä jotka ei vielä oo ajanu kiville.
Summasummarum: Tuurilla ne laivatkin seilaa..
Levätkää rauhassa kaikki vetiseen hautaan päätyneet
asiasta mitään ymmärrä.
Jos ajaa kahva pohjassa helvetinmoisessa myrskyssä niin onko se ymmärrettävää vai ei.
Ammattitaidon puutteesta ja idiotismista sen aluksen uppoaminen johtui.
Eihän se Finlandiakaan hiljentänyt ennenku tuli fönärit sisään tupakka salongista ja teevi ja portit sai siipeen. 70 luvun alussa Finhansasta heitettiin paskat mereen keulasivuportista öisin jos keli suikin salli et silleen.Totuus on tarua ihmeellisempää!
>Eihän se Finlandiakaan hiljentänyt ennenku tuli fönärit sisään tupakka salongista ja teevi ja portit sai siipeen.
joo.... ja kuinka paljon on ollut kaikenlaisia muita hässäköitä, eikä ne tule julkisuuteen. Veikkaisin että keulaporttienkin kanssa on ollut vaikka mitä...
Muuten.... mitä tarkoittaa se, että Estonin oli "rakennettu vain saaristoliikenteeseen"?
Silloinhan sellainen alus ei voi lähteä Helsingistä ulos, koska ei ole suojaavaa saaristoa edessä.
"Muuten.... mitä tarkoittaa se, että Estonin oli "rakennettu vain saaristoliikenteeseen"? "
No ei todellakaan ollut, laivoja ei tehdä "saaristoliikenteeseen".
Vähän väliä joku innokas salaliittohörhö nämäkin asiat itsekseen pähkäilee ja tietäväisenä ynnä suuren salaisuuden selvittäneenä sitten tosina eteenpäin pukkaa.
Estonia oli katsastettu lyhyille kansainvälisille matkoille jollainen Ruotsin reissukin on...
Sen olisi voinut katsastaa pitemmillekkin reissuille, kyse on tällöin varusteiden määrästä ja laadusta....Ja sillä ei ole mitään tekemistä itse laivan kanssa, ts. supertankkerinkin voidaan katsastaa vain lyhyille kansainvälisille matkoille mutta ei se katsastus siitä laivasta itsestään tee kelvotonta pitemmille reissuille.
""mutta ei se katsastus siitä laivasta itsestään tee kelvotonta pitemmille reissuille.""
Se sen just tekee joo.
Pidemmille reissuille kuten valtameriliikenteeseen tarvitaan melkolailla enemmän palikkaa myös käytännössä kuin lähiliikenteeseen.
Puhu poeka pukille.
>Estonia oli katsastettu lyhyille kansainvälisille matkoille jollainen Ruotsin reissukin on...
Sen olisi voinut katsastaa pitemmillekkin reissuille, kyse on tällöin varusteiden määrästä ja laadusta...
Joo, kiitos.
Tietääkö kukaan millaisia varusteita silloin lisätään kun laiva siirretään valtameriolosuhteisiin?
Pidemmille reissuille kuten valtameriliikenteeseen tarvitaan melkolailla enemmän palikkaa myös käytännössä kuin lähiliikenteeseen.
Mitähän palikoita siellä sitten tarvitaan enemmän????
Taisi olla Perko enemmän kuin oikeassa jutussaan.
niin ei siitä 'katsastamalla' tehdä valtamerikelpoista - ei sitten millään.
Että jokialusten rahtien huvetessa, niin katsastetaan niistä rahtikelpoisia isoille vesille?
:D
kanssa haastele.
Annetaan olla ajatuksineen.
Näiltä maakravuilta ja saaristoseiloreilta koulupoikien lisäksi nyt löytyy ihka oikeaa tietoa joka hommaan.
Naurattaa lueskella näitten sepustuksia vuosikaudet meriltä päällystössä leipäänsä hankkineena.
>Naurattaa lueskella näitten sepustuksia vuosikaudet meriltä päällystössä leipäänsä hankkineena.
No kerropa mikä päällimmäisenä naurattaa?
rekkakuskitietoineen.
Ainakin Suomessa (ja todennäköisesti muuallakin) suunnitellut / rakennetut autolautat on suunniteltu / rakennettu jälleenmyyntiarvon takia niin, että alus voidaan katsastaa talvisen Pohjois-Atlantin liikenteeseen.
luuloja - jo siksikin älytöntä, että ylimääräiset käyttämättömät kustannukset - OPTIOT - ovat RASITE.
Niin, siis ehkä olisi pitänyt sen verran tarkentaa väitettäni, että _rungoltaan_ alukset ovat nahkanpaksuutensa, jäykkäreinensä ja osastoinensa rakennettu niin, että ne sen puolesta voidaan halutessa katsastaa Winter North Atlantic -käyttöön.
Miksi näin? Koska tilaaja on näin halunnut jotta tilaamansa alus säilyttäisi mahdollisimman suuren jälleenmyyntiarvon. Fiksua eikö?
Mutta miten tilaaja on näin päätellyt? No, siksi että aluksem teräsrungon hinta on ruotsinlaivankin tapauksessa niin mitätön osa koko hinnasta, joten olisi tyhmää säästää vaikkapa 1% aluksen tilaushinnassa ja menettää vaikkapa 50% jälleenmyyntiarvisto. Yksinkertaista.
Olet siis sitä mieltä että vaikkapa supertankkeri on kelvoton ominaisuuksiltaan valtameriliikenteeseen jos se on katsastettu lyhyille kansainvälisille matkoille, niinkö?
Sitähän yritä selittää?
Palikkaa lisää?
Onko pontikka vienyt kykysi ajatella?
Sitä "palikkaahan" katsastuksessa lisätään kuten kirjoitin ja nyt sinä selvität että ei se niin ole kuin kirjoitin vaan pitää lisätä "Palikkaa"?
Ei kele...
Ihan kuriositeettina voisit kertoa että kun näitä vastaavia lauttoja on myyty iät ja ajat ympäriinsä täältäkin, niitä seilalee tänäkin päivänä linjoillaan ympäriinsä,miten ihmeessä se on mahdollista?
Kaikkia mahdollisia lakeja/sopimuksiahan siinä rikotaan ja kukaan ei puutu...Niinkö?
Sovittaiskos nyt niin että puuhastele siellä savon suunnalla edelleenkin sen tilastoveneesi kanssa lammen rannalla ja leiki merenkulkua, mutta älä puutu juttuihin jos sinulla ei ole järjellistä sanottavaa.
alus jossa olisi noin menetelty?
YKSIKIN.
PS. Unohdetaan monitoimijäänmurtajat - niissä on niitä optio-ominaisuuksia ja ne näkyvät hinnassa.
"Olet siis sitä mieltä että vaikkapa supertankkeri on kelvoton ominaisuuksiltaan valtameriliikenteeseen jos se on katsastettu lyhyille kansainvälisille matkoille, niinkö?"
Mitä ovat "lyhyet kansainväliset matkat" verrattuna valtameriliikenteeseen?
:D
Supertankkeri Itämeren kansainvälisillä matkoilla?
:D ....
joskus selvittäisit itse asioita ennen kuin alat tekemään itseäsi tyhmäksi?
Merenkulkulainsäädäntö/Helge Jääsalo, sivu 454:
Kansainvälinen yleissopimus ihmishengen turvallisuudesta merellä, luku 3, osa A-yleistä.
Tätä osaa sovelletaan sekä matkustaja-aluksiin että lastialuksiin.
a. Tätä lukua sovellettaessa tarkoittaa sanonta "Lyhyt kansainvälinen matka" kansainvälistämatkaa jonka kestäessä alus ei etene 200 mpk:ta kauemmas sellaisesta satamasta tai paikasta ,mihin matkustajat tai laivaväki voidaan viedä turvaan ja jonka pituus sen maan viimeisestä lähtösatamasta ,mistä matka alkaa,lopulliseen määräsatamaan on enintään 600 mpk.
Eli semmoinen määritelmä.
Jos on niin että merenkuluntietäjänä tämä kirja ei jostain kumman syystä kuulu kirjahyllysi vakiotavaraan niin valitettavasti ei ole linkkiä laittaa vaan sinun on poikettava kirjastoon...Tiedäthän tai oletko joskus semmoisesta kuullut?
Ihan sika hirveeeeesti kirjoja ja tietoa sieltä saatavilla.
Kirjasta löytyy 1722 sivua tiheää pränttiä laeista/sopimuksista ja kun jo pelkästään tämä määritelmä sinua huvittaa noinkin mukavasti niin miksi et lukis kirjaa läpi ja nauraisi oikein kunnolla?
Kertakaikkisen tyhmä kyssäri, vaikka ei minulle osoitettu niin kommenttoin...
Nyt on sillä tavoin että etä kaikki laivat rakennetaan tiettyjen standandardien/vaatimusten mukaan ja niihin standardeihin kuuluu että rungon puolesta EI rakennetta erikseen eri vesialueille tai merille laivoja siten että eivät "Kestäisi" jotain merialuetta.
Näihin standardeihin EI sitten kannata sekoittaa jääluokkia, ne ovat asia erikseen.
Jos sinulla on toista tietoa niin SINUN kuuluu esittää vastaväite ja sille perusteet sekä viitaukset.
Ja lopuksi kyssäri...Mikä on monitoimimurtajan optio-ominaisuus?
PS.Option määritelmä on on tietyin ehdoin saatava lisäetu...onko se murtajan kohdalla se että saatavissa tietyin ehdoin myös pinnalla pysyvänä?
katsotaanpa asiaa miltä se näyttää:
Linjalle Suomi-Ruotsi rakennetaan lautta ja mikä helvetti saa uskomaan, että tilaaja - hallitakseen kilpailua ko. linjalla - hakisi sellaista hyvettä kuin, että sillä aluksella olisi tulevaisuudessa mahdollisuudet atlanttiseen liikenteeseen?
Uskotte, että se tulee mukaan ilmaiseksi?
EI KUUNAAN! Tilaajan on vastattava KILPAILUUN ja se tapahtuu KUSTANNUKSIA LEIKKAAMALLA ja se näkyy siinä kaunko laivaa hitsataan ja mistä hitsataan ja mitä hitsataan. Siinä ei ole yhtään ylimääräistä mukana.
Jos joku haluaa laivan isoille merille, niin se RAKENNETAAN ja kaukoidässä sellaisia rakennetaan HALVALLA.
- Crichton-Vulcan .. -
ei ole olemassa mitää "Atlanttista" liikennettä, ei semmoisia määritelmiä tunneta merenkulussa.
Laiva katsastetaan, tyypistä riippuen ja katsastuksesta riippuen, noin 1-3 vuoden välein.
Runkokatsastus on yksi, oma katsastuksesna ja jos osoittautuu että runko on tehty heikosti tai se on vaurioitunut, tapauksesta riippuen sillä voi alkaa remppamatka telakalle saman tien.
Uudenkin rungon on täytettävä tietyt kriteerit ja jos ei täytä, EI LÄHDE LIIKENTEESEEN.
Noh...selventääkseni asiaa, kaivetaanpas taas säännöstö esille, elikäs "Kansainväliset säännöt lastiviivojen merkitsemistä varten"
1.sääntö, aluksen lujuus.
Hallinon tulee vakuuttua siitä että aluksen rakenteellinen lujuus on riittävä sitä syväystä silmällä pitäen,mikä vastaa määrättyä varalaitaa.
Alusten,jotka on rakennettu hallinnon tunnustaman luokituslaitoksen vaatimusten mukaisesti ja joiden rakenne pystytetään näiden vaatimusten mukaisina,voidaan katsoa omaavan riittävän lujuuden.
Elikäs seuraavaksi sitten ihmetellään tuossa yllä mainittua varalaitaa....ja mitähän se kertoo?
Siellä telakalla siivotessasi ehken olet huomannut ihmetteleväsi outoja merkkejä rungossa?
Ja jos olet niitä tarkemmin äimistellyt niin ehken olet havainnut niissä myös kirjaimia...?
Vaikkapa tuon WNA-merkinnän?
Se tahtoo sanoa että tämä merkintä ei saa painua näkymättömiin mentäessä talvisaikaan Pohjois-Atlantille.
Tästä ja monista muista säännöksistä saisi juttua loppumattomiin mutta eipä hyödytä tässä niitä selitellä, kyseessä on asiat joista sinulla ei tunnu olevan pienintäkään hajua.
Mitä tulee telakalla työskentelyyn, älä ala selittämään että se pätevöittäisi merenkulun puolella yhtään mihinkään.
Tavallinen hitsarikaan, olkoot vaikka kuinka huippumies hommassaan, ei sitä työtään tehdessään todellakaan tiedä miksi mitäkin määrätyllä tapaa tekee tai mihin tekee.
Sitä laivaa muuten hitsataan tasan tarkkaan sen verta kuin tarvitaan luokitusta varten, ei enempää eikä vähempää.
Eli luokkaan palatakseni,ei luokitusta, ei liikennöintiä....Ja tämä on semmoinen asia jossa ei tingitä koska jos jotain tapahtuu, ensimmäisenä kaivetaan luokitus-dokkarit esiin.
Tällä ei ole mitään tekemistä sen kanssa että kuka hitsaa laivan läjään ja missä se tehdään, jos johonkin vaaditaan 10 metriä ykkösen saumaa niin silloin se 10 metriä siihen hitsataan eikä siitä tingitä.
Ja hitsauksen jälkeen se tarkistetaan,jos ei mene läpi tarkastuksesta niin silloin se hitsataan uusiksi vaikka sta kertaa kunnes on sitä mitä luokka vaatii.
Älä ala älyttömiä väittämään näissä asioissa.
Lopuksi...
"- Crichton-Vulcan .. - "
Mitä hemmetin tekoa jollain jo vuosikymmeniä sitten manan majoille menneellä telakan nimellä on tässä asiassa, kuuluisiko jotenkin ihastella?
toinenkin kirja käteen - saa kaupasta - ja unohtaa, että ensimmäinen on vielä kesken - värittämättä?
:D ...
Joopa joo...jotenkin tämäkin vastauksesi oli ennalta arvattavissa että sikäli ei hetkauta.
Aikuisten oikeasti, jos tykkää jostain asiasta jotain sanoa niin olisi hyvä olla siitä edes jotenkin perillä eikä luulla.
Montako laivaa olette ollut telakalla varustamon edustajana ollut ottamassa vastaan?
:D
vastaanottamassa yhtään...mutta oikea muoto kysymyksellesi oli ollut "Monenko uudisrakennuksen valvontaan olet osallistunut".
Kas kun laivan vastaanottaminen on varustamon puolesta on korkeintaan seremonia, ei se ole kuin autokauppa jossa kurkitaan konepellin alle,potkitaan renkaita ja kysellä että paljonkos kuluttaa satasella.
uudestaan?
:)
Esimerkiksi koko Finnlinesin palatsi oli aikoinaan täynnä paperimaistereita ja paperi-insinöörejä. Nehän ne laivat ottivat vastaan ja akat rikkoivat samppanjapullot kasteeksi. Jaa, olihan siellä tämä Suomen Merenkulun suuri poika Antti-juristikin, merenkulkijoiden aatelia.
Alus rakennettiin Bureau Veritas’n sääntöjen
ja luokituslaitoksen tarkastusstandardin
mukaan.
– I 3/3 E Passenger Ferry Deep Sea Ice
1 A (Aut).
– Luokitusmerkintä ”I” tarkoittaa sitä,
että alus täyttää kaikki luokituslaitoksen
rakennevaatimukset.
– Luokitusmerkintä ”3/3” tarkoittaa sitä,
että alus ja sen varusteet täyttivät kaikki
luokituslaitoksen sääntöjen vaatimukset
ilman rajoituksia.
– Luokitusmerkintä ”E” tarkoittaa sitä,
että ankkurit ja ankkuriketjut olivat
hyväksytyn standardin mukaiset.
– Konstruktiomerkintä ” ” tarkoittaa
sitä, että Bureau Veritas valvoi aluksen
rakentamista alusta alkaen.
– Merkintä ”Passenger Ferry” tarkoittaa
sitä, että alus oli matkustajalaiva, jossa
oli ro-ro lastausjärjestelmä autoille.
– Navigointimerkintä ”Deep Sea” tarkoittaa
sitä, että aluksella ei ollut mitään
toiminta-alueita tai -olosuhteita
koskevia rajoituksia.
– Merkintä ”Ice IA” tarkoittaa sitä, että
alus täytti suomalais- ruotsalaiset jääluokkasäännöt
vuodelta 1971.
– Merkintä ”(Aut)” tarkoittaa sitä, että
aluksen konehuoneet oli varustettu
automaattisella kauko-ohjausjärjestelmällä
toimimaan avomerellä miehittämättömänä.
en yhdenkään.
Voit nähdä kysymyksesi kommentoinnin siltä kantilta että et ymmärtänyt mitä kysyit, luulit vain ymmärtäväsi.
Tuossa alempana joku on ystävällisesti ja asiantuntevasti selvittänyt Estonian rakenteista ja luokituksista, ehdottaisin että luet sen läpi ja tiedät taas pikkaisen enempi...
mitä te ajoitte takaa? Alus on rakennettu haluttujen speksien mukaisesti haluttuun liikenteeseen; se, että alusta sitten käytetään olosuhteissa, jotka ovat speksien sisällä ja reippaasti on aivan luonnollista.
Täältä Tyynellevaltamerelle on moniaista olosuhdetta ja laiva suunnitellaan Gatunilla olevien olosuhteitten mukaisesti vai Biskaja - Azorit?
:D
Mutta - palataan siihen mitä TE esititte, että aluksen tilaaja sisällyttäisi laivaansa rakenteellisia optioita joita kuitenkaan ei tarvitse - SE tulee kalliiksi ja SE on rasite kilpailulle.
Autolautta ei ole laiva.
täyttyi joten jatkoa vaikka tästä sitten...
"Täältä Tyynellevaltamerelle on moniaista olosuhdetta ja laiva suunnitellaan Gatunilla olevien olosuhteitten mukaisesti vai Biskaja - Azorit?"
Laiva voidaan suunnitella määrätyn linjan kaupallisten ehtojen mukaan mutta niitä ei suunnitella sen mukaan että vaikkapa jollain linjalla ei tavita rungon kaarista kuin joka toinen.....
"Mutta - palataan siihen mitä TE esititte, että aluksen tilaaja sisällyttäisi laivaansa rakenteellisia optioita joita kuitenkaan ei tarvitse - SE tulee kalliiksi ja SE on rasite kilpailulle."
Kalliimmaksi tulee jättää pois jotain semmoista joka yleisesti vastaaviin kuuluu.
Varustamot ostavat/myyvät laivoja ja markkinatilaanteesta riippuen laiva saattaa olla hyväkin sijoitus.
Yksikään varustamo ei tilaa sadan miljoonan laivaa ja jätä siitä vaikkapa jotain yleisesti tähdellistä vaikkapa miljoonan edestä pois...Koska vaarana on se että laiva ei käyttettyjen markkinoilla kelpaa muualle kuin romuksi, ja se vasta kalliiksi käy.
Autolautta ei ole laiva.
evat pois koska niitä ei lähiliikenteessä käytetä.
Lisäksi brygältä jätetään paljon roinaa pois.
Lopeta tietämätön kloppi jo paskan jauhanta.
Jätetään evät pois?
Siis vakautus?
Tuotaaa....sinulla pikkaisen tehostamista luetun ymmärtämisessä?
Joissain on,joissain ei.
Nämä ovat juuri tasan tarkkaan niitä asioita joita LISÄTÄÄN, varsinkin ristelijöihin...NE EIVÄT ole pakollisia.
Tässä on nyt keskusteltu siitä että laivoja ei tehdä pelkästään Suomen saaristoon tai vain HKI-Tallina välille ja sinä alat selvittämään lähinnä uudemmissa risteilijöissä käytettävistä vakautus evistä...joita muuten ohimennen sanottuna löytyy uusista lautoistakin...
Toinen yleistesti käytetty vakautusjärjestelmä(Löytyy kaikista lautoista) on "antiheeling-system", tässä vakauttajana käytetään kahta painolastitankkia ja isoa,nopeaa pummppua niiden välissä.
"Lisäksi brygältä jätetään paljon roinaa pois."
Jaahas?
Kerrohan nyt meille kaikille että mitä jätetään pois...?
Jätetäänkö pois....ruori?
Ihan aikuisten oikeasti, toisaalla tässä keskustelussa on ollut noista katsastuksista juttua ja laivasta/linjasta riippuen eroja niissä sitten tulee,esim.laivaradio-aseman suhteen.
Jopa laiva-apteekeissa on eroja mutta kas kun edelleen on kyse varusteista/varustelusta, EI SIITÄ MITEN ALUS ON RAKENNETTU.
Kas kun se menee niin että jos lähetään pitempään reissuun niin lisätään varusteita ja katsastetaan laiva niiltä osin uusiksi.
"Lopeta tietämätön kloppi jo paskan jauhanta."
Hehheee!
Tässä oli sinun näyttösi(täyttä luuloihin perustuvaa sontaa) ja minä olen tietämätön?
Sinähän se varsinainen urpo poskisolisti tunnut olevan....
Mikset keskittyisi siihen mitä laivoista näytät tietävän eli...hmmm....äh...Tai antaa olla.
Ensimmäinen kommenttini oli .Kun päälystökouluun vaaditaa uskollisuun aatteelle.Piti olla jäsenkirja taskussa.Täydellinen ammattitaidottomuus.
toiveitten mukaisesti.
Voivat olla kuten useimmissa sivuille aukeavia,eiköhän aallokko lätkytä niitä vain tiukemmin kiinni.
laiva alkaa sukellella; silloin keulan yäpuolella olevat vesimassat ynnä voimakkaasti nouseva keula repivät rakenteita rikki ja vieläpä helposti.
Koettu on tavallisella kiinteällä keulalla.
http://www.hydrolance.net/common/OceanBowPlow.jpg
Sittenhän se on hyvä asia, aikaisemminhan väitettiin, että Suomen,Ruotsin ja Viron viranomaiset yhtenä miehenä vaikuttivat tutkimustuloksiin ja salailivat jotakin?.
Mieti ihan vain "maalaisjärjellä" missä on pitempi vipu ja mihin suuntaan keulaa revitään.
kerron kokemuksesta. Siinä tilanteessa kun alus alkaa sukeltamaan, niin sen keulakannen yläpuolelle tulee satoja tonneja vettä, jota laivan noste työntää ylöspäin ja tätä kun kun muutaman kymmenen kerran toistetaan niin keulapellit repeilevät irti ja ainoa lääke on NOPEUDEN PUDOTTAMINEN ALAS.
Tiedän KOKEMUKSESTA.
Kun keulasta jo kuului kolinaa oli Estonian päällikön ainut huoli se että laiva on 15 min. myöhässä aikataulusta.
...kukaan ei ole saanut aikaisemmin "ehjää" laivaa uppoamaan yhtänopeasti, jos nyt ei oteta Tukholman satamassa makaavaa Wasa-laivaa huomioon, mutta siitähän onkin jo muutama vuosisata.
olekaan nostettu ylös?
http://www.onnettomuustutkinta.fi/5725.htm