Neuvoa kaivataan kovasti!
Tarkotus on rakentaa laite, joka katkaisee virrat 1,5 VDC sähkömoottorista jos se hirttäytyy kiinni, eli jarrutetaan voimakkaasti.
Normaalioloissa jännite-ero on n. 1,5 V ja virta n. 50-100 mA kun pyörii vapaasti. Oletan, että virta nousee kun jarrutetaan.
Onko olemassa kaavioita verraten yksinkertaiselle virtamittaukselle, josta tulisi helposti vaikka käytettävä releanto?
Tarkotus on rakentaa laite, joka katkaisee virrat 1,5 VDC sähkömoottorista jos se hirttäytyy kiinni, eli jarrutetaan voimakkaasti.
Normaalioloissa jännite-ero on n. 1,5 V ja virta n. 50-100 mA kun pyörii vapaasti. Oletan, että virta nousee kun jarrutetaan.
Onko olemassa kaavioita verraten yksinkertaiselle virtamittaukselle, josta tulisi helposti vaikka käytettävä releanto?
Vastaukset 24
Vanhimmat
Laita sulake!
Ei kelpaa kun en saa sulakkeesta releantoa, jota tarttisin merkkivaloon ja mittaukseen.
Sulake on ihan hyvä, ei siihen mitään komparaattoria tarvita.
Laitat PNP trankun (esim. 2905) ohjaamaan relettä (jos löydät noin
matalajännitteisen) seuraavasti:
Emitteri syöttöjännitteeseen.
Kanta parin kilo-Ohmin kautta sulakkeen toiselle puolelle (moottorille).
Lähtö releelle kollektorilta.
Estosuuntainen diodi releen,
(moottorinkin)yli(1N400x).
Modifiointi suurempijännitteiselle releellekkin onnistuu suht' helposti.
Tarkoitatko sulakkeella ihan tavallista kertakäyttöistä sulaketta?
Kertakäyttöisyys ei ole hyvä juttu tulevassa sovellutuksessa vaan pitäisi voida startata uudelleen ilman osien vaihtoa.
Eli käytännössä tarvitset jonkun komparaattoripiirin, jolla vertaat moottorin ottamaa virtaa (pienen vastuksen yli mittaus, RC:llä suodatus) haluttua virtarajaa vastaavaan jännitteeseen.
Virta nousee kyllä yleensä jarrutettaessa, kannattaa kokeilla, jotta tiedät, mihin asettaa raja-arvo pyörii/eipyöri. Tuolla 1.5 voltilla toteuttaa kyllä mittauskytkennän, mutta releitä 1.5 voltin käämillä löytyy vähän....
Kiitos vastauksesta ja idea on kyllä selvä. Olen vaan sen verta sukka tekemään kytkiksiä etten osaa käytännössä tehdä operaatiovahvistin shuntti -kytkentää, josta tulisi toimiva releanto :-(
Onko sattumalta jossakin valmis, toimiva, kaavio?
Kaikki jeesinki on tarpeen! Kiitos jo etukäteen.
Valmis kytkentä virranrajoituksella, jolla voi tehdä jännitettä 2V ylöspäin. Jos tarvitsee ehdottomasti 1,5V, laita moottorin kanssa sarjaan piidiodi ja säädä senjälkeen moottorin jännite 1,5V:
http://cache.national.com/ds/LM/LM723.pdf
Hakutuloksia nykyajan nuorille, jotka ei itse osaa käyttää hakukonetta, vaan kaikki pitää olla valmista:
http://www.google.fi/search?hl=fi&q=diy current limiter&btnG=Google-haku&meta=
http://www.google.fi/search?hl=fi&q=diy power supply current limiter&btnG=Hae&meta=
Kiitos hienoista linkeistä mutta onko tämä nyt ratkaisu, näyttää ihan virtarajottimilta?
Virtaa ei siis ole tarpeen rajoittaa vaan haluaisin selvän signaalin, vaikka releanto, josta ilmenee onko moottori jarrutettu pysähdyksiin vai ei.
Onko tähän vinkkiä?
Tuossa on komparaattoripiiri (4 kpl komparaattoreita), jonka ympärille alat rakentaa kytkentää.
http://www.solarbotics.com/assets/datasheets/lm339.pdf
Kytkentä seuraavanlainen:
1,5V plussa moottorin plussaan.
Moottorin miinuksesta 1 ohmin vastus "maihin" eli miinusjännitteseen.
Komparaattorin miinus-input-nastaan muodostetaan jännitteenjaolla noin 100mV jännite (jos pitää tunnistaa 100ma virta)
Komparaattorin plus-input kytketään moottorin ja vastuksen liitoskohtaan.
Jos hystereesi tarpeen, niin plus-inputin ja outputin väliin suuriohminen vastus (koko riippuu hystereesin määrästä.)
Komparaattorin output-nastalla ohjaat reletransistoria, esim. BC639.
Komparaattoripiiri tarvitsee tietysti käyttöjännitteen, katso datalehteä.
http://home.cogeco.ca/~rpaisley4/Comparators.html
http://people.na.infn.it/~barbarin/Biblioteca rivelatori ed elettronica (per studenti)/Elettronica/comparatori/sloa067.pdf
http://www.allaboutcircuits.com/vol_6/chpt_6/2.html
Ok, kiitos ohjeista. Nyt luulen, että osaan jo polkea jättiprojektin alulle.
Tuosta BC639-transistorin käytöstä kysyn vielä, että:
- kytkenkö transistorin kannan suoraan komparaattorin outputtiin?
- jos ohjaan BC639-transistorilla relettä niin onko kytkentä tällainen:
http://www.kpsec.freeuk.com/images/trtest2.gif
mutta kaavion 470-vastuksen ja ledin tilalle releen käämi (ja diodi rinnalle)?
Ja kaavion 10k-vastuksen ja katkaisin siis pois ja kytky outputtiin.
... saattaa nousta lähelle käyttöjännitettä, ja jos se pystyy syöttämään trankun kanta-emiitteri liitokseen riittävästi virtaa, se trankku tuhoutuu.
Katso jännite (Emitter–Base Breakdown Voltage). Se virta pitää rajoittaa vastuksella, eikä sitä voi kytkeä suoraan. Karkeasti: hFE on 25-40 eli kannan virta trankun läpi vahvistuu noilla kertoimilla tietyissä tilanteissa. sanoisin noin karkeasti, että se kannan virta pitää rajoittaa mielummin reilusti alle 10 mA:n. Silloin pienin vastus olisi 12 voltin jännitteelä 1,5 Kohmia. Kokeilisin pystyykö se trankku ohjaamaan releen vetoon vieläkin suuremmalla kannan vastuksella 2,7 - 3,3 kohmia (siis 12 voltilla).
Mitä suurempi vastus sitä pienempi virta kulkee releen käämin ja trankun läpi.
Vaikka tuon trankun max. virta onkin 0,5 A:n tienoilla, sen tehohäviö saattaa polttaa sen aikaisemminkin.
http://www.ortodoxism.ro/datasheets/motorola/BC637.pdf
Komparaattorin outputissahan on ylösvetovastus. Se toimii samalla transistorin kantavastuksena, eli voi yhdistää suoraan. Kantavastuksen mitoitusohje. Jos releen käämin resistanssi on 50 ohmia, niin kantavastus valitaan 100 x 50 ohm =4,7 kohmia. (Virtavahvistus on isompi kuin 100-kertainen, mutta edelläolevalla ohjeella transistori saadaan kyllästystilaan, jolloin transistorin häviöteho jää pieneksi).
Kuten "Tomaatin ystävän" linkistä näkyy (sivu 3, kuva 2), transistorin BC639 DC-curren gain on yli 100 kollektorivirta-arvoilla 100mA (tyypillinen releen vetovirta) joten tuo kantavastuksen mitoitusohje pätee. Kannattaa kuitenkin mitata tuon transistorin (kollektori-emitteri) yli oleva jännite rele vetääneenä. Se saisi olla alle 0,5V, niin rele vetää kunnolla, eikä transistori turhia lämpene.
Rele tulee olemaan joku pieni reed-rele tms. vain siksi, että saan selkeän galvaanisen erotuksen, joka helpottaa omaa suunnittelua.
Kiitos selkeästä opastuksesta, tällä pärjää alkuun. Kerrankin tulee hyvää neuvoa ja vastauksia. Pysykää kuulolla kun kohta tarvitsen lisää apua :-)
Eli kytkentäsi olisi suunnilleen tällainen:
http://www.telemail.fi/onlov/Comparator.gif
Kiitos, juuri tuollaista haen.
Onnistuin räpläämään melkein tuon näköisen kaavion mutta tämä on parempi!
Rakennan prototyypin ja raportoin tänne miten onnistui.
Tuo kytkis on muuten selvää kauraa mutta mikä on tuon diodin tarkoitus?
Releen yli oleva diodi suojaa transistoria jännitepiikeiltä tilanteessa, kun releen virta katkeaa äkisti.
Releen käämihän on induktanssi ja kun releen yli oleva jännite katkeaa, syntyy smv, joka pyrkii pitämään virtaa yllä. Tämä näkyy jännitepiikkinä transistorin kollektorilla.
Netistä löydät ohjeita laittamalla hakukoneeseen Current Limiter.
Mutta periaate on seuraava. Moottorin kanssa sarjaan laitetaan pieni vastus. Sen yli olevaa jännitettä mitataan esim. op-ampilla, johon on laitettu vähän hystereesiä. Kun virta kasvaa määrätyn rajan yli, op-ampin ulostulojännite muuttuu ja tuolla ulostulojännitteellä voi transistorin avulla ohjata relettä, tms...
Voisiko samantyyppisen kuormituksentarkkailun rakentaa 2 kW vaihtovirtamoottorille?
Oletan että kyseessä on3~ moottori.
Tämmöisissä käytetään yleensä kontaktoria
jossa myös lämpölaukaisin.
Näissä myös nelikytkimisiä, yhtä kontaktia voi käyttää tilan ilmaisuun.
Löytynee edullisesti esim. Bauhausista, tosin
teholuokasta(2kW) en mene takuuseen.
Kyllä, 3-vaihe joka on tehty 1-vaihemoottoriksi kondensaattorikytkennällä.
Luulen, että lämpösulake on liian hidas. Systeemin tulisi toimia herkemmin, heti kun moottoria jarrutetaan yli jonkun tietyn asteen.
Elikkäs sama systeemi kuin tuolla pikkumoottorilla mutta vaihtovirta ja isommat virrat.
Onko vinkkiä?
Virtailmaisin:
http://ourworld.compuserve.com/homepages/Bill_Bowden/page8.htm#aclatch.gif
Sitten hyviä vihjeitä saa myös tuolta:
http://koti.mbnet.fi/~huhtama/ele/index.php?si=kyt10.sis&pa=j
http://koti.mbnet.fi/huhtama/ele/index.php?si=kyt10.sis&pa=jaaa
Vihjeenä tuosta voisi hyödyntää virtamuuntajaa M2: sen voisi mitoittaa esim. tuottamaan n. 3 voltin jännitteen ja n. 20 mA:n virta toisiosta, joka sitten yhdistetään trimmeriin (R3:n kanssa sarjaan). Siitä tasasuunnataan virta diodin kautta optoerottimen LEDille.
Optoerottimen toinen puoli ohjaa sitten mitä ohjaa...
Trimmerillä säädetään haluttu kytkentähetki, joka riippuu moottorin ottamasta virrasta. Trimmeri pitää olla mielummin lanka tyyppinen. Hiilikalvot ei kestä LEDin virtoja.
Optoerottimen rinnalle tarvitaan ehkä myös elko tasoittamaan hetkellistä virtapiikkiä. Moottorin käynnistysvirta on yleensä melkoinen, joten tuon ilmaisimen pitäisi asettua valvontatilaan vasta käynnistymisen jälkeen. Eli tarvitaan ehkä vielä joku viivepiiri lisäksi.
http://instruct1.cit.cornell.edu/courses/ee476/labs/s2005/optocircuit.png
http://instruct1.cit.cornell.edu/courses/ee476/labs/s2005/optoisolator.png