Tilanne tämä, raskas fyysinentyö..Kauhiat kivut alavatsassa,selässä. viikkoja reilu 23 en tahtoisi enää mennä töihinn kun jatkuva kipeänä olo vie kauheasti voimia. Yöllä nukkuminenkin kauhean vaikeaa välillä. Uskaltaako näillä perusteilla edes lähteä hakemaan saikkua? Pelottaa vaan jos pienokaiselle sattuu massussa jotain kun pitää painavia metalli möhkäleitä nostella,
sairaslomaa
väsynyt11
4419
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
sinusta tuntuu itsestä siltä, että et pysty olemaan töissä, haet sairaslomaa. Jokainen odottaja kokee asiat erilailla, eikä yksi yhteen käyviä raskauksia ole.
Turhaa sinä riskeeraat omaa ja lapsen terveyttä olemalla kipeänä töissä. Kyllä sinä sairaslomaa saat, nyt vaan menet sitä sitten hakemaan.
Onnellista loppu odotusta sinulle :)
Kiitos paljon vastauksesta mä vaan oon niin keltanokka näissä asioissa..Metalliala ei tosiaan oo mikään kepein ala näin raskaana ollessa..Nyt mä rohkaistun vihdoinkin ja soitan itselleni ajan lääkäriin,,olo on kuin kuukautiset ois polttaa alaselkää ja koskee mahaan..mitähän tuo kauhea paine on alamahassa? kakkoshätää tehdessä tuntuu et uskaltaako sitä edes "ponnistaa" et tulee viel jotain muutakin mukana..
Mä ite olin pahoinvoinnin takia töissä aivan hätää kärsimässä. Kaikki veriarvot yms mulla oli ihan hyvät, ihan hirveä oksetusolo vaan koko ajan. Ei annettu saikkua, vaikka viimeseen asti yritin taistella ennenkuin edes kysyin.
Uskoin että ne tietäs muka paremmin ja sitkuttelin sitten vaan. Jälkeenpäin ajateltuna se aika oli aivan helvettiä. Olisko se niin paha ollut olla ees muutaman päivän kotona huilaamassa välillä?
Nyt viikkoja 26 ja kymmenisen viikkoa mennyt ihan hyvin. Sen kyllä päätin, että jos loppuaikana pahoja vaivoja tulee, niin minä en töissä väkisin enää sinnittele. Jos ei neuvolasta saa saikkua niin vaikka työterveydestä sitten. Turhaan me kärsitään!
Minä olen ollut jo pari kertaa sairaslomalla lonkka ja selkäkivun takia. Ensin työnantaja vittuili siitä, mutta kun näki minun kävelevän huonosti ja tuskissani välillä huutavan, niin loppui siihen. Nytkin olen parhaillaan sairaslomalla, kun en voi kunnolla liikkua. Vaikka tunnen syyllisyyttäni tästä, niin olen jo itse tajunnut etten töissä voi olla!