Pitkästä aikaa täällä taas käyn... Miten muilla menee?
Itellä on vieläkin aika epätodellinen olo masussa olevasta. Vaikka ultrassa käyty ja neuvolassa kuunneltu sydänääniä, siltikään ei jotenkin usko, et joku tuolla kasvaa. Mitään kun ei vielä ainakaa ulospäin näy. Nyt mennään rv 13 4.
Oireet näyttäis olevan kadonneet. Pahoinvointi iltaisin ja aamuoksentelut pari kertaa viikossa. Ruoka on melkein koko ajan maistunut normaalisti ainoastaan iltaisin joutuu miettimään, et mitä haluais syödä. Hedelmiä ja mehujäätä menee silloin.
Töissä en vielä ole kertonut, jotenkin outoa olis sanoa... Tuleville isovanhemmille kerrottiin ultran jälkeen. Tutuilta olis tulossa jo kaikkia vauvatavaroita, mut en halua vielä kotiin mitään. Ehkä sitten rakenneultran jälkeen joka on rv 20...
Joko teille on tullut poika-/tyttöoloa? Itsellä ei varsinaisesti ole tullut, mut eiköhän poika tule, kun tyttöä toivoisin (älkää alkako saarnaamaan tästä asiasta. Tottakai rakastan kumpi vaan tulee). Isovanhemmat toivoo tyttöä, kun poikia jo on suvussa.
Itselle siis esikoinen tulossa, jos se tuolla nyt kasvaa... =)
Tulipas tarinaa, mut kertoilkaa muutkin heinämammat kuulumisianne!
Itellä on vieläkin aika epätodellinen olo masussa olevasta. Vaikka ultrassa käyty ja neuvolassa kuunneltu sydänääniä, siltikään ei jotenkin usko, et joku tuolla kasvaa. Mitään kun ei vielä ainakaa ulospäin näy. Nyt mennään rv 13 4.
Oireet näyttäis olevan kadonneet. Pahoinvointi iltaisin ja aamuoksentelut pari kertaa viikossa. Ruoka on melkein koko ajan maistunut normaalisti ainoastaan iltaisin joutuu miettimään, et mitä haluais syödä. Hedelmiä ja mehujäätä menee silloin.
Töissä en vielä ole kertonut, jotenkin outoa olis sanoa... Tuleville isovanhemmille kerrottiin ultran jälkeen. Tutuilta olis tulossa jo kaikkia vauvatavaroita, mut en halua vielä kotiin mitään. Ehkä sitten rakenneultran jälkeen joka on rv 20...
Joko teille on tullut poika-/tyttöoloa? Itsellä ei varsinaisesti ole tullut, mut eiköhän poika tule, kun tyttöä toivoisin (älkää alkako saarnaamaan tästä asiasta. Tottakai rakastan kumpi vaan tulee). Isovanhemmat toivoo tyttöä, kun poikia jo on suvussa.
Itselle siis esikoinen tulossa, jos se tuolla nyt kasvaa... =)
Tulipas tarinaa, mut kertoilkaa muutkin heinämammat kuulumisianne!
Vastaukset 5
Vanhimmat
Heippa!
Tässä heinämamma rv 13 3..hyvin pyyhkii. Pahoinvoinnit ja kuvotukset on olleet jo kolmisen viikkoa sitten historiaa. Vatsa on ehkä aavistuksen verran pömpöllään..etenkin selällään maatessa tuntee, että kyllä sinne joku möykky on kasvanut.. Enää ei entiset housut meinaa mennä kiinni..pitäis kai lähtee mammavaatekaupoille pian. Mitään hankintoja en minäkään ole uskaltanut vielä tehdä, ehtiihän sitä vielä. Aina välillä minullakin on epätodellinen olo siitä et olenko ihan oikeasti raskaana. Töissä tietävät kyllä jo, hyvin olen jaksanut töissä myös olla vaikka teen hoitotyötä, joka toisinaan on myös fyysisesti raskasta..jalat tosin väsyy et työpäivän jälkeen on pakko nostaa ne seinälle.
Vähän on ollut tyttöolo minullakin..tosin mitään väliä ei ole kumpi tulee sillä molempia löytyy. Olen tällainen uusvanha raskautunut..ikää jo 38!! sekä olen myös kahden lapsen mummokin :) ..omat lapset ovat 21 v, 17 ja 13 vuotiaat..ja lapsenlapset 2v ja 1v.
..sellaisia kuulumisia tänne..
Hei!
Täällä mennään viikolla 14 4 ja pikkukakkosta odotetaan. Esikoinen on tällä hetkellä 2v. Väsy on ihan järkyttävä vieläkin, ja pahoinvointia on riittänyt ihan tähän päivään asti (onneksi jo nykyään se on satunnaisempaa eikä sitä 24/7!) Jospa tuo painonlasku vihdoinkin loppuisi..
Mutta arvatkaas mitä! Tunsin tänään vauvan liikkeet! Aiemmin olen epäillyt, mutta tänään olin siitä ihan varma. Alkaa tosiaan tuntua vähän todemmalta tämä, ja mahakin on alkanut jo kasvaa vähäsen.
Olemme kertoneet jo lähimmille ystäville sekä vanhemmillemme, luultavasti asia alkaa kohta levitä vähän joka paikkaan..:)
Koska esikoinen on tyttö, olisi kiva saada poika. Ja raskaus on kyllä ollut ihan erilainen tähän asti verrattuna ensimmäiseen, mutta..saa nähdä!:)
Onnellista odotusta kaikille muillekin heinämammoille!:)
Heippa!
Täällä vasta 12:sta viikko täyttymässä. Huomenna olisi ensimmäinen ultra. Mieheni joutuikin yllätäen huomenna töihin, joten ei pääse mukaan sinne :( Pettymys on ihan hirveä. Pelottaa mennä sinne yksin... jos kaikki ei vaikka olekkaan hyvin. Neuvolassa ollaan kyllä sydänäänet jo kuultu.
Pahoinvointia riittää edelleen, jotenkin siihen vain alkaa jo tottumaan. Paino on tippunut useamman kilon. Ruokahalu on mitätön, mutta pakko yrittää syödä väkisin kun tietää sen helpottavan. Vatsa pömpöttää hurjasti. Luulen sen kyllä olevan vain turvotusta. Iltaa kohti vatsa vain suurenee :)
Ollaan kerrottu vain vanhemmille. Huomenna olisi tarkoitus kertoa sisaruksille ja lähimmille kavereille, jos kaikki nyt on sitten kunnossa. Töissä en meinaa vielä kertoa, no ehkä työnantajalle. En varmaan uskalla hankkia lapselle mitään tavaroita kovin aikaisin. Ikuinen pessimisti kun olen :)
Onnellista odotusta!
Mulla on nyt viikkoja 14 4 kasassa ja ei ole kyllä mitään oireita. Paitsi, että maha on tosi iso! Alusta asti on ollut kauhea turvotus mahassa. Ekalla kerralla ei paljoa turvotusta ollut.
Muuten on ollut "helppo" raskaus kuten ekalla kerrallakin, joten tuntuu että taitaa olla taas tyttö tulossa, kun on niin samanlaista. Mies varmaan toivoo poikaa. Kumpi vaan käy tietenkin!
Olen tuntenut varmoja liikkeitä nyt pari päivää, ihanaa!
Tännään tulee täyteen 15 rv.Pahaa oloa eikä oksentelua ole ollut koko alkuraskauden aikana.Nyt sitte kun sanotaan että näinä viikkoina pahat olot jne, alkaa väistyä, mulla ne taitaa tehdä tuloaan. =) Muutamana aamuna kun olen syönyt (muroja kuten aina) olen hetken päästä meinannu oksentaa kaiken pihalle.Että tässä tämä nähdään, jokainen odottaja on erilainen. Ummetus on meinannut myös vaivata ja silloin tällöin närästys mutta muuten on menny kivasti.
Syön kuin hevonen.Ei puhettakaan että ois paria tuntia kauempaa syömättä.Ei ei.Ensimäisiä liikkeitä tässä odottelen kovasti,ois niin kiva tuntea että siellä ollaan ja hyvin voidaan vaikka toissa viikolla eka ultra sen meille kertoikin. Vatsa pömpöttää hieman ja onkin kiva sitä iltaisin taputella.
Olen töissä hoitoalalla.Alkuraskaudesta väsymys oli aivan kamalaa joten sanoin töissä mikä on homman nimi, etteivät luule että olen laiskistunut. Ystäville ja sukulaisille kerroimme myös aika aikaisin,malttamaton kun olen. =) Vauvalle on jo aika paljon tavaraa saatu/hommattu sillä ystäväni oli laittamassa omia lasten tarvikkeita pois tilaa viemästä ja sanoi että jos mä en niitä vie, nii hän heittää ne pois. Ystävältäni ostin edullisesti hoitopöydän,yhdistelmävaunut,syöttötuolin ja sen isomman lastenistuimen autoon. Vaatteita on tullut aivan älyttömästi. Aluksi ajattelin etten uskalla mitään hommata ennen rakenneultraa, jos sattuukin jotain mutta sitten heitin tuon ajatuksen pois ja ajattelen nyt että jos jotain on sattuakseen, sen on sitten mentävä niin.
Aurinkoisia päiviä teille kaikille.