Nettideittailu on ihan jees. Seuraa löytyy kun on kokeillut eri tapoja lähestyä ja monta kertaa. Ilman nettiä meikäläinen voisi olla neitsyt. On hirveää olla yksin. Siis jos ei ole muita estoja niin nettideittailuu vaan. Itsevarmuus kasvoi ja löysin kerran ihan livenä..siis tapasin erään livenä Ja hän vasta olikin kaunis. Jännä juttu sinänsä kun kirjoittelin erään kanssa ja lähetin kuvan sen jälkeen ei kuulunut enää mitään vaikka muuten hyvältä näytti. Hmmpphh. Mutta eipä itsekään ollut mikään kummonen ja mä kun jo vähän ihastuin. Joillakin on varaa olla pinnallinen ja niitä on nähty. Harmi että nykyään vaan yhä enemmän vaikuttaa siltä että naiset muuttuvat kyynisiksi ja epäileviksi nettideittailun suhteen Harmi juttu tosissaan.
Äärrhhh
ärsyyntynytmies
2286
0Äänestä
Vastaukset 2
Vanhimmat
Sen vähän mitä olen ihmisiin netissä tutustunut, niin olen huomannut, että ne tyttöset jotka ovat kiinnostuneita meikäläisestä, aloite kykyisiä ja joiden kanssa on helppo jutella (netinvälityksellä) eivät taas ole minun tyyppisiäni. Ovat liian meneviä yms. ja heillä on erilaiset arvot.
Sitten taas jos löytyy joku rauhallisempi ja sopivammalle vaikuttava yksilö, niin heihin on vaikeampi tutustua. He kyllästyvät nopeasti viestittelyyn. He eivät tee aloitteita ja heille on vaikea ehdottaa mitään.
Ehkä mulla sitten on tekniikassa hiomista. Itse olen sitä mieltä, että netti on kuitenkin ainut mahdollisuus minulle kokemattomana ja vaatimattomammalla itseluottamuksella varustetulle ihmiselle löytää se ihminen.
Auuughh!!! Mutta on se hiton vaikeaa. Olisi kivaa olla komea, aloitekykyinen ja menevä.
se vähän on että ne kaikista sopivimmat ovat jotenkin vaikeita. menevät ovat helppoja mutta ne vaativat niin paljon. muutaman kerran on kyllä sellasten kanssa onnistanut. mutta niin prkl yritystä ja eri tavoilla.. niin sit napsuu jos ei niin kumma juttu.