"Maatalous Suomessa saa yhtä paljon tukea vuodessa kuin yleissivistävä koulutus ekaluokalta ylioppilaaksi.
Viime vuonna maataloutta tuettiin yhteensä noin kahdella miljardilla eurolla. Se on suunnilleen yhtä paljon kuin valtio käyttää vuosittain peruskouluun ja lukioon tai liikenne- ja viestintäpolitiikkaan eli muun muassa tie- ja rautatieverkostoon. Puolustukseen käytetään vuodessa 2,4 miljardia euroa.
Suomen maanviljelijät nauttivat EU:n avokätisimmistä maataloustuista. Kansallinen tuki ja EU-tuki ovat yhteensä ovat noin 1,2 prosenttia bkt:sta. Se on Irlannin ja Kreikan ohella eniten ns. vanhojen jäsenmaiden (EU-15) joukossa.
- Nyt olisi syytä kysyä, onko suuntaus oikea. Suomessa maataloustukikeskustelua on käyty lähinnä maataloustuottajan, ei veronmaksajan, näkökulmasta, Suomen Pankin ekonomisti Risto Herrala sanoo.
Ruotsissa maataloutta tuetaan kitsaasti. Siellä tuet ovat noin 0,4 prosenttia bkt:sta. Ruotsissa kokonaistuki on noin 1,2 miljardia euroa. Maassa toteutettiin laaja maatalousuudistus jo 1990-luvun alussa.
Tuet kokonaan pois?
Julkisessa keskustelussa usein esiintyvä mielikuva Brysselin tukiautomaatista on vino. Maataloustuen kokonaispotista karkeasti 60 prosenttia on peräisin Suomen kansallisista varoista. Loput 40 prosenttia on niin sanottua EU-tukea.
- Maataloustukia maksetaan poliittisin perustein. Ne juontavat ajalta, jolloin sektorin painoarvo oli nykyistä tärkeämpi, maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Antero Tuominen sanoo.
Kansallisiin tukiin kuuluu esimerkiksi syksyllä kuohuntaa aiheuttanut Etelä-Suomen 141-tuki. Sen osuus kokonaisuudesta on kuitenkin mitätön, noin neljä prosenttia. Tuen jatkovaatimuksia perusteltiin Suomen epäsuotuisilla kasvuoloilla. 141-tuen leijonanosa, jopa 80 prosenttia, menee kotieläintiloille. Niille ilmasto tuottaa vähemmän haittaa kuin kasvinviljelijöille.
Suomen maatalous on erittäin riippuvainen maataloustuesta. Koko sektorin tuotosta karkeasti puolet on tukea. Vuonna 2007 maataloustulo kasvoi noin seitsemän prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Ilmiön takana on tuottajahintojen, etenkin viljan hinnan, nousu. Tuet eivät kuitenkaan ole pienentyneet.
EU:ssa Suomi kuuluu Ranskan ohella maataloustukien kiihkeisiin puolustajiin. Vastakkaisessa leirissä ovat esimerkiksi Ruotsi ja Viro. Ne ovat Iso-Britannian ja Hollannin kanssa sitä mieltä, että tuet voitaisiin lakkauttaa kokonaan."
http://www.aamulehti.fi/uutiset/kotimaa/63668.shtml
Viime vuonna maataloutta tuettiin yhteensä noin kahdella miljardilla eurolla. Se on suunnilleen yhtä paljon kuin valtio käyttää vuosittain peruskouluun ja lukioon tai liikenne- ja viestintäpolitiikkaan eli muun muassa tie- ja rautatieverkostoon. Puolustukseen käytetään vuodessa 2,4 miljardia euroa.
Suomen maanviljelijät nauttivat EU:n avokätisimmistä maataloustuista. Kansallinen tuki ja EU-tuki ovat yhteensä ovat noin 1,2 prosenttia bkt:sta. Se on Irlannin ja Kreikan ohella eniten ns. vanhojen jäsenmaiden (EU-15) joukossa.
- Nyt olisi syytä kysyä, onko suuntaus oikea. Suomessa maataloustukikeskustelua on käyty lähinnä maataloustuottajan, ei veronmaksajan, näkökulmasta, Suomen Pankin ekonomisti Risto Herrala sanoo.
Ruotsissa maataloutta tuetaan kitsaasti. Siellä tuet ovat noin 0,4 prosenttia bkt:sta. Ruotsissa kokonaistuki on noin 1,2 miljardia euroa. Maassa toteutettiin laaja maatalousuudistus jo 1990-luvun alussa.
Tuet kokonaan pois?
Julkisessa keskustelussa usein esiintyvä mielikuva Brysselin tukiautomaatista on vino. Maataloustuen kokonaispotista karkeasti 60 prosenttia on peräisin Suomen kansallisista varoista. Loput 40 prosenttia on niin sanottua EU-tukea.
- Maataloustukia maksetaan poliittisin perustein. Ne juontavat ajalta, jolloin sektorin painoarvo oli nykyistä tärkeämpi, maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Antero Tuominen sanoo.
Kansallisiin tukiin kuuluu esimerkiksi syksyllä kuohuntaa aiheuttanut Etelä-Suomen 141-tuki. Sen osuus kokonaisuudesta on kuitenkin mitätön, noin neljä prosenttia. Tuen jatkovaatimuksia perusteltiin Suomen epäsuotuisilla kasvuoloilla. 141-tuen leijonanosa, jopa 80 prosenttia, menee kotieläintiloille. Niille ilmasto tuottaa vähemmän haittaa kuin kasvinviljelijöille.
Suomen maatalous on erittäin riippuvainen maataloustuesta. Koko sektorin tuotosta karkeasti puolet on tukea. Vuonna 2007 maataloustulo kasvoi noin seitsemän prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Ilmiön takana on tuottajahintojen, etenkin viljan hinnan, nousu. Tuet eivät kuitenkaan ole pienentyneet.
EU:ssa Suomi kuuluu Ranskan ohella maataloustukien kiihkeisiin puolustajiin. Vastakkaisessa leirissä ovat esimerkiksi Ruotsi ja Viro. Ne ovat Iso-Britannian ja Hollannin kanssa sitä mieltä, että tuet voitaisiin lakkauttaa kokonaan."
http://www.aamulehti.fi/uutiset/kotimaa/63668.shtml
Vastaukset 93
Vanhimmat
että viljely maksaa,mutta mikä koulunkäynnissä voi olla noin kallista,onko pakko tuoda kaikki eteen valmiiksi ilman mitään vastinetta..Olis koulujärjestelmässä paljon parannettavaa.
muuaalle. Vihdoinkin on saatu oikeaa ajattelua mukaan, ei pelkästään jussin näkökulmaa.
2 mrd vuodessa on 380 e/kansalainen, veronmaksajaa kohti ei uskalla ajatellakaan kuinka kalliiksi tulee. Kyllä meni pohja monilta puheilta palstalla.
Paljos tekee opetusminiteriön budjettiin sisällytetty 6,98 mrd potti/ kansalainen?
Lisäksi kunnat maksavat koulukiinteistöjen ylläpidon, osaatko laskea?
Taisi mennä pohja pois monilta puheilta palstalla.
koska joka piip kylänraitilla pitää ehdon tahdon pitää sitä ikiomaa kyläkoulua, joka koululla on suojatyöpaikka johtavalle opettajalle (liksa paljon ja vähän päälle) ja kun lapsia on vähän, valtionapu per mukula on surkea. Sitten samaiset kyläkouluaktivistit vaativat ipanoille samat valinnaisaineet jne kun kunnan pääkoululla niin saadaan näitä hienoja lukuja. Eikä kukaan laskutaitoinen uskalla suutaan avata, ettei ammuta sutena (uuupps, eihän niitä saa ampua) pimeän tullen.
pienentää koulua kohden. Silloin ei tarvitsisi kouluihin laittaa turvaportteja, kuten on suunniteltu.
että esim. ruotsissa tuottaja hinnat ovat paremmat.
hinnat kaksinkertaistettava ja tuet vois lopettaa, näin se pitää mennä. Ja viljeliöiden palkka ja tuloneuvottelut samoihin pöytiin kuin ns. palkansaajat sekä samat prosentti korotukset joka vuosi tai lakkoon!
pöydässäsi. entinen kepuli.
..,,,,,,,,,,,,,,,,,,
Amerikassakin tuli halvemmaksi synnyttää lapsi kotona kuin sairaalassa. Vain varakkailla oli mahdollisuus päästä sairaalaan synnyttämään.
NIMIMERKKI JO VAIN yrittänyt kertoa mutta hänet haukuttiin valehtelijaksi. hänen olisi pitänyt nostaa syyte kunnian loukkauksesta.
Vaan eipä taida olla kanttia siihen kun hänen väitteensä voisivat osoittautua valheeksi.
Vai oletteko lukeneet että kerroskasvihuoneet olisivat todella realistisia.
Tai että suomi voisi yksipuolisesti poistaa maataloustuet mutta pystyisimme kilpailemaan muiden maiden kanssa. Tai miten veronmaksavat häviävät jos vehnää käytetään rehuksi. Tai ovatko eläkkeellä olevat viljelijät "ketkuja" Tai ovatko viljelijät kansalais arvoltaan huonompia. Tai, tai, tai...
keskustelupalstalta:
http://www.vauva.info/foorumi/index.php?/topic/6367-synnytys-usassa/
Mansessa sovelletaan Sirola-opiston arvoja.
Eikös tuo kansallinen tukipolitiikka ole eduskunnan ja hallituksen päätäntävallassa. Ne toteuttavat kansan tahtoa ja toivottavasti ajavat maan yleistä etua parhaansa mukaan.
Artikkelin kirjoittaja ei taida tietää mitään viljan hintakehityksestä. Tosiaankin 2007 loppuvuodesta ja 2008 talvella viljan hinnat ampaisivat ylöspäin, mutta 2008 loppuvuodesta tuli romahdus ja hinnat suunilleen puolittuivat, sitä tasoa kesti kuluvan vuoden syksyyn asti jonka jälkeen hinnat taas ovat olleet kovasti noususuuntaisia.
Toivottavasti se julkaisee jatkoartikkelin, jossa valotetaan
tukiaisten turmiollista vaikutusta maataloustuotannon
tehokkuuteen. Ruotsissa, jossa ei kansallista maataloustukea
makseta, maitoa tuotetaan 170 kg kotieläintyötuntia kohti, kun
Suomessa raskailla kansallisilla tukiaisilla tuettu
maidontuotanto tirauttaa vain 69 kg/kotieläintyötunti.
(Lähde: Agronet v. 2005)
Tehottomuus ja tukiaisten turmiollinen vaikutus
taloudelliseen toimintaan muutenkin, näkyy selkeästi myös
siinä, että Suomen maataloustuotannossa tarvitaan
traktoreita huomattavasti enemmän kuin Ruotsissa, vaikka
peltopinta-alamme on pienempi. Tilastokeskuksen mukaan
Ruotsissa oli v. 2007 käytössä 158500 maataloustraktoria
kun Suomen maatalous tarvitsi kaikkiaan 175300 traktoria.
Puimureita Ruotsissa oli 27000 kpl ja Suomessa 36500 kpl.
(Lähde: Tilastokeskus, Käytössä olevat traktorit ja puimurit, 2007)
Entisen demarin väitteet hintojen kaksinkertaistumisesta
ovat käsittämättömiä. Jokainen voi todeta väitteet vailla
todellisuuspohjaa oleviksi vain toteamalla ruokakaupassa,
kuinka muualta tuotetut elintarvikeet ovat jo nyt edukkaampia
kuin raskailla kotimaisilla tukiaisilla tuotettu suomalainen
ruoka.
Myös sellaiseen jatkoartikkeliin olisi tarvetta, jossa
todettaisiin, että joka ainoa vuosi suomalaisesta
viljasadosta on yli 50 % myllykelvotonta. Useimmin
myllykelvottomuus lähenee 80 prosenttia. Tästä on sitten
seurauksena kelvottoman osuuden käyttäminen eläinten rehuna,
ja siitä taas seuraa valtaisa lihan ja kananmunien
y l i t u o t a n t o, joka dumpataan sitten halvalla Venäjälle,
jolloin me suomalaiset veronmaksajat pääsemme näin avustamaan
rakasta naapuriamme maksamalla osan hänen ruokalaskustaan.
Oman artikkelinsa vaatisi myös ilmiö nimeltään 'vasikkaralli'.
Kun Pohjois-Suomessa on parempi tuki, ahne suomalainen talonpoika
rahtaa vasikkansa sinne kasvatettavaksi ja sitten taas takaisin
etelään teurastettavaksi, piittaamatta häikäilemättömänä
aiheuttamastaan turhasta hiilijalanjäljestä pätkääkään.
voisi myydä vaikkapa Englantiin. Maksavat siellä siitä huomattavasti paremmin kuin meillä myllylaatuisesta. Eli n.220 euroa tonni:)
No sittenhän Tanskassa vasta paljon menee vehnää rehuksi kun siellä menee sianlihasta myyntiin 80% ja tuosta määrästä venäjällekin varmaan enemmän kuin suomen myynti venäjälle.
Miten muuten siitä tulee tappiota jos vehnää käytetään rehuksi, kauran tai ohran asemesta.
"Rehuohran viikoittaiseksi hinnaksi Ranskassa on raportoitu 170 - 185 €/t eli ne ovat vahvistuneet kuukauden aikana 30 - 40 €/t luokkaa. Iso-Britanniassa rehuohran euromääräinen hinta on fob 180 €/t eli se siellä kohonnut leipävehnän hintatasolle".
http://fingrain.multiedition.fi/uutiskirjeet/Viljaviesti/2010/elokuu/2.php
"14.12.2010 Suomen interventiovehnät on saatu myydyksi
Suomen interventiovehnälle oli esitetty tarjouksia 33000 tonnin määrälle eli nelinkertaisesti verrattuna jäljellä olleeseen määrään joten kilpailua esiintyi selvästi. Komissio esitti loppumäärän (8879 tonnia) hyväksymistä koska tarjous oli selvästi korkeampi verrattuna viime kierrokseen. Kaikkiin myyntieriin oli esitetty korkein tarjous saman toimijan taholta. Suomen markkinahinnaksi oli raportoitu 184,75 €/tonni".
http://www.vyr.fi/www/fi/index.php?we_objectID=185
Eli väitteesi että olisimme myyneet vehnää pakon sanelemana polkuhinnalla ei pidä paikkansa. Nimitetäänkö yrittäjin toimintaa saadakseen parhaan hinnan tuotteestaan voiton maksimoisiseksi tai
kannattavaksi liiketoiminnaksi, mutta vastaava toiminta on viljelijöillä ahneutta.
jonkut täällä vaativat että ruoan raaka-aineet tuotaisiin sellaisista maista joissa tuotanto-olosuhteen ovat meitä paremma,t kannattaisi viljely siirtää niihin maihin, sieltä sitten tuotaisiin elintarvikkeet suomeen, esimerkiksi toiselta puolelta maapalloa UudestaSeelannista, voitaisiin heitä sanoa "piittaamatta häikäilemättömänä aiheuttamastaan turhasta hiilijalanjäljestä pätkääkään".
ovat kopsuja Kiljava opiston pääsykokeista, todellisuuden kansa niillä ei ole mitään tekemistä, lapsikin ymmärtää että lehmän lypsää 3 minuutissa niin Suomessa kuin Ruotsissakin, tilastokupruja, mutta sopivat hyvin että saa murjaistua omaan pesään kunnon jöötin..
ja leipää..
hyvä kun elättävät itsensä..
Jospa tuo "Jovain" nyt viimeikin vastaisi miten veronmaksaja häviää jos vehnää käytetään rehuksi kun siinä tukikin on sama ja hinnatkin ovat olleet miltei leipävehnän tasoa ja kaikki ylimääräinen vehnä myytiin hyvällä hinnalla tarjousten perusteella.
Voitko nyt selvittää meille miten veronmaksaja ja yhteiskunta häviää maidontuottajien ja sian kasvattajien käyttäessä vehnää rehuna kauran tai ohran asemasta.
Jos et tuohon pysty vastaamaan sanoisin että kirjoituksesi oli provo.
Kun tuossa JoVain kirjoitti: "Suomen maataloustuotannossa tarvitaan traktoreita huomattavasti enemmän kuin Ruotsissa...".
Tässä taannoin vertailtiin lentokenttien kustannustehokkuutta, ja niissä vertailuissa todettiin että suomen Helsinki-Vantaan lentokenttä on kustannustehottomampi kuin esimerkiksi joku euroopan lentokenttä. meillä on kalustoa ja työvoimaa paljon enemmän matkustajamääriä kohden kuin tuossa vertailun Euroopan lentokentällä.
Mutta nyt kun keskieuroopassa kentät ovat vuorokausia kiinni lumen vuoksi, Helsinki-Vantaan lentokenttä on ollut viimeksi kiinni 2003 muutaman tunnin lumen vuoksi suljettu.
Samalla kalusto määrällä mitä esimerkiksi ranskassa tuotetaan vaikkapa 700 tonnia vehnää 100 hehtaarilla seisämän kuukauden aikana, meillä pitää olla hehtaareita miltei puolet enemmän ja korjuukausi kuitenkin paljon lyhympi. Tuolla vertailulla tarkoitin että emme voi vertailla eri ilmasto-olosuhteissa tapahtuvaa viljelyä ja lentokenttätoimintaa ja niiten kalusto ja työntekijä- ja konemääriä keskenään. Kun sitten euroopassa ovat joskus väliaikasesti samat olosuhteet kuin meillä käy niinkuin euroopan lentokentillä on nyt käytyt että kalusto ja työntekijä määrä aivan liian pieni.
Suurin osa kotimaisesta viljasadosta on ohraa ja kauraa, rehuksi ja mallastukseen tarkoitettuja. Ne kai voisi luokitella "myllykelvottomaksi" koska niitä ei leipäviljaksi ole tarkoitettukaan. Myös vehnää viljellään paljon rehuksi. Kysyntä ja tarjonta määrää mitä viljellään, ei kaikki voi ruista ja leipävehnää kasvattaa, ennen vanhaan meilläkin oli vehnävuoria, ei kai kukaan sellaista tilannetta halua? Tänä vuonnakin oli pieni vehnävuori jo koossa, kun tavaraa laitettiin interventivarastoon, mutta kaikki meni hetkessä kun laitettiin nyt loppuvuodesta myyntiin.
lehmä ehtii luovuttamaan maitoa 3 minuutissa? Minuuttivirtaus on yleensä välillä 1,5 - 2,8.....
Suuri osa noista traktoreista ja puimureista on vanhoja louskuja, joiden rahallinen arvo on aika mitätön. Esimerkiksi puimureita pidetään varakoneina ja siltä varalta jos tarvitaan varaosia toiseen koneeseen. Katsopa vaikka Nettikoneesta millaista kalustoa keskimäärin on myynnissä. Saattaa Ruotsissakin olla samankaltainen tilanne.
Kumpi on vähemmän turmiollista, ostaa uusia tuliteriä puimureita ja traktoreita, vai ajaa vanhoilla louskuilla joita on vaikkapa muutama varakoneena? Vanhallakin kalustolla pärjää jos vaan on valmis tekemään huolto- ja remppahommia. Mutta sitten niitä koneita tulee helposti enemmän lukumääräisesti laskettuna.
viljelijöiden vika, jos esim. Suomen suurin naudan hankintayhtiö on lopettanut pohjoisesta teurastustoiminnan ja kuljettaa eläimet keski-Suomeen?
kerralla on se määrittävä tekijä tuossa tehokkuudessa. meillä maatalouden traktorit ovat tehokkaassa käytösä kun talvella urakoivat lumihommia, kesällä turvesoilla ja viherrakentamisessa, kouluilaiset käy niillä koulussa että kerkiävät maatilan töihin illaksi ja monella maaseudun papalla on traktori kulkuneuvona jolla mkäydään asioilla kylällä kun autoa ei pienellä eläkkeellä kannata pitää. myös mökeillä on iäkkäitä traktoreita harrastekoneina.
sun muut ole pääsääntöisesti viljelijä omisteisia osuuskuntia/ vastaavia rakenteeltaan. joka tapauksessa viljelijöillä vahva edustus niissä.
nelivetotraktoreita rivissä pihalla, rehuntekokoneet ja maanmuokkauskoneet omia uudenkarheita ja isännät uuvuksissa kovan työtaakan alla. onko tämä nyt yritystaloudellisesti järkevää?
Lähtökohtaisesti viljan viljelystä rehuksi on veronmaksajalle
sama rasitus kuin leipäviljankin viljelystä. Siis rasitus. Mutta vain melkein.
Heikon myllykelpoisuuden vuoksi viljeltävät pinta-alat on
pahimmillaan viisinkertaiset todelliseen leipäviljan tarpeeseen nähden.
Kun tukien määritys menee pinta-alan mukaan, niin voidaan katsoa maksettavan
tuet viisinkertaisina. Turhaan, turhaan, turhaan, turhaan ja turhaan
menee siinä veronmaksajien rahat noita tukiaisia maksellessa. (Tuossa
oli 'turhaan' viisi kertaa, koska turhaa se tuki on siitä leipäviljastakin).
Eikä tässä vielä kaikki. Myllykelvottoman viljan ylitarjonta rehumarkkinoilla
aiheuttaa puolestaan rouhakkaa ylituotantoa niin juuston, kananmunien kuin sianlihankin osalta.
Ja siitäkin ylituotannosta on veronmaksajien maksettava kotieläintukia ja ties mitä muita.
Nytkin kesällä hirmuiset extratuet maitotoloille, kun oli kriisi.
Turha maksaminen näitä turhuuden seuhkaajien tukemisessa senkuin kertautuu.
Suomen tullitilastojen mukaan rehuaineiden vienti on niiden tuontiin nähden
merkityksetöntä, joten sillä ei kannattane elämöidä. v. 2008 rehuaineita
tuotiin 205 miljoonalla eurolla, vienti oli vain 28 milj. €.
Mitä on 28 milj. € verrattuna niihin kaiken kaikkiaan yli 4000 miljoonaan euroon,
mitkä vuosittain saadaan verorahoja maataloussektoriin haaskatuksi.
(4000 milj. € summa sisältää suorien tukien 2000 milj. € lisäksi , ns. maatalousyrittäjien eläkkeet,
luopumistuet, lomarahat, tapaturmavakuutusmaksut, investointi- ja korkoavustukset,
energian veronpalautukset ja mitä näitä nyt onkaan).
'Onko tämä nyt yritystaloudellisesti järkevää?'
Tukiaishakemuksissa ei tuota kysymystä esitetä.
Ja turhaa se olisikin, ei ns. maatalousyrittäjälle ole yritystaloudellinen
järkevyys millään tavoin merkitsevä asia.
Maksakie tukiassia, antakie rahaa, antakie.
Ei kai maatalous mitään yritystoimintaa olekaan, sen ainoa tehtävä on tuottaa ruokaa ihmisille. Yhteiskuntahan kontrolloi tukien kautta koko toimialaa ja varmistaa ruuan riittävyyden. Näin menetellään joka puolella sivistynyttä maaailmaa.
keskilehmäluku on vähän yli 20.
Rehuviljan tuotanto tietenkin varmistaa lihan, maidon, kananmunien ym tuotannon kotimaan kulutukseen ja lisäksi saadaan huomattavia vientituloja elintarvikeviennin kautta. Tuo 28 milj on pikkurahaa elintarvikevientiin verrattuna. Nykyään kaikki vientitulot ovat kullan arvoisia, kun teollinen tuotanto on siirtymässä halpamaihin. Tanskassa on sama tilanne, mutta siellä elintarvikkeiden vienti on paljon massiivisempaa. Ovatko tanskalaiset hölmöjä kun tukevat tuollaista toimintaa?
niin suuren jättimäisen arlan suomen vallotus on lässähtäny kokoon ja laskua maksaa nyt ruotsalaiset. mites jo vain kääntää tappioksi monet patentit joista virtaa rahaa suomalaisille elintarvikeyhtiöille.
SEISOVA JÄTTILÄINEN JOKA KAATUU HETKENÄ MINÄ HYVÄNSÄ. EI VOI VERRATAKKAAN SUOMALAISTEN TILOJEN KILPAILUKYKYYN JA TEHOKKUUTEEN. KORVIAAN MYÖTEN OVAT VELOISSAAN EI TARVITA KUIN PIENI KORON NOUSU
ei toki ole rasite vaan rikkaus Suomelle, maatalous tuottaa kansantalouteen uutta jaettavaa miljardi kaupalla, työtä, ruokaa, hyvinvointia, varmuutta jne, sitä ei valehtelemalla voi miksikään muuttaa..
kirjoittelet tuollaista paskaa palstalle, saatko siitä jotain kiksejä ???..
kansantalouteen Tanskankin maatalous munii edelleen kultamunia ja maataloutta ei päästetä konkurssiin se on varma, laskua voivat joutua maksamaan Suomalaisetkin, ken elää niin näkee..
Kaliforniassa suuri tila, missä oli 6000 lehmää, teki konkurssin. Miksi sitten isot tilat eivät pysy pystyssä ja eiköhän Suomen suurin tilakin mennyt konkurssiin.
homma on näin onnistuttu sössimään että miljarditolkulla valtiontalouteen hyötyä tuottava alkutuottaja itse tekee tappiota vi onko kyseessä absurdi pila?????
Lainaus joVain,in kirjoituksesta: "viljan viljelystä rehuksi on veronmaksajalle
sama rasitus kuin leipäviljankin viljelystä. Siis rasitus. Mutta vain melkein.
Heikon myllykelpoisuuden vuoksi viljeltävät pinta-alat on
pahimmillaan viisinkertaiset todelliseen leipäviljan tarpeeseen nähden.
Kun tukien määritys menee pinta-alan mukaan, niin voidaan katsoa maksettavan
tuet viisinkertaisina".
Kerropa nyt miten tuon meille selvität että mekin ymmärtäisimme.
Minun teoriani mukaan se olisi näin: Viljelijällä on 50ha vehnää ja 50ha ohraa.
Kun on ododettavissa että vehnästä on myllykelpoista 20, ja hänen eläimilleen pitää
varata 80ha tuotto rehua josta 30 ha vehnää ja 20 ha on siis ihmisravinnoksi olevaa viljaa jonka hän myy.
100ha tuet ovat noin 50000€.
Mutta jos viljelijä ei viljelisikään ollenkaan vehnää , mutta viljelijällä olisi silti peltoa 100ha hänellä olisi nyt myyntiin 20ha tuotto ohraa, loput eläimille rehuksi.
Tuet olisivat 50000€.
Missä kohdin siis verottajat häviäisivät jos viljelijä viljelisikin karjalleen 30ha rehuvehnää tuom 30ha ohran sijasta.
Viljelykäytössä olevaa maatalousmaata on noin 2 295 000 hehtaaria (2008).
Ei ne hehtaarit siitä mihinkään häviä viljeltiinpä niillä vehnää tai ohraa.
rajalle on tultu kyllä ruuan tuottajallekin on jossain vaiheessa alettava maksamaan, siitä ei pääse yli eikä ympäri..
Hollanti. Alankomaat on pieni valtio, mutta siellä on tuotantoeläimiä valtavasti.
Mihin kummaan hollantilaiset saavat mahtumaan kaiken sen lannan, minkä tuotantoeläimet tuottavat???
öljy on yhtä tärkeää kuin ruoka ja ei nuo nyt tuolla saudi-arabiassa kovin riistetyiltä vaikuta. onko yrittäjätaidoissa kenties jotain kehitettävää vai onko nuotuet niin hyvät että itse alkutuotteella ei ole niin väliä?
suomessakin muutama tila toimii kannattavasti pyörivänä energiantuottajana, ottavat jopa naapureidenkin lantaa vastaan jos ei pellot kestä levittää
Niin miten selität väitteesi viisinkertaisista määristä peltoa johtuen rehuvenhän viljelystä. ja mistä tuo lasketaan, koko tuosta suomen peltopinta-alasta vaiko vehnäalasta.
"Suomessa viljellään pääasiassa neljää viljalajia, jotka ovat pinta-alan mukaisessa yleisyysjärjestyksessä ohra (30 % viljelyalasta), kaura (20 %), vehnä (6 %) ja ruis (1 %)".
http://fi.wikipedia.org/wiki/Vilja
Vehnää on siis 6% koko viljellystä alasta. Sinun teoriasi mukaan siis hieman yli 1% on myllyvehnää ja noin 5% pelloistamme tuottaa kansataloudellemme tappiota koska se on rehuvehnän osuus. Mitä siis niillä 5% sinun mielestäsi tehtäisiin jos niillä e iviljeltäisi mitään.
myyjät sanelee hinnan millä myyvät, tähän tilanteeseen ei maataloudella ole enää pitkä matka, kulutus ylittää tuotannon..
lantaa on kipattu mereenkin joidenkin tietojen mukaan ja ajetaan rekoilla Saksaankin levitettäväksi..
"Keski-Euroopan tehomaatalous on nykymuodossaan tulossa tiensä päähän. Keväällä 1995 ilmoitettiin Tanskan pohjavesien olevan paikoin niin saastuneita, että niitä joudutaan puhdistamaan ennen käyttöä. Syynä ovat kasvimyrkyt ja voimakas typpilannoitus. Vaikka päästöt lopetettaisiin heti, vie pohjavesien puhdistuminen aikaa jopa kymmeniä vuosia. Hollannissa levitetään typpeä hehtaarille jopa 400 kiloa enemmän kuin kasvit käyttävät. Eläinten lantaa joudutaan kuljettamaan Hollannista mm. Saksaan. Viljelysmaiden tilaa huonontavat Keski-Euroopan teollisuuden happamoittamat sateet ja raskasmetallipäästöt."
Onko sinulla JoVain näyttöä etteivät viljelijät olisi kylvösuunnitelmissaan huomioineetkaan tuota rehuviljaosuutta vaa se tulisi täytenä yllätyksenä.
Kyllä minä ainakin otan sen huomioon kylvösuunnitelmissäni. Voisin aivan hyvin kylvää koko eläimien ruhualalan vaatima alan vehnälle tai rehuviljalle, kun joka tapauksessa kylvän keväällä peltoni. En ymmärrä sinun teoriaasi että yhteiskunnalle aiheutuu siitä kuluja jos kylvänkin osan pelloista vehnälle. Aivan saman tuen saan olkoon niissä sitten ohraa tai vehnää.
Muuten: jos vilja myydään ulkomaille viljana tai eläimille syötettynä, lihana tai lihajalosteina joiden valmistaminen vaatii paljon enemmän työvoimaa, paljon työllistävämpää.
Mitä jalostetummassa muodossa raaka-aine ulos myydään, on lopputuotteessa siis aina suurempi työn osuus ja pienempi tuetun raaka-aineen osuus.
En ole missään kohti tässä ketjussa puhunut vehäsadosta vaan viljasadosta.
Samalla tavalla ovat veronmaksajalle rasitus minkä tahansa viljan viljelystä
maksetut tukiaiset, ei se saivartelulla paremmaksi muutu.
lihajalostusyhtiö on osakeyhtiö, jossa ajatellaan ensisijaisesti sijoittajia eli osakkeenomistajia.
Tässä tapauksessa tarkoitetaan maatalouden ulkopuolisia sijoittajia.
Vehnän tuoonti 29 milj kiloa
Vehnän vienti 26 milj. kiloa.
Niin että hyvin pärjätään , "myllykelvottomalla".
30
ja tässä vaiheessa tuote lähtee vasta tilalta..
"maataloustuki ei rasita veronmaksajaa, maataloustuki on 1.9 miljardia josta EU maksaa karkeasti puolet. Maataloudenharjoittajat maksavat veroja ja veroluonteisia maksuja 1.5 miljardia. joten plussaa veronmaksajalle 0.5 miljardia on huomattava että maataloustuki alentaa kuluttajan ruokalaskua suoraa tuon 1,9 miljaria ja kun nuo lasketaan yhteen veronmaksaja on plussalla 2.4 miljardia. Viljelijät, hyvä sijoitus kuluttajalle."
Olet puhunut.
tai valehdelut.
Verovelvollisryhmä 'Maatilatalouden harjoittajat'
maksoi v. 2008 veroja veronluonteisia maksuja
yhteensä 1457 milj. €.
Kun suoraan v. 2008 maataloustukeen 2,2 mrd € (sis.
kansallista tukea 1,51 mrd €, lopun ollessa EU:n
maksamaa) lisätään ns. maatalousyrittäjien
valtion budjetista maksetut eläkkeet 0,469 mrd €,
tapaturmavakuutusmaksuista 14,5 milj. € ja
lomitustoiminta 0,2132 mrd €, niin ollaan summassa
suuruudelta 2896,7 milj. euroa.
Kun siitä vähennetään maanviljelijöiltä saatu
verotulo 1,457 milj. €, huomataan, että valtio on
tuon joukkion suhteen 1439,7 milj. euroa tappiolla jo heti ennen
kuin tuon joukkion yhteiskunnalta vaatimasta koulutuksesta,
terveydenhoidosta, infrastrukstuurista yleensä ja
sadan megan laajakaistasta erikseen on senttiäkään maksettu.
Maanviljelijät ovat vuosi vuodelta yhä raskaimmin
loisimassa muiden veronmaksajien kustannuksella.
Ahneudella ei ole häpyä.
todellakaan maanviljelijän syy että ihminentarvitsee ruokaa ja siitä on maksettava..'
"Harhaluulot ovat yleinen oire skitsofreniassa ja harhaluuloisuushäiriöissä. Depressiivisiä harhaluuloja ilmenee joskus vakavissa depressioissa ja etenkin suuruusharhaluuloja psykoottisissa manioissa. Harhaluulojen aste ja luonne vaihtelee näissä sairauksissa suuresti. Sairauden akuutissa vaiheessa henkilö voi olla täysin vakuuttunut oudoimmankin luulonsa todellisuudesta, kun hän toivuttuaan ymmärtää hyvin uskomuksensa harhaisen luonteen. Harhaluulot ovat tavallinen oire myös sekavuustiloissa, vakavammissa dementioissa, myrkytystiloissa sekä joissakin muissa neurologissa sairauksissa tai aineenvaihdunnan häiriöissä."
Taloustohtorin mukaan nämä maanviljelijät saavat keskimäärin 16000€ megalomaaniset vuositulot ja päätoimisetkin maidontuottajat 37000€ vuositulot mutta summa kyllä jaetaan yleensä emännän ja isännän kesken. Sitten he pitävät vielä megalomaanisen yhden kuukauden loman vuodessa, aivan järjettömän pitkän ajan.
Melan sivulta voimme lukea että eläkkeellä oleva maanviljelijä kuittaa aivan järjettömän noin 800€ myel-eläkkeen kuukaudessa, onko ahneudella enää rajaa. Sitten he vaativat vielä samoja oikeuksia ja palveluja itselleen, kuten terveyden hoitoa ja koulutusta, aivan käsittämätöntä ahneutta. Kyllä minusta kaikki yhteiskunnassa pitäisi ajatella rahana eikä ruoan tuotantoa kannata laskea mitenkään kovin tärkeäksi toiminnaksi. Paljon tärkeämpää on esimerkiksi että kansa saa kännyköitä nokialta, niitä ilman ei yksinkertaisesti tule toimeen.
Tuota jäi vielä se jovainin vehnäasia kesken, minä kysyisin siitä vielä. olisimme täällä Alatölviön muamiessurassa kiitollisä jos vientäisit oikein raatalangasta miten se vehnänviljely nyt kaapunkilaaisimmeisille niin paljon maksamaan tulee. olisimma kovasti kiitollisia jos meille yksinkertaisille poloisille jakaisit ehtymättömästä tiodonvarastostasi muutaman tiedon jyväsen. Ja anteeksi vielä paljon että olemme olemassa, ei millään pahalla.
tuota "Jo Vainia" onhan tuon jutuissa jokin järki persearskaan verrattuna vaikka tietysti vinksahtanut onkin
Aina, kun vasta-argumentointi ei surkuhupaisuudessaan
enää muuta keksi kuin hulluksi haukkumisen, katson
väittelyn päättyneen voitokseni 10-0. Niin tälläkin kertaa.
muistakaa mitä sanoin
Eli siis yhteenvetona: kun vehnää käytetään rehuksi, yhteiskunta ja veronmaksajat jotenkin häviää, se ei nyt oikei tullut vielä selväksi miten.
Maataloustuotantoon yhteiskunna käyttämä raha on kaikki hukkaan heitettyä, eikä vastikkeeksi saadulla ruoalla ole mitään arvoa.
Keskimäärin 16000€ vuositulo ja yhden kuukauden loma on viljelijöille aivan liikaa.
800€ kuukausieläke on myös aivan liian suuri eläkkeellä oleville maanviljelijöille.
Nyt vielä yritysverotusta kevennetään, tulovero ei nosteta, ehkä lasketaan, viljelijöiden maksamaa pääomaveroa ollaan nostamassa 28% 30%. Pelloille ja metsille tulee kiinteistövero.
"27.12.2010 Puolueiden verolinjat kolahtavat maaseutuun
Suurimmat puolueet kiristävät verotusta ensi vaalikaudella tasapainottaakseen valtiontaloutta. Kiristyslistan suosikit ovat pääoma-, arvonlisä-, energia- ja kiinteistöverot.
Ansiotulovero jäänee suurin piirtein entiselleen ja yritysten verotusta laskettaneen vastapainoksi pääomaveron nostolle.
Esimerkiksi pääomaveron nosto 28:sta 30 prosenttiin kolahtaisi pahasti tavallisiin maaseudun asukkaisiin ja yrittäjiin, kuten metsänomistajiin. MTK:ssa on arvioitu, että suurin pääomaveroa maksava ryhmä ovat maa- ja metsätalouden harjoittajat.
Maaseudulla maksetaan runsaasti myös kiinteistöveroja ja käytetään paljon polttoaineita pitkien etäisyyksien vuoksi. Kiinteistöverojen korotus on useimpien puolueiden ohjelmissa.
Ansio- tai yritysveron alennus ei tunnu maaseudun veronmaksajan kukkarossa yhtä paljon kuin muiden verolajien kiristys".
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/paauutiset/12/fi_FI/Verolinjaukset_eivat_lupaa_hyvaa/
Näin taisi sanoa Mauno Koivisto aikanaan. JoVain on kyllä oikessa että ei pidä arvostella toisen älyä tai muitakaan ominaisuuksia, vaan keskittyä itse asiaan. Itse en ala kenenkään henkilökohtaisia ominaisuukia arvostelemaan.
Mutta onko ahneeksi tai loisijoiksi sanominen ihmisistä jotka tekevät rehellistä työtä sen asiallisempaa. Voidaanko siis sen sanojasta päätellä että häneltä on paukut loppu.
Älkäämme puolin ja toisin nimitellä toisiamme vaikka meitä nimiteltäisiinkin, jokainen voi vetää omat johtopäätöksen tuosta arskaksi sanotusta kirjoittelijasta ja hänen uskottavuudestaan.
sadan megan laajakaistasta oikein puhut ? Ja vielä ilmaisesta.
Voin kertoa että minulla on vajaan megan nettiyhteys, joka maksaa 40,80 €/kk, ja toimii jotenkuten, joskus ei mitenkään, tällaisia yhteyksiä on maaseudulla valtaosa, jossain paikoin ei ole kuin modeemiyhteys.
Muutenkin puheesi maataloudesta on täyttä potaskaa, et ymmärrä aiheesta mitään. Oletko kenties se Arska ?
Se on selvää, että täällä pohjoisessa olosuhteet maataloudelle eivät ole yhtä otolliset kuin jossakin etelämpänä. Vaihtoehtona näille maataloustuille olisi lopettaa koko homma ja tuoda eineet ulkomailta. Siinä vaan menisi varovastikin arvioiden satatuhatta työpaikkaa teollisuudesta, alkutuotannosta ja muusta alaan liittyvästä.
Nykyään pääosa elintarvikkeista tuotetaan ja jalostetaan kotimaassa. Jos alkutuotanto häviäisi, suurin osa elintarviketeollisuudestakin häviäsi tästä maasta tai siirtyisi ulkomaille raaka-aineen perässä. Sellainen vaihtoehto, että alkutuotantoa tuotaisiin ulkomailta tänne jalostettavaksi on aika utopistinen, kauppa tietysti ostaa tuotteensa sieltä mistä halvimmalla saa. Elintarvikkeiden myyntiarvo tässä maassa on luokkaa kymmenen miljardia vuodessa, jos siitä suuri osa pitäisi tuoda ulkomailta vinoutuisi kauppatase aika rankasti.
Kansallisten maataloustukien osalta määräysvalta on hallituksen ja eduskunnan käsissä. Maajusseilla ei paljon ole siinä asiassa sanomista, parlamentaarinsena voimana edustavat jotain prosenttia koko kansasta.
Minusta voisi laskea vaikka esimerkiksi palo ja pelastuslaitoksen verotuloja samalla lailla kuin JoVain laskee maatalouden. Ei palo ja pelastuslaitoskaan varmaan kovin tuottoisa yritys ole ja heitäkin voisi nimittää yhteiskunnan loisijoiksi. Ja on näitä muitakin jotka saavat osan rahoistaan yhteiskunnan verovaroista, vaikkapa yksityinen terveyden hoito, apteekit, hoivapalvelut, urheilu ja liikuntaseurat muutaman mainitakseni.
Näin olen ymmärtänyt, että kotieläintiloilla ja urakoitsijoilla on enempi uutta kalustoa, viljatiloilla taasen kalusto on vanhempaa.
öljy on yhtä tärkeää, kun ruoka??
Ilman öljyä on pärjätty miljoonia vuosia ja tullaan pärjäämään jälleen, ehkä miljoonia vuosia sitten, kun se loppuu.
Kuinka kauan on pärjätty ilman ruokaa ja kuinka kauan tullaan pärjäämään ilman ruokaa tulevaisuudessa??
Tässä kysymys kvarttaalitalouteen opetetulle jupille.
tuntipalkasta vaikka lapsikin tajuaa että se saadaan näyttämään juuri siltä miltä halutaan. miten on kehittynyt maatilojen arvo, pellosta maksetaan hulluimmillaan lähes 15000-16000 euroa per hehtaari, kalliita traktoreita on pihassa niin että valinnanvaikeutta on millä lähtee. keskustellaampa näistä hetki josko osa tuosta tuntipalkasta katoaisikin tälle osastolle.
uusia traktoreita, mutta kun täytyy vaihtaa uuteen, käytettyyn traktoriin. Rikkinäisellä traktorilla ei todellakaan tehdä töitä - vai kuinka!!
laskenut, eipä juuri ketään kiinnosta enää tämmöiseen työleiriin alkaa ilmaiseksi.
arvioi valtiontalouden tarkistusviraston raportissa:
Haastattelussa Osuuspankkikeskuksen asiantuntijat olivat sitä mieltä, että
maatalous ei ole Suomessa huonosti kannattavaa toimintaa. Pankin
asiantuntijoiden mielestä nykyisessä kannattavuusmittarissa saattaa olla
jotain vikaa, ja erityisesti työtuntien laskemista pidettiin hankalana. Tätä
ei ehkä pidetä tiloilla erityisen relevanttina kysymyksenä. Viljelijöille voi
myös olla epäselvää, mitä työmäärään oikein pitäisi laskea. Maatilalla vapaa-
ajan erottaminen työajasta voi olla vaikeaa.
Pankeille tärkeää on saada riittävät vakuudet lainoille, eikä maatiloilla
ole tässä suhteessa tavallisesti ollut ongelmia. Peltomaa on Suomessa sen
verran kallista, että tilan omistamat pellot käyvät hyvin lainojen vakuudeksi.
Viljelijöiden kirjaamiin työtunteihin ei sisälly huomattavaa arvionvaraisuutta
Työtunnit perustuvat henkilöittäin pidettävään työtuntikirjanpitoon, johon kirjataan paitsi maa- ja puutarhatalouden, niin myös metsätalouteen, porotalouteen ja kaikkeen muuhun yritystoimintaan käytetyt työtunnit. Henkilökohtainen ja täydellinen työtuntiseuranta varmistaa, etteivät kenenkään työtunnit voi nousta kohtuuttomiksi. Vain maa- ja puutarhatalouteen käytetyt tunnit kohdennetaan kustannukseksi maatalouden kannattavuuslaskentaan.
VTV tarkastelee kotieläin-, kasvinviljely- ja muita maataloustöitä kutakin erikseen ja eri tilaryhmillä. Kannattavuuslaskelmiin ei vaikuta se, miten yrittäjä on jaotellut työnsä näihin ryhmiin. Jos jollakin tilalla johonkin ryhmään on kirjattu enemmän töitä, niin toisessa on sitten vähemmän. Vain työtuntimäärien summa vaikuttaa kannattavuuteen. Jaottelua tehdään lähinnä tutkimustarkoituksia varten.
Luvut maanomistajille lahjoitetuista vastikkeettomista tukiaisista ovat oikean suuntaisia mutta ilmoitettu liian pieniksi. Jos kaupan esteet, saastuttamisen kulut ja erilaisten ohjelimien ja verohelpotusten, kuntien yms. kautta maanomistajille jaettu tukainen laskettaisiin, päädyttäisiin ainkakin 7-10 miljardin vuosittaiseen tukaiseeen, jonka kansantalous joutuu kantamaan.
On aika lopettaa maanomistajille kuolleen maatalouden verukkeella maksettu vastikkeeton tuki, joka on veronmaksajien rahaa. Valtion on kohdeltava kaikkia elinkeinoja samalla tavaoin.
Jos maataloudelle jaetaan valtion tukea, on sen oltava vastikkeellista, määräaikaista, takaisinmaksuaika on määriteltävä ja rahalle on vaadittava käypä korko. Tuen panttina tulee olla reaaliomaisuutta, ja tuen määrä voi olla korkeintaan 70% omaisuuden käyvästä myyntiarvosta.
hyöty suoraan kuluttajan taskuun halpana ruokana ja varmana elintarvike huoltona..
Nykyhinnoilla sitä tervettä pohjaa ei ole olemassakaan.
Kaikkia kuluja voidaan laittaa alkutuottajíen maksettavaksi, ei siinä mitään.
Mutta jos ymmärrän mitään yritystaloudesta niin ketä sinun mielestäsi maksaa kaikki
yrityksille tulevat kulut.
Aivan oikeasti, vastaapa mitä ruoan hinnalle tapahtuisi jos kaikki mainitsemasi ehdotukset totella tapahtuisivat. Ei yrittäjillä, eikä viljelijöillä ole mitään velvollisuutta toimia hyväntekeväisyys periaatteella, kaikki kulut tulee tietenkin lisätä hintoihin, miten sen itse muuten ajattelisit tapahtuvan.
maanomistajat saavat?
Tämän hetkiset maataloustuotteiden hinnat eivät ole "oikeita" hintoja, vaan tuettuja hintoja.
Oikeita hinnat olisivat jos tukia ei maksettaisi. Millaisia "uusi alku" arvelisi näiden hintojen olevan.
Pienenä vihjeen voin sanoa että nyt suomessa ja eu alueella yleensäkin tuet ovat miltei ainoa korvaus tehdystä työsta koska tuotteista saatu raha menee tuotantopanosten ostamiseen. Muistamme vielä esimerkiksi keskieuroopan maitomellakat kun tuottajat kaatoivat maidot maahan protestiksi alhaisista tuottajahinnoista, nyt siellä maksetaankin maidosta miltei suomen hintoja, mutta ollaan vasta siinä tasossa että hinnat kattavat kulut.
En minäkään ole kuullut maaomistajien tuista. Saako siis kaupunkilainen omakotitalo tontin omistaja tontistaan tukea. Ilmeisesti kaupunkikin saa maa-alastaan tukea. Saako myös suvun hautapaikasta hautausmaalla tukea.
oikeasti tiukilla ei ois vara kaataa maitoa maahan.
korkeimmalle tuottajahinnalle euroopan parhaat tuet ja ei vaan tahdo pärjätä....
matalampia ja tuet pienimpiä..
vuoden mittaan ei ole talous tiukilla ei
Suomalainen maatalous on menehtynyt jo 2-3 sukupolvea sitten. Veronmaksajat on pantu maksamaan "kuollutta lehmää".
1950-luvulta aloitettu voimaperäinen poliittisiin päätöksiin perustuva varainsiirto maanomistajille maatalouden verukkeella on tappanut maatalouden. Nykyisin pääosa maa"talouden" tuloista on tukaisia. Tämä on poistanut motiivin toiminnan kehittämiseen tai edes (elintarvike)markkinoiden huomioimiseen, sillä tukaismaatalouden asiakas on lomakkeita vastaanottava MTK:n ja kepun doiminoima virasto. Tukaismaatalous uppoaa vuosi vuodelta syvemmälle tappoiden suohon ja vuosi vuodelta talikoidaan lisää oikeaa työtä tekevien kansalaisten ja yrityisten rahaa Kankkulan Kaivoon, jonka nimi on tukaismaatalous.
Ainoa mahdollisuus maatalouden elvyttämiseen on suurmaanomistajille jaettunen vastikkeettomien tukaisten kertakaikkinen ja välitön lakkauttaminen. Silloin elinkelpoinen maatalous hakeutuu markkinoille ja työhön kykenevät maatalouden harrastajat pääsevät oikeisiin ja tuottaviin töihin.
PERSEARSKA
että isoa eläintilaa jossa isäntä ja emäntä ei juurikaan käy edes navetassa hellitään lomittajilla. ei muilla yrittäjillä ole tämmöiseen mahdollisuutta vaikka ovat työssä kiinni 24/7
eteläsuomessa hyv inkin pian