Olisi aika uusia läpivientiventtiilit ,kuka myy edullisesti HST palloventtiilejä ja niiden mutkia ja muhveja?
Ovat ilmeistä teollisuuskamaa jota voisi ostaa muualtakin kuin maritimilta.
Ovat ilmeistä teollisuuskamaa jota voisi ostaa muualtakin kuin maritimilta.
Vastaukset 36
Vanhimmat
vaikka joku LVI liike???
Alkaa katastrofin ainekset olla koossa. En sano, että läpiviennit on ostettava Veneliikkeestä, mutta kaikki läpiviennit ei suinkaan sovellu veneilykäyttöön.
http://www.onnettomuustutkinta.fi/uploads/nulccbfy4s3.pdf
Kyseisessä dokumentissa yhden onnettomuuden kohdalla kertovat varoituksen sanoja.
uponnut siksi, että palloventtiilit oli ostettu rautakaupasta. Palloventtiili on aina palloventtiili osti sen mistä tahansa. Asennusvirheet on eri asia.
Parahin nimimerkki "vene ei"
Ei uponnut ei kun oli maalla. Taisit nyt erehtyä tapauksesta. En tarkoittanut partiolaisfiskaria
Tässä suora lainaus
"Veneiden omistajat, rakentajat ja huoltoliikkeet eivät riittävässä määrin tunne materiaaleja
eivätkä näiden korroosiota merivesikäytössä. Tavanomaiseen vesijohtokäyttöön tarkoitetut
materiaalit eivät sovellu veneen merivesiputkistoon.
Myytävistä tuotteista ei myöskään ole saatavilla riittävästi tietoa vaan sekä ostaja että
myyjä tekevät hankintapäätöksen vaillinaisin tiedoin.
4.9 Syy
Tapahtuman syynä oli merivesikäyttöön soveltumattomien materiaalien käyttö merivesiputkistossa.
4.10 Johtopäätökset
Venealalla on puutetta merivesikäyttöön soveltuvista materiaaleista eikä merivesiputkiston
osia hankittaessa saada käyttöön tarvittavia materiaalitietoja.
Raportti sisälsi tärkeää käytännön tietoa! Eipä kannata vähätellä. Se murtunut venttiili näytti kuvassa juuri saman näköiseltä kuin ne rautakauppojen myymät, vaikka olikin nuhruinen.
Jutun pointti läpivientihanoja uusimisen kannalta oli:
"Venttiili oli lyijymessinkiä, jonka sinkkipitoisuus oli 38%. Sinkkikadon riski on erittäin pieni alle 15% sinkkiä sisältävissä messinkilaaduissa.
Merivesiympäristöön soveltuvia kuparimetalliseoksia ovat tinapronssit, lyijytinapronssit, punametalli sekä alumiinipronssi."
Kannattaa siis ottaa selvää, soveltuvatko rautakaupan tai vesijohtoliikkeen hanat todellakin merivesikäyttöön. Väärää säästämistä, jos halvalla ostetusta venttiilistä liukeneekin sinkki pois ja jäljelle jää huokoinen kuparirakenne.
Sieltä vesijohtoliikkeestä saa ostaa sinkkikadon kestäviä vesijohto osia jotka kestää.
Ei niistä venetarvikeliikkeiden osistakaan välttämättä tiedä kestävätkö merivesiympäristöä,ovat ostaneet ne LVI tukuista.
Myydään hanoja ja tarvikkeita eri tarkoiotukseen.
On sinkittyjä, messinkisiä, ruostumattomia ja haponkestäviä. Itse velitsen aina nuo viimeksi mainitut niin ei syövy. Hinta on kovempi mutta ei tarvitse vaihtaa ainakaan kovin usein.
Läpivienti palloventtilistä ei päälle näe onko se merivedenkestävää lejeerinkiä vaiko ei. Sama mistä venttiilisi ostat mutta varmistu siitä että sen spesifikaatio ja materiaali on merivesikäyttöön soveliasta. On jopa esiintynyt ongelmia nimikuulujen veistämöiden venttilien suhteen. Kiroavat kun ei aina ole helppo olla varma venttiilin lejeeringin laadusta. Päällepäin kun se ei näy. Heitäkin on huijattu.
halvalla ei yleensä saa laatua, se pätee varmasti venttiileihinkin.
Sis 2343 tai Aisi 316L tai 1.4404,johan kestää,eikä tarvitse olla ruudinkeksijä jotta nämä näkee.
Totta puhut. Mielestäni ongelma on kuitenkin se, että läpivientiventtiileissä ei ole tuoteselostusta metallin laadusta. LVI-liikkeissä ja venevarustekaupoissa myydään saman näköisiä heloja eikä myyjän suullinen vakuutus sopivuudesta merikäyttöön tunnu riittävältä.
Metallin syöpymisongelmat koskevat muitakin heloja. Uuden Radice-potkurin "haponkestävä" lukitusruuvi syöpyi puolessa vuodessa ja potkuri irtosi sen takia laiturista peruuttaessa (sukellettiin ylös ja vietiin jälleenmyyjän nähtäväksi). Firma myönsi lukitusruuvin viallisen metallilaadun, joka oli "valitettava vahinko". Ruuvi oli seulamaisesti täynnä pieniä reikiä, ei ruostetta. Potkurin akselissa oli uusi sinkki eikä vene ollut kertaakaan kiinni maasähkössä.
Itselläni on huono kokemus myös "korkealaatuisista" pallohanoista, jotka jumittuivat korjauskelvottomiksi jo parin vuoden jälkeen valtameripurjehduksen aikana. Pallo ja runko olivat eri metallia, jota pidettiin todennäköisenä syynä liikkuvien osien yhteen "hitsautumiseen". Onneksi vuoto-ongelmia ei ehtinyt tulla. Vaihdoin palloventtiilit pronssisiin kartiomallisiin, jotka tilasin Englannista. Syy valintaan oli se, että samanlaiset venttiilit olivat edellisessä veneessäni olleet yhä priimakunnossa 30 käyttövuoden jälkeen.
Kannattaa siis hankkia kerralla kunnolliset, mutta mistä tietää metallien merivesikestävyyden?
Onniselta tai vastaavalta löytyy teollisuuskäytön vehkeitä,pitää vain olla tiliasiakas tai jollain tutulla avattu tili ko.paikkaan.
voin suositella näitä venttiileitä: http://www.blakes-lavac-taylors.co.uk/blakes_seacocks.htm
Pronssiventtiili on varma valinta lasikuitu- ja puuveneisiin. Alumiini- ja teräsrunkoisten veneiden läpivientiventtiilien materiaaliksi on suositeltu lasikuituvahvisteista nailonia (Marelon). Se ylittää kaikki USA:n ja EU:n standardit, joita merikäytössä läpivienneiltä edellytetään.
AIS 316 HST sopii vesilinjan yläpuolisiin heloituksiin. Lämmin merivesi kuitenkin aiheuttaa siihenkin korroosiota ja ongelmaksi korroosio tulee tropiikissa (mm. rikin helojen ´stressikorroosio´). Vähähappisissa olosuhteissa HST:n korroosio merivedessä on sen verran hankala ilmiö, ettei se ole läpivientiventtiileissä kovin suositeltava materiaali:
“Immersion is particularly damaging to the stainless steels, including Type 316…..should not be used at or below the waterline” (The Boatowner´s Guide to Corrosion, E.Collier, kust. McGrawHill, 2006).
Isohkoon projektiini kuitenkin kaikki venttiilit letkuventtiileiksi,suljettu malli,on kokemusta teollisuudesta erittäin vaikeissa olosuhteissa,vain kumi tekemisissä virtaavan aineen kanssa.
Venttiileissä ei ole jännityskorroosiota.
materiaalia sitten esim peräsinakseli ja potkuriakseli sitten pitäisi olla tämän ilmeisesti jenkkiläisen tietäjän mukaan? minusta kaikkea jenkki hölynpölyä, mitä netistä onnistuu löytämään ei kannattaisi ottaa vakavasti.
Jokainen uskokoon mihin haluaa,harvemmin on potkuriakselit nykypäivänä pronssia vaikka sinällään ko.venttiilit ovat hyviä muihin mutta ei rautapaatteihin.Jenkit tietää?
Jännityskorroosio koskee HST-rikiä. Erityisesti toistuva tempoileminen ja lämmin meriympäristö vahvistavat ilmiötä.
Vedenalaisissa HST-osissa ongelma on syöpymiskorroosio, joka on siellä suurin, missä veden virtausta on vähiten. Tämä koskee meriolosuhteita (meriveden kloridipitoisuus on suuri). Makeassa vedessä ongelmaa ei ole.
Myöskin kölipulteiksi ruostumattomat teräkset (koskee myös AIS 316-tyyppiä) ovat korroosioalttiuden vuoksi huonompia kuin silikonipronssi tai galvanoitu teräs. Ruostumattomia teräslaatuja 303, 303Se ja 400-sarjaa pidetään kaikkiin tarkoituksiin täysin sopimattomina vesilinjan alapuolelle nopean syöpymisen takia (pultit, koneruuvit).
Palloventtiileissä pitäisi huomioida sekin, mistä materiaalista pallon pinta on tehty. Usein niissä on kromipäällyste, jotta kitka olisi pieni ja tiiviys hyvä. Kuitenkin kromipäällysteinen pallo on merelle huono. Kromi alkaa vähitellen kohoilla ja kuoriutua, jolloin venttiilin hana jumittuu. (Juuri näin kävi omassa veneessäni). Minun mielestäni HST-venttiili ei ole hyvä valinta, jos venereissut suuntautuvat suolaisille vesille. Ehkä murtovesialueella tai järvillä niissä ei esiinny korroosiota ongelmiksi saakka.
Joku täällä jo laittoi linkin Blakes:in läpivientiventtiileihin. Ne on käytännössä olleetkin hyvin luotettavia, kaikki osat kiinnityspultteja myöten ovat meriveden kestävää pronssia. Uudemmissa malleissa on rasvanippa, joka helpottaa huoltoa.
Kunnon HST venttiileissä ei ole mitään pinnoitettuja palloja,miksi puhut rikistä kun on kyse läpivienneistä,elä naurata,mitä on silikonipronssi? galvanoitu häviää kuukaudessa,kuumasinkitty kestää pari vuotta.
Suomalainen ei usko ennenkuin näkee. Niinhän se on tässäkin asiassa.
Ehkä potkurinakseli samoin kuin peräsinakseli ovat alttiimpia veden virtaukselle kuin putket, joissa merivesi seisoo usein paikallaan. Sekin vaikuttaa korroosioon. Meriveden virtaus nimittäin vähentää HST:n korroosioriskiä.
Oman veneeni AIS 316 potkurinakselissa oli kuitenkin sen verran syviä syöpymäkoloja, että jouduin hiljattain uusimaan sen. Syöpymät olivat vannasputken sisällä. Huomasin, kun irroitin akselin kumilaakerin vaihtamista varten.
Korroosio-ongelmat korostuvat, jos purjehdit tropiikissa. Suomalaista asiantuntemusta on siltäkin alalta. Korroosiokysymys ei suinkaan ole "jenkki hölynpölyä, mitä netistä sattuu löytämään", vaan aivan todellinen käytännön asiaa. Kannattaa sinunkin tarkistaa läpiviennit ja muut vesilinjan alapuoliset hst-rakenteet!
Silikonipronssi: http://www.suppliersonline.com/propertypages/C65500.asp
Kölipulteista löytyy runsaasti tietoa netistä. Katsopa vaikka puuvene-foorumin juttuja, jos epäilet "jenkkihöpötyksiä". Tässä yksi kommentti puuvenepuolelta:
"..Happis on kölipulteissa kaikkein vaarallisimmassa paikassa, jos rakokorroosio pääsee jylläämään ja syövyttämään pulttia. Hapettomassa tilassa tammenklimpin sisällä pultti voi olla jopa lyhytikäisempi kuin räkärautainen. Mutta mikäs siinä, on niitä happaristakin tehty. Tähän paikkaan niiden on sitten syytä olla nimenomaan haponkestävää (AISI 306, mieluusti vielä 306L tai A4, ei 304 tai A2).
Kierretanko on kyllä aika ongelmallista tavaraa kölipultteihin. Kuten sanoit, pultin pitäisi olla reikäänsä tiivis. No, kierretanko ei sitä ole. Vielä suurempi ongelma tulee siitä että jengatanko on niinkuin puolimetrinen viila siellä reiässään, eli se syö ja kalvaa reikäänsä isommaksi ajan mittaan. Sitä voi vähän pelastaa petaamalla tanko reikään jollain kitillä, mutta vaihtamisesta tulee sitten tekemätön juttu. Jos vain millään aika, raha ja harrastus riittää, niin teetä ne tangot. Ei tule niin paljon kalliimmaksi sorvauttaa jengoja tangon päihin että kannattaisi romuttaa kölipulttien huollettavuus, ne kun ovat kuitenkin sitä pottumaisinta vaihdettavaa koko veneessä.
Suositusjärjestys: Pronssi (kallista mutta voisi mennä tuon kokoluokan projektissa), teräs (kuumasinkittynä kierteiden sorvauksen jälkeen), haponkestävä. Halvimmalla pääset kun käytät sitä tavaraa jota piirustus suosittaa, eli kuumasinkittyä terästä. Kerää samalla kaikki muutkin talossa olevat galvanoitavaksi sopivat osat samaan lastiin, minimierä on monesti joku kymmenen tai parikymmentä kiloa."
Mutta akseleiden oikea materiaali onkin sis 2324 tai aisi 329.
Lienee 306?? olenko maininnut kertaakaan A2.
En ota kantaa tuohon materiaalikysymykseen, mutta mikä tahansa pulttiliitos, joka jätetään niin löysälle että kierretanko voi kalvaa reikäänsä isommaksi on epäonnistunut. Joten jo tuo seikka asettaa kirjoittajan, jota tuossa siteerattiin, asiantuntemuksen kyseenalaiseksi.
lainasin puuvenefoorumin tekstiä. Ehkä siinä oli lyöntivirhe (piti olla 316?). En ottanut kantaa siihen mitä mainitsit teräslaatujen numeroista.
Puuveneiden galvanoiduista kölipulteista ja niiden kestoiästä löydät tietoa itsekin, myös teräksistä läpivienneistä.
Tarkoitus ei ollut ärsyttää mitenkään!
Ainakin sen väitetään olevan akseliin parempi materiaali kuin AISI 316 ja Aquamet 17 tai 21.
Kerrohan sitten miten tehdään pulttiliitos, varsinkin sellainen kölipuun läpi menevän mittainen, ettei elämistä tapahdu? Huomaa se sana "puu".
http://www.puuvene.net/keskustelu/viewtopic.php?t=983&postdays=0&postorder=asc&start=15&sid=13437a56a72c2a81653945160cc33366
Sattumalta tulin tälle puolelle,olen puuvenepulelta.Laivoissa läpiviennit on kumitettu ja laippaliitoksella hst venttiilit.
toi sun 33 tutkin omaa venettä ja tulin siihen tulokseen,että pystyn omassa veneessä korottamaan koneen tuuletusaukkoja n.20cm ja kaikki läpiviennit pitää tiivistää eihän sitä koskaan tiedä jos sattuu jotain vastaavaa
Tuntuu että nykyään kaikki puhuu palloventtiileistä, mutta miksi jos kerran kromatut pallonpinnat esim syöpyy ja siten aiheuttaa jumiutumisia.
Omassa veneessä on 30v ollut luistiventtiilit eikä ole ollut yhtään jumiutumista ja pääosin suomenlahdella on venettä uitettu.
onko se sitä, että palloventtiilistä näkee heti onko auki vai kiinni vai eikö jakseta kääntää enempää kuin vartti-kierros kahvasta?
Jos kerta luistiventtiili on pysynyt kunnossa 30v ja osa kertoo että palloventtiilit jumittaa jo kahden vuoden jälkeen, niin luotettavuudessa ei luisti häviä pallolle.
Minulle on sama onko pallo vai luisti kunhan luotettavuus ei kärsi.
Kokemukseen, ja oleellisten asioiden ymmärtämiseen. Samoin minulla on ollut messinkiset luistiventtiilit veneessäni jo 12 -vuotta. Ei mitään ongelmia ja pitävät edelleen. Tuo syöpyminen, no jaa. Purimme 50 v vanhaa puuvenettä (Hai) ja irroitimme kölin. Siellä oli sinkityt kölipultit kuin uudet, ainoastaan kierteet oli ruosteessa mutta pulttissa vaurioitumaton sinkki päällä, joten asensimme vanhat pultit takaisin. Kyllä ne kestää yhtä kauan kuin venekin. Joten tehdäänköhän näistä asioista yleensä liian vaikeita.
Ettei sittenkin olisi pronssia? Tavallisen messingin ongelma on se, että sinkki syöpyy siitä pois merivedessä. Sinkki sopii anodien materiaaliksi.
Oman veneeni Blakesin pronssiventtiilit ovat 35 käyttövuoden jälkeen kuin uudet. Varmaankin kestävät vielä toiset 35 v.
Ensimmäisen puuveneeni 40-luvulla asennetut sinkityt rautaiset kölipultit ovat yhä kunnossa!
Kestävät valovuoden lämpimässä merivedessä 30,jos tarvii lämpöä lisää pitää olla 316Ti
Ensimmäisen yllättävän vertailun voi tehdä Herttoniemen Maritimissa. Sieltä löytyy samat tavarat samaan hintaan kuin viereisen oven takana olevassa Etolan (=emoyhtiö) teollisuusmyynnissä. Toinen yllättävä vertailu on sitten muihin lähiseudun lvi-liikkeisiin, tukkurit mukaan lukien. Hintataso on hyvin samanlainen kaikissa. Vasta tukkuliikkeen tiliasiakkaana pääset halvemmalla.
Muutoin tuosta keskustelusta tulee hyvin esiin vahva usko happoisen kestävyyteen. Ja kestäähän se hyvin Itämeren oloja, jopa suolaisempaa eteläistä osaa. Lämpimille vesille satunnaista Karibian kierrosta pidemmälle suuntaaville suosittelen kyllä kaiken mahdollisen hankkimista pronssisena, mukaan lukien pohjaventtiilit. Maksaa, mutta kestää, eikä tuota yllätyksiä, kuten haponkestävä teräs usein tekee.
Miksi noihin pikkukippoihin (yli 100m tai enhän mä ollu tekemässä kuin yli 200m) laitetaan AISI 316 venttileitä myös merivesipuolelle konehuoneisiin, jos ne kerran on niin huonoja???