Meillä on aika tiivis kaveriporukka, joka koostuu pääosin samalla luokalla olevista tyypeistä.
Ylä-asteen ajan olemme joutuneet kärsimään hiljaisesta, haisevasta todella ärsyttävästä ihmisestä josta ei tunnu pääsevän eroon.
Aina seiskaluokalta asti olemme yrittäneet vihjata että emme kaipaa hänen seuraansa sillä hän ei suoraan sanoen ole tippaakaan seurallista ja hauskaa tyyppiä, kuten kaikki kaverini. Siksipä jos heitämme läppää jostain asiasta, usein toisistamme, ja jokin kohdistuu häneen menee tyyppi valittamaan asiasta aikuisille - vaikka hänellä ei tunnu olevan minkäänlaista ongelmaa nauraa muiden kustannuksella. Tämä tyyppi ärsyttää olemuksellaan ja kaikella mitä hän tekee - emmekä uskalla enää sanoa hänelle suoraan sillä hän alkaa itkeä ja haukkua ja valittaa opettajille tms. Näin hän saa meidät olemaan ikäänkuin niitä "pahoja tyyppejä" vaikka yritämme vain päästä hänestä eroon. Tyyppi syyttää meitä kiusaamisesta mitä emme tosiaan ole jos hän ei olisi perässämme.
Hän on hiljaa kulmassaan ja kuuntelee muiden juttuja. Usein koitamme tunnin jälkeen lähteä häntä karkuun mutta aina hän onnistuu hiipimään taaksemme ja juuri silloin kun puramme ärtymystämme häntä kohtaan. Itse en ole sanonut tyypille puoleen vuoteen mitään, vaikka mieleni tekisi sanoa hänelle miljoona asiaa siitä miksi kukaan ei halua että hän on lähellämme..
Tekipä hyvää purkaa ajatuksiani tänne.
Ylä-asteen ajan olemme joutuneet kärsimään hiljaisesta, haisevasta todella ärsyttävästä ihmisestä josta ei tunnu pääsevän eroon.
Aina seiskaluokalta asti olemme yrittäneet vihjata että emme kaipaa hänen seuraansa sillä hän ei suoraan sanoen ole tippaakaan seurallista ja hauskaa tyyppiä, kuten kaikki kaverini. Siksipä jos heitämme läppää jostain asiasta, usein toisistamme, ja jokin kohdistuu häneen menee tyyppi valittamaan asiasta aikuisille - vaikka hänellä ei tunnu olevan minkäänlaista ongelmaa nauraa muiden kustannuksella. Tämä tyyppi ärsyttää olemuksellaan ja kaikella mitä hän tekee - emmekä uskalla enää sanoa hänelle suoraan sillä hän alkaa itkeä ja haukkua ja valittaa opettajille tms. Näin hän saa meidät olemaan ikäänkuin niitä "pahoja tyyppejä" vaikka yritämme vain päästä hänestä eroon. Tyyppi syyttää meitä kiusaamisesta mitä emme tosiaan ole jos hän ei olisi perässämme.
Hän on hiljaa kulmassaan ja kuuntelee muiden juttuja. Usein koitamme tunnin jälkeen lähteä häntä karkuun mutta aina hän onnistuu hiipimään taaksemme ja juuri silloin kun puramme ärtymystämme häntä kohtaan. Itse en ole sanonut tyypille puoleen vuoteen mitään, vaikka mieleni tekisi sanoa hänelle miljoona asiaa siitä miksi kukaan ei halua että hän on lähellämme..
Tekipä hyvää purkaa ajatuksiani tänne.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.