Eurooppalaista opetusta..

Lorusi totuusarvo on puhdas nolla. Sinulla ei ole pienintäkään ymmärrystä siitä, mitä liberalismi tai libertarismi on.

Liberalismilla ei ole mitään tekemistä maailmansotien kanssa. Yksikään niihin osallistuneista valtioista ei ollut liberaaleja. Sitä paitsi liberaalit tai libertaarit vähemmistöt vastustavat toisten asioihin puuttumista. Amerikkalaiset libertaarit pitävät edelleenkin vääränä USAn hallituksen puuttumista Eurooppalaisiin sotiin, kuten heidän edeltäjänsäkin aikoinaan.

UKssa on 1920-luvulta lähtien ollut pääpuolueina Konservatiivipuolue ja Labour Party, jotka ovat liberealismin vastakohtia.

Uskomatonta, miten joku voi olla noin yksinertainen ja tietämätön.

äly hoi kirjoitti:

Lorusi totuusarvo on puhdas nolla. Sinulla ei ole pienintäkään ymmärrystä siitä, mitä liberalismi tai libertarismi on.

Liberalismilla ei ole mitään tekemistä maailmansotien kanssa. Yksikään niihin osallistuneista valtioista ei ollut liberaaleja. Sitä paitsi liberaalit tai libertaarit vähemmistöt vastustavat toisten asioihin puuttumista. Amerikkalaiset libertaarit pitävät edelleenkin vääränä USAn hallituksen puuttumista Eurooppalaisiin sotiin, kuten heidän edeltäjänsäkin aikoinaan.

UKssa on 1920-luvulta lähtien ollut pääpuolueina Konservatiivipuolue ja Labour Party, jotka ovat liberealismin vastakohtia.

Uskomatonta, miten joku voi olla noin yksinertainen ja tietämätön.

Lue lisää

mutta olen samoilla linjoilla. Sekä Ensimmäinen että Toinen Maailmansota ovat perimmiltään johtuneet maailmanlaajuisesta vapaakaupasta ja sen noususta Euroopassa.

toinen kirjoittaja, kirjoitti:

mutta olen samoilla linjoilla. Sekä Ensimmäinen että Toinen Maailmansota ovat perimmiltään johtuneet maailmanlaajuisesta vapaakaupasta ja sen noususta Euroopassa.

Näinhän se tietenkin on, kun kommunistit ja kansallissosialistit alottaa sodan, niin se on vapaakaupan vika :-).
On se hyvä, että tyhmiä riittää!

toinen kirjoittaja, kirjoitti:

mutta olen samoilla linjoilla. Sekä Ensimmäinen että Toinen Maailmansota ovat perimmiltään johtuneet maailmanlaajuisesta vapaakaupasta ja sen noususta Euroopassa.

kirjoittelet moista soopaa?

Oli siis vapaakaupan syytä, että Bosnian Serbialainen separatisti Gavrilo Princip murhasi Itävallan arkkiherrtuan Franz Ferdinandin? Ja edelleen vapaakaupan syytä, että Itävalta kosti tämän Serbialle? Ja edelleen vapaakaupan syytä, että erinäisten liittolaissopimusten seurauksena sota laajeni ensimmäiseksi maailmansodaksi?

Oli siis vapaakaupan syytä, että tuossa ensimmäisssä kahakassa hävinnyt Saksa haluttiin tuhota lopullisesti taloussaarron ja pakotteiden avulla, ja joiden seurauksena sen kansa näki nälkää? Ja edelleen vapaakaupan vika, että nuo toimenpiteet loivat ilmapiirin, jota hyödyntämällä Hitler pääsi valtaan. Oli siis vapaakaupan vika ettei ollut vapaakauppaa?

vai tietämättömyyttäsi kirjoitti:

kirjoittelet moista soopaa?

Oli siis vapaakaupan syytä, että Bosnian Serbialainen separatisti Gavrilo Princip murhasi Itävallan arkkiherrtuan Franz Ferdinandin? Ja edelleen vapaakaupan syytä, että Itävalta kosti tämän Serbialle? Ja edelleen vapaakaupan syytä, että erinäisten liittolaissopimusten seurauksena sota laajeni ensimmäiseksi maailmansodaksi?

Oli siis vapaakaupan syytä, että tuossa ensimmäisssä kahakassa hävinnyt Saksa haluttiin tuhota lopullisesti taloussaarron ja pakotteiden avulla, ja joiden seurauksena sen kansa näki nälkää? Ja edelleen vapaakaupan vika, että nuo toimenpiteet loivat ilmapiirin, jota hyödyntämällä Hitler pääsi valtaan. Oli siis vapaakaupan vika ettei ollut vapaakauppaa?

Lue lisää

-suhteet meitä lähempänä ja paremmin mielissä olevaan Toiseen Maailmansotaan johtaneet syyt, joissa vapaakauppapolitiikka oli pääosassa syntyneeseen tilanteeseen.
Teknologinen muutos ja tuotannon keskittyminen yhä suurempiin yksiköihin vapaakauppapolitiikan seurauksena alkoivat 1920-luvulla nopeasti kavattaa rakentaallista suurtyöttömyyttä. Esimerkiksi USA:ssa teollisuustuotannosta katosi 2,5 miljoonaa työpaikkaa vuosina 1919-1929. Yhä suurempi osa ihmisistä menetti vähitellen melkein koko ostovoimansa. Suuryritystysten johtajat ja poliitikot kuitenkin uskoivat, että hyvin toimeentulevien ihmisten kulutus riittäisi pitämään talouden pyörät pyörimässä. Ihmisiä houkuteltiin elämään velaksi, jotta kysyntä kasvaisi riittävästi. Vuonna 1929 yli 60% kaikista USA:ssa myydyistä autoista, huonekaluista ja kodinkoneista ostettiin osamaksulla.
Kulutusluottoihin perustuva talouskasvu ei kuitenkaan ollut kestävällä pohjalla. Seurauksena oli vuoden 1929 pörssiromahdus. Vuonna 1929 Yhdysvalloissa oli vain miljoona työtöntä, mutta puoli vuotta romahduksen jälkeen työttömiä oli 13 miljoonaa ja vuonna 1933 jo 15 miljoonaa. Eurooppa kärsi vielä pahemmin. Työttömien määrä Saksassa nousi 10 miljoonaan vuonna 1930.
Jälkeenpäin ajatellen kaikkein ällistyttävimpiä seikkoja oli se, että yritykset eivät pörssiromahduksen jälkeenkään ymmärtäneet, mitä oli tapahtunut. Ne eivät ymmärtäneet, että romahdus oli johtunut suurten ihmisjoukkojen taloudellisesta syrjäytymisestä. Tästä syystä yritykset yrittivät syvimmän laman aikana kilpailla itsensä ulos lamasta keinoin, joka vain pahensi tilannetta: ne yrittivät edelleen parantaa tuottavuuttaan kehittämällä uusia keinoja vähentää työvoiman tarvetta. Vuonna 1938 julkaistussa tutkimuksessa amerikkalainen Frederik Mills totesi, lamavuosien aikana tapahtuneesta työttömyyden kasvusta 51% johtui tuotannon alenemisesta ja 49% liittyi tuotannon parantamiseen ja siitä aiheutuvan työvoiman tarpeen vähenemiseen. Kukin yksittäinen yritys yritti nostaa itsensä ylös lamasta, mutta yritysten toimien yhteenlaskettu vaikutus oli laman syveneminen, koska ne eivät kyenneet ajattelemaan kokonaisuutta, vaan omaa tulostaan.
1930-luvun suuri lama oli itsessään tragedia, mutta se loi pohjan vielä suuremmalle onnettomuudelle.
Ennen vuoden 1929 suurta pörssiromahdusta vuonna 1919 perustettu Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue (NSDAP) oli ollut mitätön pikkutekijä saksalaisessa politiikassa. Lama teki siitä kertaheitolla merkittävän poliittisen voiman. Vuonna 1930 pidetyissä eduskuntavaaleissa NSDAP moninkertaisti paikkalukunsa eduskunnassa ja sai ensimmäisen hallituspaikkansa. Puolueen nousu perustui työttömien kokemiin nöyryytyksiin ja heidän tuntemaansa katkeruuteen. Natsien talousohjelma näytti tarjovan uutta toivoa työttömille.
Vuoden 1933 eduskuntavaaleissa natsit saavuttivat vielä suuremman voiton kuin vuonna 1930, ja nousivat jo Saksan suurimmaksi hallituspuolueeksi. Tämän jälkeen he murskasivat ensin kommunistit ja sitten ns. rautarintaman (sosiaalidemokraatit ammattiyhdistysliikkeen).
Natsien johtama hallitus alkoi erkaantua yhä selvemmin vapaakaupasta ja alkoi toteuttaa kansallismielistä, protektionistista talouspolitiikkaa.
Natsien talouspolitiikka alkoi nostaa Saksan talouttaa niin voimakkaasti jaloilleen ja pienentää työttömyyttä niin nopeasti, että natsit saivat seuraavana vuonna pidetyssä kansanäänestyksessä uudistuksilleen 90%:n kannatuksen.
On kiistatonta, että vuoden 1929 pörssiromahdus syntyi nimenomaan vapaakauppapolitiikan aallon harjalla ja pitkälti juuri sen vuoksi. Yhtä selkeää on, että nimenomaan romahdusta seurannut lama ja suurtyöttömyys auttoivat natsit valtaan. Niin ikään natsien politiikan työttömyyttä ja Saksan taloutta elvyttäneet vaikutukset olivat kiistattomia. Protektionistinen talouspolitiikka ei siis synnyttänyt kansallissosialistista työväenpuoluetta eikä johtanut Toiseen Maailmansotaan, vaan vapaakauppapolitiikka ajoi suuren osan väestöstä niin suureen ahdinkoon, että valtaannousu tuli mahdolliseksi.

syy-seuraus kirjoitti:

-suhteet meitä lähempänä ja paremmin mielissä olevaan Toiseen Maailmansotaan johtaneet syyt, joissa vapaakauppapolitiikka oli pääosassa syntyneeseen tilanteeseen.
Teknologinen muutos ja tuotannon keskittyminen yhä suurempiin yksiköihin vapaakauppapolitiikan seurauksena alkoivat 1920-luvulla nopeasti kavattaa rakentaallista suurtyöttömyyttä. Esimerkiksi USA:ssa teollisuustuotannosta katosi 2,5 miljoonaa työpaikkaa vuosina 1919-1929. Yhä suurempi osa ihmisistä menetti vähitellen melkein koko ostovoimansa. Suuryritystysten johtajat ja poliitikot kuitenkin uskoivat, että hyvin toimeentulevien ihmisten kulutus riittäisi pitämään talouden pyörät pyörimässä. Ihmisiä houkuteltiin elämään velaksi, jotta kysyntä kasvaisi riittävästi. Vuonna 1929 yli 60% kaikista USA:ssa myydyistä autoista, huonekaluista ja kodinkoneista ostettiin osamaksulla.
Kulutusluottoihin perustuva talouskasvu ei kuitenkaan ollut kestävällä pohjalla. Seurauksena oli vuoden 1929 pörssiromahdus. Vuonna 1929 Yhdysvalloissa oli vain miljoona työtöntä, mutta puoli vuotta romahduksen jälkeen työttömiä oli 13 miljoonaa ja vuonna 1933 jo 15 miljoonaa. Eurooppa kärsi vielä pahemmin. Työttömien määrä Saksassa nousi 10 miljoonaan vuonna 1930.
Jälkeenpäin ajatellen kaikkein ällistyttävimpiä seikkoja oli se, että yritykset eivät pörssiromahduksen jälkeenkään ymmärtäneet, mitä oli tapahtunut. Ne eivät ymmärtäneet, että romahdus oli johtunut suurten ihmisjoukkojen taloudellisesta syrjäytymisestä. Tästä syystä yritykset yrittivät syvimmän laman aikana kilpailla itsensä ulos lamasta keinoin, joka vain pahensi tilannetta: ne yrittivät edelleen parantaa tuottavuuttaan kehittämällä uusia keinoja vähentää työvoiman tarvetta. Vuonna 1938 julkaistussa tutkimuksessa amerikkalainen Frederik Mills totesi, lamavuosien aikana tapahtuneesta työttömyyden kasvusta 51% johtui tuotannon alenemisesta ja 49% liittyi tuotannon parantamiseen ja siitä aiheutuvan työvoiman tarpeen vähenemiseen. Kukin yksittäinen yritys yritti nostaa itsensä ylös lamasta, mutta yritysten toimien yhteenlaskettu vaikutus oli laman syveneminen, koska ne eivät kyenneet ajattelemaan kokonaisuutta, vaan omaa tulostaan.
1930-luvun suuri lama oli itsessään tragedia, mutta se loi pohjan vielä suuremmalle onnettomuudelle.
Ennen vuoden 1929 suurta pörssiromahdusta vuonna 1919 perustettu Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue (NSDAP) oli ollut mitätön pikkutekijä saksalaisessa politiikassa. Lama teki siitä kertaheitolla merkittävän poliittisen voiman. Vuonna 1930 pidetyissä eduskuntavaaleissa NSDAP moninkertaisti paikkalukunsa eduskunnassa ja sai ensimmäisen hallituspaikkansa. Puolueen nousu perustui työttömien kokemiin nöyryytyksiin ja heidän tuntemaansa katkeruuteen. Natsien talousohjelma näytti tarjovan uutta toivoa työttömille.
Vuoden 1933 eduskuntavaaleissa natsit saavuttivat vielä suuremman voiton kuin vuonna 1930, ja nousivat jo Saksan suurimmaksi hallituspuolueeksi. Tämän jälkeen he murskasivat ensin kommunistit ja sitten ns. rautarintaman (sosiaalidemokraatit ammattiyhdistysliikkeen).
Natsien johtama hallitus alkoi erkaantua yhä selvemmin vapaakaupasta ja alkoi toteuttaa kansallismielistä, protektionistista talouspolitiikkaa.
Natsien talouspolitiikka alkoi nostaa Saksan talouttaa niin voimakkaasti jaloilleen ja pienentää työttömyyttä niin nopeasti, että natsit saivat seuraavana vuonna pidetyssä kansanäänestyksessä uudistuksilleen 90%:n kannatuksen.
On kiistatonta, että vuoden 1929 pörssiromahdus syntyi nimenomaan vapaakauppapolitiikan aallon harjalla ja pitkälti juuri sen vuoksi. Yhtä selkeää on, että nimenomaan romahdusta seurannut lama ja suurtyöttömyys auttoivat natsit valtaan. Niin ikään natsien politiikan työttömyyttä ja Saksan taloutta elvyttäneet vaikutukset olivat kiistattomia. Protektionistinen talouspolitiikka ei siis synnyttänyt kansallissosialistista työväenpuoluetta eikä johtanut Toiseen Maailmansotaan, vaan vapaakauppapolitiikka ajoi suuren osan väestöstä niin suureen ahdinkoon, että valtaannousu tuli mahdolliseksi.

Lue lisää

on kyseenalaista, ellei jopa valheellista.

Hitlerin valtaannousu ei ole edelleenkään yksin suuren laman syytä. Suuri lama ei johdu edelleenkään vapaista markkinoista. Varsinaisen sodan aloittaminen ei myöskään ole vapaiden markkinoiden syytä.


Hitlerin valtaannousu ja toisen maailmansodan alku:

Versailles'n rauhansopimuksessa 1919 ympärysvallat sanelivat yksipuolisesti rauhan ehdot. Siinä Saksa (Weimarin tasavalta) tuomittiin yksin sotasyylliseksi ja maksamaan kaikki ympärysvaltojen menetykset ja kulut. Korvausvaatimukset olivat tolkuttomat. Keynes ennusti Saksan talouden romahtavan korvausten seurauksena. Saksa menetti myös maa-alueitaan ja sen myötä mm. 75% rautamalmituotannostaan. Tämä häpeärauha aiheutti Saksalaisissa syvän katkeruuden, joka löysi kohteensa "November Criminals":sta, joina pidettiin Weimarin tasavallan politiikkoja, sosialisteja, kommunisteja ja juutalaisia. Heidän sanottiin olleen sodan vastaisia, myyneen Saksan vihollisille ja hyötyneen epäoikeudenmukaisesta rauhasta.

Kaiken lisäksi Saksan kommunistit kapinoivat ja yrittivät vallankumousta huhti-toukokuussa 1919, tavoitteena oli "Bavarian Soviet Republic". Vallankumouksen johtajista monet olivat juutalaisia. Viha kommunisteja ja juutalaisia kohtaan oli täten sinetöity.

Keynes oli oikeassa - Saksan talous romahti sotakorvausten ja talousrajoitusten seurauksena. Saksan valtio yritti paikata talouttaan painamalla lisää markkoja, mikä johti hyperinflaatioon. Sen seurauksena aikaisemmin 1918 8.9 markkaa maksanut 1 USD maksoi marraskuussa 1923 huikeat 4.2 miljardia. Koska Saksa ei pystynyt täyttämään ylivoimaisia sotakorvausvaatimuksia, Ranska ja Belgia miehittivät Ruhrin teollisuusalueen 1923. Nämä syvensivät saksalaisten katkeruutta entisestään. Lopullinen niitti tuli Suuren laman myötä 1929.

Näiden tapahtumien johdosta saksan maaperä oli otollinen Hitlerin valtaan nousulle 1933. Kansa piti Hitleriä Saksan vapauttajana Versaillesin sopimuksesta, juutalaisista, kommunisteista ja lamasta.

Hitler aloitti massiivisen sotilaallisen varustautumisen. Hitler tuki kaikkia niitä teollisuuden aloja, jotka vahvistivat Saksan sotilaallista voimaa ja vähensivät Saksan riippuvuutta ulkomaailmasta. Näiden ja muiden massiivisten julkisten rakennusprojektien seurauksena työttömyys väheni. Inflaatiota ei ollut, koska palkat, hinnat ja korot oli säänneltyjä keskitysleirin uhalla. Valtio säänteli erittäin voimakkaasti kaikkea taloutta. Tämän Keynesiläisen ja suunnitelmatalouden yhdistävän talouspolitiikan ansiosta Saksasta kasvoi sotilaallinen mahti.

Toinen maailmansota alkoi Hitlerin hyökätessä Puolaan 1939. Motiivina oli puhtaasti Saksan elintilan laajentaminen. Sillä ei ollut mitään tekemistä vapaiden markkinoiden kanssa. Päin vastoin voidaan väittää, että fasistinen talous mahdollisti Hitlerin maailmanvalloituksen aloittamisen. Vapaassa markkinataloudessa se ei olisi ollut koskaan mahdollista.


Suuri lama:

Sosialistit väittävät, että Marxin ennustukset laissez-faire kapitalismin seurauksista ovat pitäviä ja että ainoastaan sosialistiset instituutiot ovat estäneet niitä laajamittaisesti toteutumasta. Huolimatta siitä, että nämä Marxin teoriat on yksitellen osoitettu vääräksi, Marxilaiset jatkavat niihin uskomista. Tähän samaan sarjaan kuuluu väite, että Suuri lama johtui laissez-faire kapitalismista ja että se olisi voitu estää Keynesiläisellä talouspolitiikalla.

Mm. talousnobelisti Milton Friedman todistaa, että suuri lama johtui Fedin väärästä rahapolitiikasta. Fed:n puheenjohtaja Ben Bernanke myönsi 8.11.2002 Friedmanin olevan oikeassa: "Let me end my talk by abusing slightly my status as an official representative of the Federal Reserve. I would like to say to Milton and Anna: Regarding the Great Depression. You're right, we did it. We're very sorry. But thanks to you, we won't do it again."

Olkaa hyvä ja katsokaa Friedmanin loistava video aiheesta: http://www.youtube.com/watch?v=O7pnjzCuSv8
Myös Euroopan keskuspankki on Miltonin kannalla (Conclusion): http://www.ecb.int/pub/pdf/scpwps/ecbwp326.pdf

kausaalisuus kirjoitti:

on kyseenalaista, ellei jopa valheellista.

Hitlerin valtaannousu ei ole edelleenkään yksin suuren laman syytä. Suuri lama ei johdu edelleenkään vapaista markkinoista. Varsinaisen sodan aloittaminen ei myöskään ole vapaiden markkinoiden syytä.


Hitlerin valtaannousu ja toisen maailmansodan alku:

Versailles'n rauhansopimuksessa 1919 ympärysvallat sanelivat yksipuolisesti rauhan ehdot. Siinä Saksa (Weimarin tasavalta) tuomittiin yksin sotasyylliseksi ja maksamaan kaikki ympärysvaltojen menetykset ja kulut. Korvausvaatimukset olivat tolkuttomat. Keynes ennusti Saksan talouden romahtavan korvausten seurauksena. Saksa menetti myös maa-alueitaan ja sen myötä mm. 75% rautamalmituotannostaan. Tämä häpeärauha aiheutti Saksalaisissa syvän katkeruuden, joka löysi kohteensa "November Criminals":sta, joina pidettiin Weimarin tasavallan politiikkoja, sosialisteja, kommunisteja ja juutalaisia. Heidän sanottiin olleen sodan vastaisia, myyneen Saksan vihollisille ja hyötyneen epäoikeudenmukaisesta rauhasta.

Kaiken lisäksi Saksan kommunistit kapinoivat ja yrittivät vallankumousta huhti-toukokuussa 1919, tavoitteena oli "Bavarian Soviet Republic". Vallankumouksen johtajista monet olivat juutalaisia. Viha kommunisteja ja juutalaisia kohtaan oli täten sinetöity.

Keynes oli oikeassa - Saksan talous romahti sotakorvausten ja talousrajoitusten seurauksena. Saksan valtio yritti paikata talouttaan painamalla lisää markkoja, mikä johti hyperinflaatioon. Sen seurauksena aikaisemmin 1918 8.9 markkaa maksanut 1 USD maksoi marraskuussa 1923 huikeat 4.2 miljardia. Koska Saksa ei pystynyt täyttämään ylivoimaisia sotakorvausvaatimuksia, Ranska ja Belgia miehittivät Ruhrin teollisuusalueen 1923. Nämä syvensivät saksalaisten katkeruutta entisestään. Lopullinen niitti tuli Suuren laman myötä 1929.

Näiden tapahtumien johdosta saksan maaperä oli otollinen Hitlerin valtaan nousulle 1933. Kansa piti Hitleriä Saksan vapauttajana Versaillesin sopimuksesta, juutalaisista, kommunisteista ja lamasta.

Hitler aloitti massiivisen sotilaallisen varustautumisen. Hitler tuki kaikkia niitä teollisuuden aloja, jotka vahvistivat Saksan sotilaallista voimaa ja vähensivät Saksan riippuvuutta ulkomaailmasta. Näiden ja muiden massiivisten julkisten rakennusprojektien seurauksena työttömyys väheni. Inflaatiota ei ollut, koska palkat, hinnat ja korot oli säänneltyjä keskitysleirin uhalla. Valtio säänteli erittäin voimakkaasti kaikkea taloutta. Tämän Keynesiläisen ja suunnitelmatalouden yhdistävän talouspolitiikan ansiosta Saksasta kasvoi sotilaallinen mahti.

Toinen maailmansota alkoi Hitlerin hyökätessä Puolaan 1939. Motiivina oli puhtaasti Saksan elintilan laajentaminen. Sillä ei ollut mitään tekemistä vapaiden markkinoiden kanssa. Päin vastoin voidaan väittää, että fasistinen talous mahdollisti Hitlerin maailmanvalloituksen aloittamisen. Vapaassa markkinataloudessa se ei olisi ollut koskaan mahdollista.


Suuri lama:

Sosialistit väittävät, että Marxin ennustukset laissez-faire kapitalismin seurauksista ovat pitäviä ja että ainoastaan sosialistiset instituutiot ovat estäneet niitä laajamittaisesti toteutumasta. Huolimatta siitä, että nämä Marxin teoriat on yksitellen osoitettu vääräksi, Marxilaiset jatkavat niihin uskomista. Tähän samaan sarjaan kuuluu väite, että Suuri lama johtui laissez-faire kapitalismista ja että se olisi voitu estää Keynesiläisellä talouspolitiikalla.

Mm. talousnobelisti Milton Friedman todistaa, että suuri lama johtui Fedin väärästä rahapolitiikasta. Fed:n puheenjohtaja Ben Bernanke myönsi 8.11.2002 Friedmanin olevan oikeassa: "Let me end my talk by abusing slightly my status as an official representative of the Federal Reserve. I would like to say to Milton and Anna: Regarding the Great Depression. You're right, we did it. We're very sorry. But thanks to you, we won't do it again."

Olkaa hyvä ja katsokaa Friedmanin loistava video aiheesta: http://www.youtube.com/watch?v=O7pnjzCuSv8
Myös Euroopan keskuspankki on Miltonin kannalla (Conclusion): http://www.ecb.int/pub/pdf/scpwps/ecbwp326.pdf

Lue lisää

"Sen seurauksena aikaisemmin 1918 8.9 markkaa maksanut 1 USD maksoi marraskuussa 1923 huikeat 4.2 miljardia."

Englannin kielisissä lähteissä mainitaan "4.2 trillion per US$1". Summa vaihtelee riippuen siitä, onko kyseessä enUS, jolloin se on biljoona (10^12) vai enGB jolloin se on triljoona (10^18) markkaa.

kausaalisuus kirjoitti:

on kyseenalaista, ellei jopa valheellista.

Hitlerin valtaannousu ei ole edelleenkään yksin suuren laman syytä. Suuri lama ei johdu edelleenkään vapaista markkinoista. Varsinaisen sodan aloittaminen ei myöskään ole vapaiden markkinoiden syytä.


Hitlerin valtaannousu ja toisen maailmansodan alku:

Versailles'n rauhansopimuksessa 1919 ympärysvallat sanelivat yksipuolisesti rauhan ehdot. Siinä Saksa (Weimarin tasavalta) tuomittiin yksin sotasyylliseksi ja maksamaan kaikki ympärysvaltojen menetykset ja kulut. Korvausvaatimukset olivat tolkuttomat. Keynes ennusti Saksan talouden romahtavan korvausten seurauksena. Saksa menetti myös maa-alueitaan ja sen myötä mm. 75% rautamalmituotannostaan. Tämä häpeärauha aiheutti Saksalaisissa syvän katkeruuden, joka löysi kohteensa "November Criminals":sta, joina pidettiin Weimarin tasavallan politiikkoja, sosialisteja, kommunisteja ja juutalaisia. Heidän sanottiin olleen sodan vastaisia, myyneen Saksan vihollisille ja hyötyneen epäoikeudenmukaisesta rauhasta.

Kaiken lisäksi Saksan kommunistit kapinoivat ja yrittivät vallankumousta huhti-toukokuussa 1919, tavoitteena oli "Bavarian Soviet Republic". Vallankumouksen johtajista monet olivat juutalaisia. Viha kommunisteja ja juutalaisia kohtaan oli täten sinetöity.

Keynes oli oikeassa - Saksan talous romahti sotakorvausten ja talousrajoitusten seurauksena. Saksan valtio yritti paikata talouttaan painamalla lisää markkoja, mikä johti hyperinflaatioon. Sen seurauksena aikaisemmin 1918 8.9 markkaa maksanut 1 USD maksoi marraskuussa 1923 huikeat 4.2 miljardia. Koska Saksa ei pystynyt täyttämään ylivoimaisia sotakorvausvaatimuksia, Ranska ja Belgia miehittivät Ruhrin teollisuusalueen 1923. Nämä syvensivät saksalaisten katkeruutta entisestään. Lopullinen niitti tuli Suuren laman myötä 1929.

Näiden tapahtumien johdosta saksan maaperä oli otollinen Hitlerin valtaan nousulle 1933. Kansa piti Hitleriä Saksan vapauttajana Versaillesin sopimuksesta, juutalaisista, kommunisteista ja lamasta.

Hitler aloitti massiivisen sotilaallisen varustautumisen. Hitler tuki kaikkia niitä teollisuuden aloja, jotka vahvistivat Saksan sotilaallista voimaa ja vähensivät Saksan riippuvuutta ulkomaailmasta. Näiden ja muiden massiivisten julkisten rakennusprojektien seurauksena työttömyys väheni. Inflaatiota ei ollut, koska palkat, hinnat ja korot oli säänneltyjä keskitysleirin uhalla. Valtio säänteli erittäin voimakkaasti kaikkea taloutta. Tämän Keynesiläisen ja suunnitelmatalouden yhdistävän talouspolitiikan ansiosta Saksasta kasvoi sotilaallinen mahti.

Toinen maailmansota alkoi Hitlerin hyökätessä Puolaan 1939. Motiivina oli puhtaasti Saksan elintilan laajentaminen. Sillä ei ollut mitään tekemistä vapaiden markkinoiden kanssa. Päin vastoin voidaan väittää, että fasistinen talous mahdollisti Hitlerin maailmanvalloituksen aloittamisen. Vapaassa markkinataloudessa se ei olisi ollut koskaan mahdollista.


Suuri lama:

Sosialistit väittävät, että Marxin ennustukset laissez-faire kapitalismin seurauksista ovat pitäviä ja että ainoastaan sosialistiset instituutiot ovat estäneet niitä laajamittaisesti toteutumasta. Huolimatta siitä, että nämä Marxin teoriat on yksitellen osoitettu vääräksi, Marxilaiset jatkavat niihin uskomista. Tähän samaan sarjaan kuuluu väite, että Suuri lama johtui laissez-faire kapitalismista ja että se olisi voitu estää Keynesiläisellä talouspolitiikalla.

Mm. talousnobelisti Milton Friedman todistaa, että suuri lama johtui Fedin väärästä rahapolitiikasta. Fed:n puheenjohtaja Ben Bernanke myönsi 8.11.2002 Friedmanin olevan oikeassa: "Let me end my talk by abusing slightly my status as an official representative of the Federal Reserve. I would like to say to Milton and Anna: Regarding the Great Depression. You're right, we did it. We're very sorry. But thanks to you, we won't do it again."

Olkaa hyvä ja katsokaa Friedmanin loistava video aiheesta: http://www.youtube.com/watch?v=O7pnjzCuSv8
Myös Euroopan keskuspankki on Miltonin kannalla (Conclusion): http://www.ecb.int/pub/pdf/scpwps/ecbwp326.pdf

Lue lisää

sodan aloittaminen ei enää ollut vapaiden markkinoiden syytä. Saksan kansallissosialistit ja Italian fasistit eivät yksinään olisi kyenneet tekemään maailmaa hulluksi. Toinen maailmansota syttyi useiden, vahvojen imperialististen sotilasvaltioiden samanaikaisen nousun myötä.
Mainitsemasi laisser faire-ideologia kaatui silloin suuren laman ja keynesiläisen taloustieteen nousun myötä.