Haaveemme on hullu. Olisi ihanaa saada tilava omakotitalo jostain tuolta kaupungin kupeesta, vihreine pihoineen ja linnunlauluineen. Olemme kuitenkin molemmat asuneet ensinnäkin koko ikämme kaupungissa ja toisekseen kerros- tai rivitalossa, joten emme tiedä juuri mitään omakotitaloasumisesta... lämmitykset, tonttivuokrat, remontointi; kaikki olisi yhtäkkiä omalla vastuulla.
Onko järkevää tai edes ei-ihan-järjetöntä lähteä ummikkona omakotitaloasumiseen? Selviääkö asiat aikanaan ja muutamaa omakotitalossa asuvaa tuttua haastattamalla, vai huomaammeko vuoden päästä tehneemme elämämme huonoimmat kaupat, kun lämmitys, sähkö, vesi, teiden auraus ja kaikki maksaa 10-kertaisesti minkään yhtiövastikkeen verran, sitten pamahtaa putket ja seuraavaksi loppuu tontin vuokra-aika?
Onko aiheesta olemassa opasta, neuvontalehtistä tai kirjallisuutta, josta voisimme opiskella "omakotitaloasujiksi", vai onko haave syytä unohtaa ja tyytyä laatikkomaiseen rivarinpätkään kuuden neliömetrin takapihalla?
Tietoa ja taitoa ei ole. Oppiiko sen matkan varrella, voiko sen opiskella etukäteen, vai onko syytä unohtaa koko homma?
Onko järkevää tai edes ei-ihan-järjetöntä lähteä ummikkona omakotitaloasumiseen? Selviääkö asiat aikanaan ja muutamaa omakotitalossa asuvaa tuttua haastattamalla, vai huomaammeko vuoden päästä tehneemme elämämme huonoimmat kaupat, kun lämmitys, sähkö, vesi, teiden auraus ja kaikki maksaa 10-kertaisesti minkään yhtiövastikkeen verran, sitten pamahtaa putket ja seuraavaksi loppuu tontin vuokra-aika?
Onko aiheesta olemassa opasta, neuvontalehtistä tai kirjallisuutta, josta voisimme opiskella "omakotitaloasujiksi", vai onko haave syytä unohtaa ja tyytyä laatikkomaiseen rivarinpätkään kuuden neliömetrin takapihalla?
Tietoa ja taitoa ei ole. Oppiiko sen matkan varrella, voiko sen opiskella etukäteen, vai onko syytä unohtaa koko homma?
Vastaukset 20
Vanhimmat
ja asua edelleen vuokralla.
Vuokralle jääminen ei ole vaihtoehto. Kysymys kuuluu vain mitä ostaa...
Vanha eikä ole putkiremontteja tehty särkyy viemärit käyttövesiputket niistä saa kyllä hyvät kuin laittaa täysremontilla kaikki kalusteet valut uusiksi.Korjailee sitä mukaan kuin remppaa tulee kokoajan menee jossain remontti.Itse tekemällä vanhassa talossa pärjää.Uudemmat talot tietenkin menee ilman viemäri ja putkiremppoja.Onhan omakotitalossa rauha mikäli sattuu olemaan riittävän isolla tontilla eikä toinen talo toisen talon kyljessä kiinni. Naapuri huoneistoja ole sillein kuin kerrostaloissa.Suosittelen jos rahaa on riittävästi ostamaan n 20v vanhan omakotitalon ovat jo halventuneet eikä tule putkirikkoja vielä.Omakotiasuminen voittaa varmasti kerrostaloasumisen.
Mikäli oikein muistan, ei kotivakuutus salli yli 10-vuotiaita vesijohtoja talossa. Pikkasen tuossa on jo järkeäkin. Itselläni on parikymppiset, pintaan vedetyt kupariset vesijohdot ja kummasti rupeaa yläjakoisen putkiston alkupäässä olemaan sammion paikkoja. Painepuolen putket pitäisi oikeasti vaihtaa ja melko äkkiä. Onneksi on taito itsellä. Happi ja asetyleenipullot löytyvät varastosta. Jonkin verran on myös kapillaariliittimiä. Kyllä tässä putkikauppaan on joka tapauksessa isohkoakin asiaa melko äkkiä!
säilytätä ne asetyleeni pullot oikein nimittäin saattaa vähän räjähtää jos on kaasuvuotoja :D sillo ei auta tulitikkujen kanssa leikkiä.
t. laborantti
kirjoittelin jokin aika sitten:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4000000000000012&posting=22000000031659028
Työtähän tällaisessa vanhassa riittää ja mekin olemme oppineet ja tulemme vielä oppimaan monta asiaa kantapään kautta. Toisaalta ei tarvitse kuin lähteä kävelylle lähistön rivitaloalueille saati sitten 70-luvun kerrostalolähiöihin niin vetää hymyn korviin asti kun miettii omaa kotiaan vajaan 1500 neliön tontteineen.
Työn määrä kuitenkin riippuu myös omasta suhtautumisesta. Eli onko kaiken oltava aivan tiptop niin pihalla kuin sisällä vai hyväksyykö talossaan myös käytön ja ikääntymisen jäljet? Jos on kovasti perfektionistin vikaa ja vähemmän remontti-Reiskan taitoja niin voi olla että vanha ok-talo aiheuttaa liikaa stressiä.
asumiskustannukset riippuvat ratkaisevasti
peukalon sijainnista kämmenessä.
Itselläni on taito ja työkalut joten asun halvalla
omakotitalossa.
Teidän jutustanne taas kuultaa selvästi että teille
se saattaa olla väärä vaihtoehto.
Tulee halvemmaksi eikä stressi iske kun
ammattilaiset pitävät paikat kunnossa
rivarissa tai kerrostalossa.
hieman uudempi talo, niin ei heti tarvitse remontteja miettiä. Me ostettiin myös muutama vuosi ummikkona talo kaupungin laidalta vuokratontilla. Talo oli muutaman vuoden vanha ja mitään remontteja ei ole tarvinnut tehdä. Laskutkaan eivät ole päätä huimanneet, vaan hyvin niistä on selvitty. Moneen asiaan (vesi/sähkö/jäte) voi itse niin monin asioin vaikuttaa. Elämänlaatu on kyllä kohonnut huomattavasti. Meitäkin hirvitti lähteä, mutta takaisin kaupunkiin ei enää lähdettäisi! Ostakaa varma talo ja tehkää unelmistanne totta, se kyllä kannattaa!!!
Täytyy muistaa, että uusissakin omakotitaloissa on kunnossapito ja huoltotöitä, joiden määrä lisääntyy pikkuhiljaa 5 - 10 vuoden kuluttua. Perusjuttuja ovat tietenkin jäte-, lumenauraus-, hiekoitus-, haravointi-, rännien puhdistus yms. hommat, mitkä tulee heti kaikissa hoidettavaksi. Jatkossa tulee seurata katon kuntoa, ulkoverhousta, uusissa ilmastointilaitteita, lämmitysjärjestelmää jne.
Ostin yksin naisena pienen vanhan omakotitalon taannoin. Vähänkin iäkkäämmät talot (siitä 10 vuodesta eteenpäin) ovat ikuisia "puuhamaita". AINA on jotain fiksattavaa joko talossa tai tontissa. Omakotitalossa asujan täytyy tykätä pienestä puuhastelusta remppojen ja puutarhahommien kanssa, nämä kun ei ikinä lopu. Toki jos on varaa, voi tilata "vuokramiehen", mutta sekin tulee kalliiksi joka haravointia varten.
Jos elämäntyyli on sellainen, että kotona tykkää vain löhötä TV:n kanssa sen ajan kun ehtii ja harrastuksia on vaikka muille jakaa, kannattaa miettiä kaksi kertaa. Omakotiasuminen on elämäntapa ja todellakin vie aikaa (ja rahaa) jatkuvasti. Kun ei ole huoltofirmaa kolaamassa, haravoimassa, hiekoittamassa, korjaamassa saranoita, tilkitsemässä ikkunoita, hakemassa puita takkaan ...lista on loputon .. se on itse tehtävä.
Meillä ainakin tämä omakotiasuminen on todellakin harrastus/tapa elää ja ansiotöiden lisäksi tähän menee kahdelta aika ja ylimääräiset rahat. Rappuset pitäisi uusia, sisäänajotien ojarumpu uusia (kaivattaa kaivurilla), siirtää istutuksia, sahata halkoja ja pilkkoa niitä klapeiksi, hävittää hiiret varastosta, vahtaa lamppu ulkovaloon yms., yms., yms.
Kirjoitit ihan hyvän listan mutta minusta täytyy muistaa pitää puurot ja vellit erillään.
Nimittäin jätehommat?, lumen kolaaminen, haravointi, rännien puhdistus ja vaikka maalaaminen ovat sellaisia töitä jotka eivät kysy osaamista vaan pelkästään viitsimistä.
Sen sijaan jo tapetointi, ulkoverhouksen vaihtaminen, lattian uusiminen, keittiöremppa tms. saunan ja pesutilojen uusimisesta puhumattakaan ovat sellaisia töitä että niissä ei pelkkä innokkuus riitä vaan pitäisi olla myös sitä osaamista. Ja jos sitä ei ole omasta takaa niin sitten se on ostettava.
Itse ainakin tykkään monesti vaan löhötä vapaa-aikana vaikka sitä "pientä laittoa" olisi siellä sun täällä. Jätän kuitenkin sellaiset vähemmän tärkeät hommat suosiolla ensi tai seuraavaan vuoteen jos siltä tuntuu. Sitä vapaa-aikaa ei kuitenkaan ole liikaa kun on työ, joka ei ole "yhdeksästä viiteen" ja pari pientä lasta. Lumityöt, aidan maalaaminen, haravoiminen, halkojen hakkaaminen tms., jossa voi laittaa "aivot narikkaan" ovat sellaisia rentouttavia askareita. Mutta joku vieraampi remonttihomma, jossa joutuu koko ajan otsa rypyssä miettimään että mitenköhän tämänkin tekisi muistuttaa taas liikaa sitä normaalia palkkatyötä.
Tältä kantilta siis omalla asenteella on paljon merkitystä. Naapuri trimmaa omaa nurmikkoaan viimeisen päälle ja vaihtaa huvikseen halkopinon paikkaa seinältä toiselle pari kertaa vuodessa, minä löhöän mieluummin riippumatossa omenapuun alla ja keskityn pakollisiin hommiin.
Omakotitalossa on pakolliset hommat ja hommat joita riittää ihan oman innostukesen mukaan.
Nykyään kaikkeen saa tarvittaessa apuakin.
Turha noita kunnostus ja pihatöitä on suurennellakkaan. Lumenluontikaan ei ole paljon rasittanut ainakaan tänä talvena.
Toimeksi vaan ei se niin vaikeaa ole niin ne on muutkin oppineet.
... ja erityisesti tälle viimeiselle vastaajalle :) Emmeköhän me rohkaise mielemme! On se oma pieni vihreä keidas kuitenkin korvaamaton, haravoin ja kolaan lunta mielelläni jos sen saan.
Arkipäivän askareissa on vähän enemmän hommaa mutta kyllä elämisen laatu ja rauha on ihan toista luokkaa kuin kolhoosissa, jossa ei voi valita naapureitaan.
Maalaisjärjellä pärjää pitkälle, uusia asioita VOI oppia, mitä ei opi/halua opetella voi teettää muilla jne. Ja ainahan sen talon voi myydä jos käy ylivoimaiseksi. Täytyy vaan muistaa ettei osta liian kalliilla ja myy liian halvalla.
Ei kai kukaan syntyessään osaakkaan kaakeloida ja tapetoida? Harjoittelemallahan siitä selviää! Ja kaikki kaverit auttamaan! Samoja tapetointi ja remontti hommia on myös kerros-ja rivitaloissa!
perheeni -19 henk- tahtoisi maalle - minulla jano maitotilalle - konkreettinen, koska työtä on,
mutta on totuttu tulemaan omilla juttuun - seurauksena loppuunpalaminen - en tupakoi -alkoholia käytän niukalti -motivaatio on ,kun sais tehdä - olen sinkku ,joten jos kemiat kohtaa -tässä olen- savuton IsäntäMIES.
NoottiNeiti & ViuhtiHerra -maatiaiskissani metsästäjäainesta...
Älä helvetissä suunnittele maalle muuttoa jos et ole kyseisestä paikasta kotoisin!!! Maalaiset on tosi möllejä muukalaisille ne on niin sukurutsattuja vuosisatojen ajan siis kaikki jotain sukua toisilleen meneppä sinne kaupunkilaisena sekaan niin sanon kuin juise laulussa jos pääset yöksi pois:: Nimim:: KOKEMUSTA ON. Tein itse kyseisen virheen.
Maalla on ihmiset toistensa kimpussa.Tavataan päivittäin tai viikoittan kaupalla, postinhakureissulla ja linja-autossa samaan aikaan.Kaupungissa ihmiset eivät halua olla tekemisessä.Antavat vapaasti olla.Juorut liikkuvat naapurilta toiseen.Tiedot kulkevat pitkiä matkoja ja menevät ihan oikeaan paikkaan.Netit ja kännykät ovat hyviä viestintä välineitä nykyään.Maalla oli sellaista sukurutsasta.Serkut menivät keskenään naimisiin.Saattoivat ensimmäisiä serkkuja toiselle.Jälkeläisistä tuli lyhytkasvuisia ja vääräsäärisiä.Sukulaiset tiivisti kanssakäymisessä aina.Veljenvaimonveljen kaimat ,sellaista sekaantumista tapahtuu paljon.Erkkikään ymmärrä lainkaan.
Nuori kaupunkilaisperhe "landella",ei tulemitään.Sähkölasku,kiinteistövero,vesilasku,jätelasku,puutarhahoito,lumenluonti ym.ym. ei onnistu,olen nähnyt muutama tapausta.Haaveita saa olla.
Omakotitalossa asuminen on halvempaa kuin osakkeessa, johtuen juuri siitä että huoltomiehelle ei tarvi maksaa 50€ tunnista, vaan voi/joutuu/saa tehdä kaiken itse.
Jos joutuu joka asiaan soittamaan ammattilaista apuun, niin kyllähän se sitten tulee kalliiksi.
Ei pientalon tekniikka ole mitään avaruustiedettä, mutta kyllä se jonkilaiset perusteidot tekniikasta ja fysiikasta vaatii jotta ymmästää miten kaiken pitää toimia.
Me autamme vuorotellen naapureita ja he meitä. Tänä talvena kolme eri isäntää on käynyt auraamassa pihamme ohi ajaessaan. Teknisissä kysymyksissä voi pyytää edellistä omistajaa neuvomaan ja sen jälkeenkin hän voi tulla auttamaan. Tutustukaa rohkeasti naapureihin ja auttakaa itse, missä pystytte! Maalla on mukavaa ja vanhat talot ovat isoja ja tunnelmallisia.