"Viime vuonna Suomen maatalous sai tukea yhteensä noin kaksi miljardia euroa. Se on suunnilleen yhtä paljon kuin valtio käyttää vuosittain peruskouluun ja lukioon tai liikenne- ja viestintäpolitiikkaan eli muun muassa tie- ja rautatieverkostoon. Puolustukseen käytetään vuodessa 2,4 miljardia euroa.
Suomen maanviljelijät nauttivat EU:n avokätisimmistä maataloustuista. Kansallinen tuki ja EU-tuki ovat yhteensä ovat noin 1,2 prosenttia bruttokansantuotteesta. Tämä on Irlannin ja Kreikan ohella eniten ns. vanhojen jäsenmaiden joukossa.
- Nyt olisi syytä kysyä, onko suuntaus oikea? Suomessa maataloustukikeskustelua on käyty lähinnä maataloustuottajan, ei veronmaksajan, näkökulmasta, Suomen Pankin ekonomisti Risto Herrala sanoo Alma Median Helsingin toimituksen haastattelussa, joka ilmestyy maanantaina 14.1."
http://www.aamulehti.fi/uutiset/kotimaa/63663.shtml
Suomen maanviljelijät nauttivat EU:n avokätisimmistä maataloustuista. Kansallinen tuki ja EU-tuki ovat yhteensä ovat noin 1,2 prosenttia bruttokansantuotteesta. Tämä on Irlannin ja Kreikan ohella eniten ns. vanhojen jäsenmaiden joukossa.
- Nyt olisi syytä kysyä, onko suuntaus oikea? Suomessa maataloustukikeskustelua on käyty lähinnä maataloustuottajan, ei veronmaksajan, näkökulmasta, Suomen Pankin ekonomisti Risto Herrala sanoo Alma Median Helsingin toimituksen haastattelussa, joka ilmestyy maanantaina 14.1."
http://www.aamulehti.fi/uutiset/kotimaa/63663.shtml
Vastaukset 90
Vanhimmat
Virallisia lukuja vuoden 2008 talousarviosta hallinnonaloittain:
Maatalous- 2,8 mrd
Valtiovarain ministeriö- 6,87 mrd
Opetus- 6,98 mrd
puolustus- 2,4 mrd
sosiaali- ja terveydenhoito hurjat 14,1 mrd
Esimerkiksi Suomen Pankin ekonomisti Risto Herrala aloittaa säännöllisesti päivänsä maajussin kädestä, kuinka hänellä on otsaa arvostella maajussin työstä saamaansa palkkaa?
Mahtaneeko siellä Suomen Pankissa olla yhtään demarivaikuttajaa?
Jotenkin tuli vain sellainen tunne, että postia on lähetetty suoraan sylttytehtaalta!
Summat joilla verovaroin tuetaan maatalousyrittäjiä ovat kyllä aika roiseja .
Katso taulukosta ja mieti onko tässä järkeä :
http://www.iltalehti.fi/taulukko/?maataloustuet
Moni suomessa luulee , että tuet tulevat EU.sta , mutta totuushan on toinen .
TUET MAKSETAAN VEROVAROISTA JA SUOMESTA !
Kaikki palkansaajat osallistuu tähän kolehtiin .
mitä kaikki palkansaajat, sekä heidän perheenjäsenensä ja sukulaisensa saavat tätä "kolehtia" vastaan.
pitänyt paikkaansa, huomattava osa tulee Eu:lta, sanot tietysti että sinne on verovaroista maksettu jäsenmaksua, mutta se jäsenmaksu menee vaikka ei Suomi haluaisi sieltä mitään takaisin, se olisi mielestäsi varmaan parempi ajatus, maksettaisiin ulkomaiden viljelijälle tukea, kunhan kotimaan jussit sitä ei vaan saisi.
Nythän on niin että 1,9 miljardin vuotuisesta tukipotista vain 0,8 miljardia (40%) tulee EUlta ha loppu 1,1 miljardia (60%) pitää kaivaa valtion budjetista eli suoraan veronmaksajien lompakosta. Budjetissa varat kilpailevat mm vanhustenhuollon ja kouluruokailun kanssa määrärahoista, rahaahan ei ole rajattomasti.
alkavat tajuta mistä mielettömästä tulonsiirrosta ja järjenvastaisesta verorahojen tuhlauksesta maataloustuessa on kysymys.
Asioita pystytään kertomaan kuinka ne halutaan näyttävän.
Esimerkiksi ruotsalainejn maajussi saa EU-tukea keskimäärin 12143 € ja vastaavasti suomalainen maajussi 8555 €.
Ero johtuukin siitä, että siellä missä on suuremmat sadot, siellä suuremmat tuet.
Onko sittenkin niin, että suomalainen veronmaksaja on vapaamatkustaja pienempien tukien maksajana suhteessa muuhun Eurooppaan?
liian paljon. Ruotsissa maatalousremontti tehtiin jo 1990-luvun alussa. Ruokakin on siellä vähintään 30% halvempaa, sen tiedän siellä asuneena.
on liian monta maajussia per veronmaksaja elätettävänä.
No miksi ruottalaiset käy nykyään ruokaostoksilla Suomen puolella mutta silloin 90-luvulla vielä käytiin vastaavasti Ruotsissa, eikä kyse silloinkaan ollut maatilojen lukumäärästä?
Kaiken kuukuraksi, miksi maatalousvienti Suomesta sapettaa ruottalaisia?
jos kilpailija saa korkeampaa tukea dumpatakseen tuotteitaan markkinoille alle tuotantokustannusten. Ruotsin halpa ruoka selittyy osittain sillä että suomalainen veronmaksaja on maksanut sen jo kertaalleen.
sinne sitten syömään kun olette niiden sapuskatkin maksaneet, kyllä suomalainen maatalous on tehokasta kun pystymme ruokkimaan myös ruotsin.
kun ensin tarvittava rahakasa on kärrätty navetan eteen veronmaksajan pussista.
Miten olisi jos toiminta ensin kattaisi omat kustannuksensa itse ja sitten tuottaisi lisäarvoa kansantaloudelle. Eikö siihen pyrkiminen ainakin olisi oikeus ja kohtuus?
Veronmaksaja se syö ne tuotteetkin ja on velvollinen myös maksamaan, yksinkertaista eikö totta?
Mitä lisäarvoon tulee, niin raaka-aineita ei lasketa bruttokansantuotetta mitatessa vaan se on lopputuote pöydässäsi, varmaan tiedät sen?
Tiesitkö, että elintarviketuotannon arvo on 11% BKT:sta ja työllisyysvaikutus 13% työllisistä?
Jokainen Tanskasta tuotu kinkku nakertaa maamme BKT:ta, noin tiedoksi vaan ellet satu sitä tietämään!
Ei totuuden hiventä koko tekstissä.
Marraskuussa 2007 suomessa oli 2 472 tuhatta työllistä, tämä on tilastototta. Väittämäsi 13 % siitä on noin 321 000. Laitapa lukuja ja linkkejä millaisia töitä nuo ihmiset tekevät, ettei jäisi rakkikoiran räksytykseksi koko viestisi.
Alkuun pääset täältä:
http://www.stat.fi/ajk/tiedotteet/v2007/tiedote_033_2007-12-18.html
Maatalous työllistää alkutuotannossa 80000-90000 henkilöä virkamiehet päälle.
Elintarviketalouden kokonaistyöllistävyys on lähes 300 000 vuosityöpaikkaa, kun elintarviketalouden tuotteiden kotimainen käyttö ja vienti otetaan huomioon.
Luvuissa ei ole vielä mukana maatalouden rakennus, kone- ja laitevalmistajien työllistyneiden määrää mutta jokunen heitä sentään on.
Tietenkin tämä on propakandaa Suomen Ammatti Solidaarisuuskeskuksen vinkkelistä mutta niitä sylttykirjeitä on lähetetty aina hyvissä ajoin ennen vaaleja, tiettävästi niitä on tuloillaan kun muurahaispesä on revitty taas auki.
tisekseen missä on vaadittu maatalouden lopettamista? Vai haluaisitko sitä kun sellaisesta paasaat?
Vastasin vain tuossa ylempänä olevalle epäilevälle "Tuomaalle" maatalouden ja elintarvikeketjun työllistävästä vaikutuksesta, ei sen enempää paasaamista.
"missä on vaadittu maatalouden lopettamista?"
Eiköhän se ole juuri tällä foorumilla, ainakin mitä ruippoihin tulee, niin joka aloituksessa on sama sävel ja sanat.
täällä toitotat? Eihän tuollaisessa keskustelussa ole mitään järkeä.
"missä on vaadittu maatalouden lopettamista?"
Mahtoikohan kysyjällä olla järkeä!
Tuo oli kysymys ja vastasin siihen ja sillä sipuli!
jorinassasi ole mitään tolkkua. Maatalous työllistää päätoimisesti alle puolet mainitsemastasi määrärästä, teollisuus reilun puolet siitä.
Virkamiehille ei makseta tukia joten ne voivat voivat verovaroin siirrellä muita papereita jatkossa, ei siihen jussia tarvita.
vielä uupuu neljännesmiljoona, mistäs ne revitään?
tuolta alhaalta löytyy MMM julkaisema tutkimus vuodelta 1995, silloin työllisyysvaikutus oli n. 220 000 mahdollisimman laajalti laskettuna, josta alkutuotannon osuus n. 154 000. Nyt alkutuotanto on sinun mukaasi laskenut n. 60 000 - 70 000:lla, joten aikas paljon uupuu 300 000:sta. Missä luuraavat?
Olet lähempänä keräilijäsukua, so that aloita poiminta!
Olen omin silmin nähnyt SAK;n sivuilla elintarvikeketjun työllistämäksi määräksi 300 000 henkeä.
Kyse oli muistini mukaan siitä, kun SAK;laiset elintarviketyöläiset vaativat ruuan alv;n alentamista.
Kun linkkia huomattiin levittää mm. tällekin keskustelupalstalle, tieto poistettiin sivuilta.
Oman arvaukseni mukaan tieto ei sopinut linjaan SDP;n maatalousvastaisen politiikan kanssa, parempia syitä, kerro?
Tuo 220t. kuulostaa pieneltä, sillä pelkästään elintarviketyöläisiä on n. 40t.
Lukaise tuo viesti pikkaisen ylempänä: Katso jos osaat.
huutoosi. Katsotaan saatko apua, vai jääkö tämäkin keskustelu tanskankinkun tasolle. Törkeeetäää....
Klikkasin linkkiä moneen kertaan, ei auennut. Ei mitään uutta, johan nuo tuolla ylhäällä tiesivät että olen umpityhmä. Stereonveljekset & Co.
Entäs sinä, et osannut auttaa, mutta vittuilla osasit? Se onkin harvinainen yhdistelmä palstalla.
SDP - en epäile.
Tämä vääntö käynnistyi kun "maajussi maalta" väitti elintarviketuotannon työllistävän vaikutuksen olevan 13 %. Siitä 321 000.
Arvioimasi 40 k elintarviketyölaistä tässä yhteydessä on yläkanttiin, mutta ei pahasti. Elintarviketeollisuusliitolla on hyvä tilasto:
http://www.etl.fi/tilastot/pdf/rakenne/Teoll_06.pdf
Yhteensä 35 900, joista oma elintarviketuotanto ei työllistä ainakaan täysin juomissa yms. Mitä tuosta voisi arvioida? 30 k on yläkanttiin, mutta nätin pyöreä. Vielä on matkaa targettiin, oli se 220 tai 321 k.
Alkutuotannosta jollakulla valmista linkkiä?
Viekä vuonna 99 oli 40-tuhatta elintarviketyöläistä, luku valitettavasti alenee tuonnin lisääntyessä.
Linkki, jossa mainitaan 40 t. lisäksi 238 tuhatta, eli yht. 278 tuhatta:
http://www.sel52.com/elintarvikeraportti.pdf
Jos epäilet lukua, mieti miten paljon rekkoja vierailee maatiloilla ja elintarviketehtaissa sekä mieti niiden kuljettamaa tuotantotarvikkeiden määrää, välillinen vaikutus on vielä huikeampi: Ei sisuauton työntekijä ajattele, että hänen tekemällään autolla ajetaan terästehtaan työläisen tekemää terästä viljankuivaamon valmistajalle, mutta ilman tätä ajoa hekin olisivat työttömiä.
EU;n suurin teollisuuden ala: Elintarviketeollisuus 13% kaikesta tuotannosta:
http://www.verkkouutiset.fi/arkistojuttu.php?id=45520&hakusanat=Juomateollisuus
Elintarviketeollisuus kasvaa EU:ssa taantumasta huolimatta
Ei ole ymmärryksen taso kovin korkealla valistuneella kuluttajalla kun ei osaa kirjoitettua tekstiä tulkita, jos osaisi niin noinkin yksinkertainen asia olisi selvä aivan tuota pikaa, eikä tarvitsisi jauhaa sitä toista vuorokautta.
Maajussi ei väittänyt elintarviketeollisuuden työllistävän mainitsemiasi lukuja vaan ne ovat omia keksintöjäsi!
Tietätkö mikä ero on elintarviketaloudella ja elintarviketeollisuudella?
Lisää tiedon köyhyydestä:
Valistuneella kuluttajalla on yksinkertainen käsitys myös siitä, että maatiloilla työskentelee vain yksi henkilö tilaa kohden ja markkinoivat sitä tietoa ainoana totuutena.
Vuonna 2006 tehdyn maatalouspoliittisen selonteon yhteydessä esiteltiin virallisia lukuja selonteon pohjaksi, joissa todetaan mm seuraavaa:
Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö 7/2006 vp:
-Maatalouden työllisten määrä oli vuonna 2004 lähes 93 000 henkilöä eli 3,9 prosenttia työllisestä työvoimasta.
-Elintarviketalouden kokonaistyöllistävyys on lähes 300 000 vuosityöpaikkaa, kun elintarviketalouden tuotteiden kotimainen käyttö ja vienti otetaan huomioon. Tämä on noin 13 prosenttia maamme koko työllisestä työvoimasta. Elintarviketeollisuus on elektroniikka-, metsä- ja metalliteollisuuden ja koneiden valmistuksen jälkeen Suomen viidenneksi suurin teollisuudenala tuotannon jalostusarvolla mitattuna. Elintarvikkeiden ja juomien kokonaiskulutusmenot ovat Suomessa 16,4 miljardia euroa vuodessa. Tämä vastaa 11:tä prosenttia bruttokansantuotteesta. Kotiin hankittujen elintarvikkeiden osuus kotitalouksien kulutusmenoista on vajaat 13 prosenttia, jos alkoholijuomia ei oteta lukuun.
-Alkutuotannon ja elintarviketeollisuuden tuotannossa käyttämien ja muille toimialoille tuottamien panosten kautta syntyy kansantalouden eri toimialojen välille riippuvuuksien verkko. Näiden riippuvuuksien kautta elintarviketuotantoketjun eri osissa tapahtuvien tuotannon muutosten vaikutukset välittyvät koko kansantalouteen ja aluetalouksiin tuotanto-, tulo- ja työllisyysvaikutuksina.
Ainakin eilisten uutisten mukaan Ruotsissa BKT:stä vain 0,4% menee maataloustukiin, kun Suomessa luku on 1,2%.
Euroissa Suomessa 2 mrd €, Ruotsissa 1,2 mrd €, vaikka asukkaita Ruotsissa melkein tuplat.
Ei tukia voi per maajussi laskea. Vain työttömille ja muille "sossun eläteille", voidaan laskea tuet per nokka, kyllä muilla tuki pitää olla sidottua tuotantoon.
Tuossa alempana voit käydä vilkaisemassa mutta tästä eteen päin voit väitellä eduskunnan kanssa:)
Jos linkitän paikan mistä sitä tietoa löytyy. Mutta siellä viestissä oli vihje: Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö 7/2006 vp. Tuolla kun lähdet googlettamaan niin eiköhän sieltä jotain irtoa...
Myös viestissä "osaatko lukea?" on pieni pätkä suomennettuna.
OIKEATA tietoa on mutta joskus se pitää vaan osata hakea...
Mutta kun sinä olet viisas ja osaat lukea, maajussi "BKT" maalta, niin kerro mikä ero on elintarviketaloudella ja elintarviketuotannolla? Alkuperäinen väittämäsi löytyy edelleen tuolta ketjusta:
"Tiesitkö, että elintarviketuotannon arvo on 11% BKT:sta ja työllisyysvaikutus 13% työllisistä?"
Mikset todistele sitä lukua, mistä puhutaan?
Voitko kertoa, mitä teet työksesi ja mikä on työnantajasi? Katsotaan sen jälkeen, oletko "tueton".
tuo ollut sitä itseensä. aiheesta, joskin kärkevästi. Jos kerran tiedät mistä tieto löytyy linkitä se. haukusanoillasi löytyy 14 sivua poliitiista mongerrusta, josta voi vetää mitä hyvänsä tulkitoja. mm sen, että suomessa, "puhtaan ruuan maassa" arvoidaan olevan puoli miljoonaa ruokamyrkytystä vuodessa.
samasta asiasta. Taisi mennä vellit ja puurot sekaisin.
Kukaan ei ole tueton yhdessäkään länsimaassa, liekö koko maailmassa. Muutakin tukea on kuin fyrkat mavilta. Nimimerkkisi mukaan sinulta voisi kysyä saman kysymyksen, miten todistat "tuettomuutesi"?
"Tueton työläinen" on kuvaava nimimerkki, kirjoitukset ovat asiallisia, napakoita ja perusteltuja. Ymmärrän miksi täytyy hyökätä nimeä vastaan - et pysty muussa haastamaan.
Aika avuton se on. Jääräpäinen, kapeakatseinen ja manipuloitu.
Ruokamyrkytys n.100% tapauksista suomessa johtuu kylläkin ruuan väärästä käsittelystä ennen pöytään tuomista. Esim. kylmäketjun katkeamisesta. Tai sitten se on hankittu ulkomailta.
Tässä nyt se kauan kaivattu linkki: http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/mmvm_7_2006_p.shtml
ja otos siitä
"Koko elintarviketuotantoketju on merkittävä työllistäjä. Se työllistää sekä välittömästi alkutuotannossa ja elintarviketeollisuudessa että välillisesti elintarviketuotantoketjulle panoksia tuottavilla toimialoilla samoin kuin kuljetuksessa ja jakelussa. Elintarviketalouden kokonaistyöllistävyys on lähes 300 000 vuosityöpaikkaa. Tämä on noin 13 prosenttia maamme koko työllisestä työvoimasta"
Piste ja aamen
siis kasvukauden pituus
Esimerkiksi Ruotsissa ei juurikaan viljellä maata Helsingin tasoa korkeammalla.
Jotain täytyisi tehdä, ettei veronmaksajien tuella vietäisi elintarvikkeitaulkomaille, ja samaan aikaan ruis tuodaan ulkomailta.
SOOLON
"Asioita pystytään kertomaan kuinka ne halutaan näyttävän.
Esimerkiksi ruotsalainejn maajussi saa EU-tukea keskimäärin 12143 € ja vastaavasti suomalainen maajussi 8555 €."
Mukaan kansalliset tuet niin ruotsalainen maajussi saa edelleen sen noin 13.000 euroa mutta suomalainen maajussi saa noin 29.000 euroa per tila. Että miltä halutaan asioiden näyttävän? Kerrotaanko vain pelkät EU-tuet (=> meillä vähän tukia) vain EU-tuet ja kotimaiset tuet (=> meillä erittäin paljon tukia) ja sitten asiat näyttää miltä näyttää. Kokonaistuet eli EU-tuet kotimaiset meillä EUn korkeimpien joukossa mikä tuosta aloituksestakin voidaan hyvin päätellä.
"Miten olisi jos toiminta ensin kattaisi omat kustannuksensa itse ja sitten tuottaisi lisäarvoa kansantaloudelle. Eikö siihen pyrkiminen ainakin olisi oikeus ja kohtuus?"
noin 45 prosenttia liikevaihdosta on tukia.
"-Maatalouden työllisten määrä oli vuonna 2004 lähes 93 000 henkilöä eli 3,9 prosenttia työllisestä työvoimasta."
Kas kun maataloustulo samaan aikaan noin 800.000.000. Tuosta jää sitten nuppia päälle 8.600 euroa. Vuodessa. Palkkaa. Jos lähdetään siitä että vähintään noin 16.000 pitää saada palkkaa että lasketaan henkilötyövuodeksi niin maataloustulon perusteella niin noin 50.000 maksimit. Tietysti saahan sitä palkattakin työtä tehdä? Mutta kuka sitten elättää?
on sitten tuossa 300.000 luvussa mukana jokainen S-marketin ja K-myymälän kassakin. Muuten ei millään kerry tuollaista määrää? Mietinnössä ei ollut mielestäni minkäänlaista erittelyä miten tuollaiseen lukuun on päädytty?
voi olla muuta kuin nolla niin kauan kuin rahan syytäminen maatalousklikille jatkuu saman aikaisesti kun valitetaan attä veroja pitää nostaa "hyvinvointiyhteiskunnan" ylläpitämiseksi. Pah!
Voisiko joku antaa edes yhden järkevän syyn miksi maataloustukeen pitää upottaa samanverran rahaa kuin esim koulutukseen? Ruoan hintakin on kuitenkin Euroopan korkein!
Ruuan hinnoista on turha syyttää maajussia. Se hinta mikä on kaupassa on aivan eri minkä maanviljlijä saa.
TUOTTAJAHINNAT kun ovat täällä euroopan alhaisimpia.
Suomessa on tosiaan Euroopan alhaisimmat tuottajahinnat mutta kalleimmat jalostuskustannukset heikosta tuottavuudesta johtuen.
Sen kertoo se tosiasia, että Ruotsissa bruttokansantuote on yli kaksinkertainen Suomeen verrattuna, olisiko siinä parantamisen varaa?
Ymmärrätkö miten ristiriitainen ja virheellinen viestisi on? Siinä ei ole MIKÄÄN oikein. Ei millään pahalla.
Viestisi väittää että Ruotsin BKT on kaksinkertainen, mutta todistaa että suomijussi on yksinkertainen. SIINÄ olisi parantamisen varaa.
No kerro kaikkitietävä, että saadaan hymy huulille!
loppuu siihen kun maatalous lopetettaisiin. Eiköhän ne veromarkat mene sinne eu:hun ja sieltä sitten anomalla sitä tippuu jos minkälaiseen projektiin jota pyörittää muutaman vuoden monen hengen virkamies saattue ja kun ohjelma kausi sitten päättyy ei olla mitään saatu aikaiseksi. Ei se viljelijöiden tuki ole se ainoa asia mitä me sinne maksetaan. Ja mitä ruuan hintaan tulee niin se ei ole kyllä viljelijöiden vika. Sillä jos sillä hinnalla mitä viljelijä tekee töitä tekisi muutkin ihmiset teollisuudessa niin jo olisi ruuan hinta halpaa. Moittikaa teollisuutta ja sen voiton tavoittelua sieltä voisi löytyä syy ruuan kalliiseen hintaaan
Tee itse läksysi, BKT oli sun nimimerkki.
Keskityn sillä aikaa vaatimaan tuettua energiansäästöä, jolla saadaan polttoainekulutus alas, työmatkakustannus euroopan halvimmaksi, työllisyys ylös ja BKT kasvuun.
Tätä varten kaupungeissa siirrytään linja-autoista verovaroin tuettuihin linjatakseihin, jotka kuluttavat vain murto-osan bussiin verrattuna. Tuki nostetaan niin korkealle, että saadaan lipun hinta euroopan alhaisimmaksi. Järjestelmä työllistää kymmeniätuhansia, ellei satojatuhansia taksikuskeja, virkamiehiä, autokoulunopettajia ja poliitikkoja. BKT kasvaa vastaavasti.
Tuki rahoitetaan keräämällä korotettua haittaveroa liikennettä saastuttavammasta puun pienpoltosta:
http://www.aamulehti.fi/uutiset/kotimaa/63705.shtml
Ehdotuksessani on kaikki keskeiset ideat postauksestasi ja se nostaa BKT:tä muista hyvistä puolista puhumattakaan.
Kannatatko?
Minulla on yksinkertaisempikin ajatus BKT:n nostamiseksi. Parasta siinä on se, että me kaksi - sinä BKT ja minä - voidaan kahdestaan nostaa sitä oikeaa BKT:tä ja samalla parantaa tulojamme.
Ehdotan että palkkaat minut siivoamaan kotisi ja minä vastaavasti palkkaan sinut siivoamaan omani. Maksetaan sama palkka toisillemme, sosiaalikulut ja sivutuloverot omista tuloistamme.
Ja katso, kirkkaus voittaa:
- BKT nousee (se oikea, sinä siivoat)
- työllisyys nousee
- ansiomme nousevat
- yhteiskunnan verotulot kasvavat
Kannatatko tätäkin?
Ei hiventäkään realismia, kaikki pelkkää taivaanrannan maalailua, jonka lämmin lounaistuuli pyyhkii mennessään mutta sentään annoit pyytämäni hymyn huulille.
Illalla voinen asettua tyytyväisenä yölevolle tietäen, että linjataxit ovat olleet jo todellisuutta pitkään maaseudulla, eikä niiden vaikutuksesta BKT:n ole arvioitu.
Suunta tulee olemaan päinvastainen, kotimaisen bioenergian/puun käyttö tulee lisääntymään entisestään mm. verohuojennusten ja lievän tuen kautta ja käytön lisääntyessä kotimaisen työn osuus kasvaa, joka puolestaan kasvattaa BKT:n arvoa entisestään, sinun tuontienergiaan perustuva malli vain nakertaa lukuja.
Sentään jotain asiaakin!
Ehkä voisin suostua sinun ehdotukseen vastavuoroisesta kodin siivouksesta periaatteella fifty-fifty, taloni on tosin iso mutta pelkään sinun jäävän tappiolle työtunneissa laskettuna mutta eihän siitä olekkaan kyse. Kaiken kaikkiaan hyvä idea, joten mieti tykönäsi milloin aloitetaan!
miksi malli on aavistuksen pielessä, sieltä-täältä, niinkuin BKT:n postauskin. Josko tuo itse keksisi. Odotellaan nyt, onko siinä miestä mittelöön.
(Psst! MJ! Ärsytän BKT:tä tarkoituksella, josko sillä syttyisi enegiansäätölamppu päässä - ne kun syttyy hitaasti. Pyydän sitten lopuksi anteeksi, mutta ollaan tästä vielä hiljaa).
Siitä tarjouksesta, mulla on pieni ja vanha talo, joten jäisin varmasti tappiolle, kun se on aina siistikin. Onneksi esitin tarjouksen BKT:lle, enkä sinulle - ja jos jään hänelle tappiolle, onhan se kuitenkin Kansakunnan Etu, ihan niinkuin Tukijärjestelmä. Ainahan näistä pitää maksaa, eikös juu, kansakunnan hyvän vuoksi?
jusseja mutta ei helpota todella tarvitsevien ruokalaskua.
USA:n maataloustuki sen sijaan auttaa myös köyhiä.Noin 25 % maataloustuesta annetaan suoraan ruokakuponkeina köyhille. Silloin voidaan puhua todellisesta oikeudenmukaisuudesta.
Vai onko se parempi systeemi että maajussille kärrätään rahaa uuteen maassturiin. Mitä hyvää siinä on? USA:n systeemi Suomeenkin jos kerran maataloutta pitää tukea verovaroin!!!
Tässähän se Suomalaisen työläisen tyhmyys näkyy, hakataan päätä seinään jos joku sanoo että se tekee hyvää.
Olisitte jättäneet äänestämättä EUhun menosta, niinkuin viljelijät tekivät.
Tarkoitus lienee kohottaa ko. artikkeleilla sossujen kannatuslukuja. Syöntituen ajoista lähtien aina EU;niin liittymiseen saakka tuettu maatalous on ollut sossuille politiikantekoväline. Näennäisen konsensuksen aikana sossujen kannatus romahti ja niinpä kaivettiin taas vanhat välineet esiin. Propaganda kun uppoaa tyhmimpiin, kuin rotanhäntäpistin aikoinaan tilallisen suolistoon.
Kuluttajat on "tyhmiä työläisiä". Eikö olisi järkevämpää olla purematta kättä joka sinua ruokkii!?
koko maan hyvinvoinnin ja olemassaolon oman edun nimissä! Onko se asia jota vielä kannattaa haikailla?
viljelijät kaiholla muistelee,kun sai tehdä omalla tilallaan minkä itse parhaaksi tiesi.
viljelijän kättä,kädestä kiitän, niin pitäisi sinunkin kiittää (niinkuin varmaan teetkin).
Haippasin lauantainna kaupasta 5kpl,1,litran maitotölkkiä,yhteensä 3.95€.
Sinä saat,(mikäli olet töissä)jo pelkästä tuolille istumisesta isomman palkan.
Siis, jos sairastuu, rikkailla on vain vara olla sairaalassa hoidossa.
maksetaan täysin viljelyyn sopimattomassa maankolkassa eräiden harrastustoimintaa. Tuet alas koko eu:sta, kilpailua kehiin!
Ei makseta kukaan mitään veroja ja ruvetaan työllistämään ketä halutaan(ostetaan ihan ite kaikki palvelut mistä halutaan).Tässähän pärjää silloin kaikki,vai?Päätäntävaltahan on sitten ihan jokaisella tykönään.
Vai ainoa oikea suuntako on että joku "ryhmä" saa päättää vähemmän "valtaa" omaavien kaikki asiat.Ja pitääkö eri maanosassa asuvilla olla ihan omat sääntönsä?Vaikka nyt utsjoki vastaan helsinki?
loogisiin ja järkeviin viesteihin kukaan vastaa. Eivät nämä inttäjät tuota tietenkään edes ymmärrä.
Artikkeleissa on aika monta oikaisua ja selvennystä palstalla keskustelua ja hämmennystäkin herättäneisiin aiheisiin - ihan hyvä että julkisuuteen tuli toinenkin arvovaltainen näkemys veronmaksajan näkökulman unohtamisesta, ainahan se syventää ja monipuolistaa keskustelua kun katsotaan useammalta kantilta:
"Suomessa maataloustukikeskustelua on käyty lähinnä maataloustuottajan, ei veronmaksajan, näkökulmasta, Suomen Pankin ekonomisti Risto Herrala sanoo Alma Median Helsingin toimituksen haastattelussa, joka ilmestyy maanantaina 14.1."
Yritin googlata tuota haastattelua mutten löytänyt - onko kukaan tietoinen mistä löytyisi? Vai onko ainoastaan painetussa Satakunnan Kansassa?
"Risto Herrala toimii ekonomistina rahapolitiikka- ja tutkimusosastolla vastuualueenaan euroalueen ja Suomen asunto- ja lainamarkkinoiden seuranta ja analyysi."
Ks. tukien suhde BKT:hen 03-05, s. 11. Julmaa.
http://www.bof.fi/NR/rdonlyres/F2A33217-8C0A-4967-9DDC-562648F0C477/0/BoF_Online_15_2007_Herrala.pdf
Et sattunut tuota eilistä artikkelia löytämään?
Helpostihan tuo oli löydettävissä. Odotin muiden reaktiota.
"Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa."
"Suomen maatalouden saamista tuista ver-rattuna muihin maihin ei ole julkisista lähteistä saatavilla ajanmukaista yhteenvetoa."
Kovin on tyypillä positiivinen asenne tuotannon kasvuun. Lisäksi mielenkiintoista miten ohittaa Kiinan noin näppärästi.
Jotenkin 70-lukulainen näkemys aiheeseen.
Tarkoitin tuota Satakunnan Kansan eilistä artikkelia, löytyykö sitä netistä?
EU-tilastot ovat karuja, vaikka Herralan päätelmät ohittaisikin. Eikä vaatimuksessa ajantasaisesta tiedosta ole mitään asenteellista, se on aivan asiallinen.
enempää tiedä, mutta SK:n nettisivut on kuulemma maksulliset. Ainakin sellaisia "mainoksia" oli joskus viime vuoden alussa.
Se on ongelma, että vaikka tietää luvut epäedustaviksi, niin silti antaa niiden perusteella lausuntoja. Lisäksi kun asia ei kuulu tyypin työtehtäviin ja on kuitenkin pankin julkaisujen joukossa, niin väkisinkin herää epäilys tilaustyöstä.
Olen huolestunut siitä miten kuitenkin taloutta tunteva kykenee olemaan niin tietämätön siitä mihin suuntaan nyt ollaan menossa ja käyttää kritiikittä noita FAO:n ja muiden raportteja. Eikö sille ole tullut mieleen ettei niihin ole voitu kirjoittaa asioiden todellista tilannetta liian alleviivatusti, sillä jos FAO sanoisi että ruoka on tänä vuonna loppu, niin se johtaisi väistämättä entistä suurempiin ongelmiin kehitysmaissa. FAO:n sivuilla on muuten juuri nyt suuri huoli siitä miten kehitysmaiden asukkaille saadaan ruokaa ja ko.alueiden viljelijöille tuotannon edellytyksiä. Mitenkään ei voi juuri nyt olla optimistinen ja puhua tilapäisistä vaikeuksista. Kirjoituksessa on muutenkin aivan liikaa arvailua ja oletuksia, jostain syystä näyttää olleen kiire saada juttu ulos.
Tuohon varsinaiseen tukiin/bkt ei voi ottaa kantaa tuon tekstin perusteella, sillä käytettyjä lukuja ei ole avattu ja maiden kirjauskäytännöt voivat vaihdella täysin tuntemattomalla tavalla.
S-kansan juttu oli eilen näkyvillä, mutta kovin lyhyt se oli ainakin netissä. Pelkkä maininta oikeastaan.
ja tuo juttu on sama kun Aamulehdessäkin, joten saisitko sen käsiisi?
Aamulehden juttu on aika pitkä ja siinä on haettu tasapuolisuutta haastattelemalla viljelijöiden edustajaa. Hankala kuitenkaan referoida ja ehkä on paras että käytte kirjaston kautta.
Eipä Aamulehdelle ole näköjään tullut mieleen haastatella jotain toista talouspuolen tietäjää. Juttu olisi ollut silloin selvästi parempi ja tuon Herralan kirjoituksen analysointi oli nyt kovin heikkoa. Ilmeisesti ei ole kykyä nähdä niitä puutteita joita siihen on suorastaan tahallaan jätetty.
Menee varmaan pari päivää, niin tulee jokin vastakirjoitus, jossa nuo puutteet nostetaan esiin.
FAO:n suhteen en osaa ottaa kantaa tutustumatta asiaan. Mutta yleisemmmin, ruoka on aina niukkuustuote, joka vuosi kuolee ihmisiä nälkään ja toisaalta ravintoa poltetaan viinaksi tai lämmöksi. Nälänhädän povaamista teollisuusmaihin en pidä realistisena, niukkuusraja kulkee muualla - eikä EU/USA ylituotanto ole ratkaisu muun maailman hätään. Mutta ne eivät ole jutun pointti.
Tilastoista - esimerkiksi BKT-datan ja sen johdannaisten laskenta on EU:ssa kokolailla yhdemukaistettu. Eroja on, mutta tarkkuus riittää Suomi24 -keskusteluihin. Perustiedot kyseenalaistamalla ei itse asiaan päästä. Samoin johtopäätöksien kyseenalaistaminen kannattaa perustella, muutoin mennään juupas-eipäs -linjalle.
Täytyy käydä kirjastossa lukemassa kumpikin artikkeli. Pääpointti mielestäni on, että asia otetaan keskusteltavaksi useammalta kuin yhdeltä kannalta. Julkisuudessa asiaan on otettu vähän ja välttelevästi kantaa, vaikka sen mittasuhde on valtava, muutoinkin kuin taloudellisesti.
Asiat eivät parane jos niitä pohditaan vain yhdestä vinkkelistä. Toivottavasti keskutelu leviää, olen xc.. kanssa samaa mieltä, että näkökulmia kaivataan lisää ja monipuolisemmin.
http://www.fao.org/newsroom/en/news/2007/1000733/index.html
http://www.fao.org/docrep/010/ah876e/ah876e00.htm
FAO kertoo paikallisen alkutuotannon ahdingosta kolmannessa maailmassa, tuotantotekijöiden kallistumisesta jne. ja vaatii hallituksilta toimia pitkäjänteisen kehityksen mahdollistamiseksi. Herrala taas puhuu Suomen korkeasta tukitasosta ja keskustelun puutteesta, veronmaksajan näkökulman unohtamisesta.
En ymmärtänyt pointtiasi, mutta kuten sanottu, en ole seurannut lainkaan FAO:n toimintaa, uskottavuutta tms.
Sain vihdoin artikkelit käsiini. Satakunnan Kansan juttu ei tosiaan ollut merkittävästi nettiversiota laajempi, mutta Aamulehdessä oli "extrana" yksittäisen tuottajan näkökulma. Kaikki sympatia kyseiselle yrittäjälle, hyvin aikaansaapan tuntuinen pariskunta. Tuottajan kannaksi olisin toivonut saman tason vastinetta, siis tutkijan taloudellista näkökulmaa.
Luin samantien koko lehden ja jatkokeskusteluja varten kannattaa lukea juttu villisikafarmarista ja puhdastilayrittäjästä (CRT). Kaksi oivaa esimerkkiä, miten ilman tukia voi pärjätä alkutuotannossa kuin kehityksen terävimmässä kärjessä. Ne ovat ääriesimerkkejä, mutta hatunnoston arvoisia - hienoa, että tällaisia yrityksiä löytyy.
Sitten kritiikkiä journalismille. Seuraavat kolme kappaletta ovat kritiikkiä aamulehden juttua kohtaan, ei haastateltua tuottajaa tai tuottajia kohtaan yleensä:
Haastaltu tuottaja luettelee otsikolla "Maatalous on kuluttajan henkivakuutus" kaikki samat kliseet joilla maataloustukia on aina perusteltu: pelottelulla (kriisi, ulkolainen on saastunutta), katteettomilla väitteillä (mitä halvin henkivakuutus, ulkolaisesta ei koskaan tiedä), ja tilastollisella mutu-tulkinnalla (suomalainen saa vähemmän tilakohtaista tukea), kärjistämällä (jos kotimainen tuotanto ajetaan alas, mistä ruoka tulee).
Jutun iso ongelma on siis kaksi täysin eri tasoista ja henkistä juttua; tutkijan taloudellinen näkökulma ja yhden tuottajan henkilökohtainen, musta tuntuu -propaganda. Tilastot versus pelot.
Hyvän artikkelin pitäisi perustua tosiasioihin TAI mutuihin ja henkilökohtaisuuksiin. Esimerkki valottaa ja elävöittää, mutta haastattelemalla yhtä tuottajaa saadaan vain yhden tuottajan näkemys esille. Ja haastattelemaalla mutuista saadaan se kuulostamaan propagandan tuotokselta. Se voi kääntyä asiallista keskustelua vastaan ja muodostaa helposti kuvan, että tuottajat eivät enää pärjää asiallisilla argumenteilla; on vedottava tunteisiin. Juttu ei edistä maatalouden asiaa - herää väkisin kysymys, tehtiinkö tarkoituksella kärjistetty, vino vastakkainasettelu?
Odotetaan MT:den kommentteja, MT ja Boxberg ovat aloittaneet sapelinkalistelun jo aiemmin*, joten jatkoa seurannee.
*http://uutisblogi.blogit.kauppalehti.fi/2007/10/29/esko-ahon-vendetta/
niin usein samat jutut,että joskus mietin,onko sama toimittaja rahastamassa kahdesta lehdestä vai miksi näin on.Ajattelin vain,että jatkossa muutkin voivat lukea vain jomman kumman :-)
Tuohon politiikka puoleen en jaksa kommentoida, koska täällä se on aivan turhaa.
Itse asiassa suurimmat hyötyjät korkeista maataloustuista ovat teollisuus ja kauppa. Jos tukia alennettaisiin, tuottajahinnat vastaavasti nousisivat. Elintarviketeollisuudella olisi kaksi vaihtoehtoa, joko maksaa parempaa hintaa raaka-aineista tai lopettaa toimintansa, ainakin Suomessa. Varmaan tapahtuisi molempia.
häviää linkki jossei koko viestiketju jos sattuu arkaa faktaa sisältämään tukien lainalaisuuksista...
kouluihin ja tieverkostoon sitten saisi valtion rahoja haaskata?
Tuellahan se opettajakin elää, kun ei saa tarpeeksi rahaa oppilailtaan (tai näiden huoltajilta). Kuten saa viljelijäkin tukea, koska ruoka on liian halpaa kaupassa.
Venäjän limpun kohtalo uhkaa, arvostus tippuu ja kansakunta lihoo. Tukia pois, hinnat ylös, verot alas. Avoimet rajat eli tuonti pitää kummasti huolen siitä ettei hinnat vallan pilviin nouse.
oikeasti maatalouden tuista (eli elinkeinoelämä) haukkuu tukia. Ei kannattaisi purra kättä joka ruokkii. Kyllä rehujen ym. hinnat nousee heti jos puhutaankin tukien nostamisesta. Heti ulosmitataan elinkeinoelämän povariin.
Mielenkiintoisena pidän myös asennetta jonka mukaan eläintenpitäjät eivät ole riippuvaisia sääoloista. Haaaaaahhaaaaa. Mitä eläimet syövät? Missä kyseisiä asioita tuotetaan? Onko helppoa puida viljaa tai paalata heinää kun sataa? Pitääkö niitä eläimiä pitää sisätiloissa jos on pakkasta?
http://www.ilkka.fi/Article.jsp?article=317834
Aika matalaotsaista on keskustelu kuinka "viljelijät saavat tukia veronmaksajien kustannuksella". Vastapainoksi veronmaksajat kun kuitenkin saavat ruokaa. Kuluttajat (surkea termi tuokin) ovat saaneet haluamansa edullisen ruoan, mutta maksavat markkinahinnan ja tuotantokustannusten eron veroina, joka kiertää hallinnon kautta maataloustukiin. Vapaan kilpailun kannattajille kannattaa muistuttaa, että ruoka on välttämättömyyshyödyke ja näitä ulkona olevia hankia katsellessa on vaikea kuvitella että uskaltaisimme jättäytyä Kiinan, Etelä-Euroopan tai Amerikan elätettäviksi, vaikka sieltä edullisemmin ruokaa saisikin. Ahtaajien ja murtajien lakko olisi taas hyvä muistutus kuinka äkkiä ruoka alkaa vähetä kauppojen hyllyiltä, jos tavara ei liiku.
Mutta keskustelua tarvitaan kyllä siitä, kuinka tämän tukiaissysteemin tehokkuutta saisi parannettua ja byrokratiaa karsittua. Palkkaselvitysten mukaan ei ole kuitenkaan lähinäköpiirissä tilannetta, että viljelijän tuntipalkka nousisi edes siivoojan tasolle. Yksi tukivaihtoehto maatalouspolitiikassa olisi esim. 75 % omavaraisuuden tavoittelu tärkeimmissä tuotteissa. Niissä tuotteissa joissa jäädään alle tukea lisää ja ylituotannosta tukea pois. Loppu 25 % jäisi vapaille markkinoille, jolloin kilpailutilanne säilyisi kuitenkin markkinoilla ja hommassa säilyisi yrittämisen maku.
omavaraisen kanssa. Kilpailua tarvitaan lisää, mutta ruoka meidän pitää itse tuottaa, siitä ei pääse mihinkään.
Tuli mieleen se entisen rautakauppiaan kommentti kun asiakas valitti miten kalliita naulat ovat: "saa niitä itsekin tehdä, jos meinaa halvemmalla tekevänsä".
Viljelijäksi ryhtyminen ei ole luvanvaraista touhua, voi sitä kokeilla jos kadehdittaa.
on Suomen tie. Juuri ylimitoitettu maataloustuki ja korruptio yhteistä Kreikalle ja Suomelle.
Kreikka konkurssin partaalla. Suomi aivan kohta vapaassa pudotuksessa. Konkurssi tulee jos suunta ei muutu nopeasti.