Pieni varoitus, sisältää ronskia kielenkäyttöä ja typeriä juttuja, jotka on tarkoitettu aikuisille.
Johdanto
Tämä on siisti novelli, eikä tämän siistin novellin ole tarkoitus tuottaa mielipahaa, loukata tärkeinä pidettyjä asioita, ilkkua, raakkua tai räksyttää. Tämä on siisti novelli, vaikka sen lomassa penetroidaankin eräs takapuoli. Saanen kuitenkin tarkentaa, että vaikka eräs varomaton takapuoli todella penetroidaan, se tapahtuu vain kerran, ja silloinkin hyvässä yhteisymmärryksessä, keskinäisen kunnioituksen vallitessa. Jos seikka kuitenkin vaivaa sinua, mikä on kieltämättä ymmärrettävää, kehotan sinua ystävällisesti siirtymään suoraan kappaleeseen kaksi, sillä siihen mennessä tämä vastenmielinen teko on suoritettu, eikä rankkaa, mutta yhteisymmärryksessä tapahtunutta loukkausta enää toisteta.
Siltä varalta, että pohdit mielessäsi lukemisen lopettamista tähän paikkaan, koska varsin perustellusti epäilet, että se aiheuttaa sinulle tarpeetonta mielipahaa, eikä edusta kovin hyvää makua, on tietoosi saatettava eräs triviaali, mutta merkittävä seikka. Joka kerta kun tämän novellin lukeminen katkeaa, jää kesken, tai muuten vain häiriintyy, pienen pieni keiju tukehtuu pihinän saattelemana ja jää makaamaan sijoilleen elottomana. Puntaroi siis vaihtoehtojasi tarkkaan, ennen kuin teet hätiköityjä päätöksiä, ystävä hyvä.
Mikäli sinusta tässä kohden tuntuu, ettet voi olla varma, miltä sinusta oikeastaan tuntuu, se on varsin ymmärrettävää. Se ei ole pelkästään ymmärrettävää, vaan suorastaan väistämätöntä ottaen huomioon luonteesi, jolle kaikenlainen arvokkuus merkitsee alistumista. On uskaltauduttava toteamaan rehellisesti se, mikä olisi pitänyt lausua ääneen jo luvun alussa senkin uhalla, ettei hento mutta karkea luonteesi kestä totuudesta koituvaa taakkaa. Uskotko että on sattumaa, että sinua katsoo peilistä lattea, ruma ihminen? Usko pois, et ole ainoa, joka katsoo sinua inhon vallassa. Ellen vallan erehdy, hyvä lukijani, olet viehkeä kuin lautasellinen tallottuja vadelmia, joita juopunut merirosvo tunkee ryppyiseen takapuoleensa. Jos tarkkoja ollaan, minun tässä pitäisi pyytää, että lopeta jo lukeminen. Silkkaa hyväntahtoisuuttani en sitä kuitenkaan tee, mutta tiedä tästä huolimatta, että olet häpeäksi sille emakolle, joka sinut aikoinaan synnytti. Kasvata siis lisää paiseita sieluusi ja puhko niitä piikikkäillä syytöksilläsi yön pimeinä tunteita, kun katselet vartaloasi eteisen peilistä ja itket. Olet inhottava.
Kiitos.
Huh huh, siinähän tuli oikein hiki. Onneksi olkoon, sinun takapuolesi tuli juuri penetroiduksi, ihan kirjaimellisesti. Tuntuiko se pahalta? Jos se hieman nipisti, on aika lausua vanha sananlasku: sitä saa mitä tilaa. Et ainakaan voi väittää, etteikö sinua olisi varoitettu. Ajattele siis asiaa positiivisesti: se mikä ei tapa, kasvattaa luonnetta ja jalostaa kestämään kolhuja, eikö niin? Sitä paitsi, maapallo jatkaa pyörimistään sinun tuntemuksistasi viis.
Seuraavaksi voimmekin aloittaa tarinan, johon edeltävällä tapahtumalla ei ole osaa eikä arpaa. Toivon sydämeni pohjasta, ettet kanna vastoinkäymisiäsi henkisenä painolastina, ja voit siirtää jakamamme hetken taaksesi muistojen laatikkoon. Emmehän viitsi kantaa kaunaa vähäpätöisistä, mutta väistämättömistä tapahtumista, jotka olemme itse langettaneet päällemme olemalla noudattamatta ystävällisin tarkoitusperin annettuja neuvoja? Hyvä, sitähän minäkin. Voimme siis aloittaa novellin, mutta vasta kun olen ensin käynyt suihkussa.
Luku 2.
Johdanto
Tämä on siisti novelli, eikä tämän siistin novellin ole tarkoitus tuottaa mielipahaa, loukata tärkeinä pidettyjä asioita, ilkkua, raakkua tai räksyttää. Tämä on siisti novelli, vaikka sen lomassa penetroidaankin eräs takapuoli. Saanen kuitenkin tarkentaa, että vaikka eräs varomaton takapuoli todella penetroidaan, se tapahtuu vain kerran, ja silloinkin hyvässä yhteisymmärryksessä, keskinäisen kunnioituksen vallitessa. Jos seikka kuitenkin vaivaa sinua, mikä on kieltämättä ymmärrettävää, kehotan sinua ystävällisesti siirtymään suoraan kappaleeseen kaksi, sillä siihen mennessä tämä vastenmielinen teko on suoritettu, eikä rankkaa, mutta yhteisymmärryksessä tapahtunutta loukkausta enää toisteta.
Siltä varalta, että pohdit mielessäsi lukemisen lopettamista tähän paikkaan, koska varsin perustellusti epäilet, että se aiheuttaa sinulle tarpeetonta mielipahaa, eikä edusta kovin hyvää makua, on tietoosi saatettava eräs triviaali, mutta merkittävä seikka. Joka kerta kun tämän novellin lukeminen katkeaa, jää kesken, tai muuten vain häiriintyy, pienen pieni keiju tukehtuu pihinän saattelemana ja jää makaamaan sijoilleen elottomana. Puntaroi siis vaihtoehtojasi tarkkaan, ennen kuin teet hätiköityjä päätöksiä, ystävä hyvä.
Mikäli sinusta tässä kohden tuntuu, ettet voi olla varma, miltä sinusta oikeastaan tuntuu, se on varsin ymmärrettävää. Se ei ole pelkästään ymmärrettävää, vaan suorastaan väistämätöntä ottaen huomioon luonteesi, jolle kaikenlainen arvokkuus merkitsee alistumista. On uskaltauduttava toteamaan rehellisesti se, mikä olisi pitänyt lausua ääneen jo luvun alussa senkin uhalla, ettei hento mutta karkea luonteesi kestä totuudesta koituvaa taakkaa. Uskotko että on sattumaa, että sinua katsoo peilistä lattea, ruma ihminen? Usko pois, et ole ainoa, joka katsoo sinua inhon vallassa. Ellen vallan erehdy, hyvä lukijani, olet viehkeä kuin lautasellinen tallottuja vadelmia, joita juopunut merirosvo tunkee ryppyiseen takapuoleensa. Jos tarkkoja ollaan, minun tässä pitäisi pyytää, että lopeta jo lukeminen. Silkkaa hyväntahtoisuuttani en sitä kuitenkaan tee, mutta tiedä tästä huolimatta, että olet häpeäksi sille emakolle, joka sinut aikoinaan synnytti. Kasvata siis lisää paiseita sieluusi ja puhko niitä piikikkäillä syytöksilläsi yön pimeinä tunteita, kun katselet vartaloasi eteisen peilistä ja itket. Olet inhottava.
Kiitos.
Huh huh, siinähän tuli oikein hiki. Onneksi olkoon, sinun takapuolesi tuli juuri penetroiduksi, ihan kirjaimellisesti. Tuntuiko se pahalta? Jos se hieman nipisti, on aika lausua vanha sananlasku: sitä saa mitä tilaa. Et ainakaan voi väittää, etteikö sinua olisi varoitettu. Ajattele siis asiaa positiivisesti: se mikä ei tapa, kasvattaa luonnetta ja jalostaa kestämään kolhuja, eikö niin? Sitä paitsi, maapallo jatkaa pyörimistään sinun tuntemuksistasi viis.
Seuraavaksi voimmekin aloittaa tarinan, johon edeltävällä tapahtumalla ei ole osaa eikä arpaa. Toivon sydämeni pohjasta, ettet kanna vastoinkäymisiäsi henkisenä painolastina, ja voit siirtää jakamamme hetken taaksesi muistojen laatikkoon. Emmehän viitsi kantaa kaunaa vähäpätöisistä, mutta väistämättömistä tapahtumista, jotka olemme itse langettaneet päällemme olemalla noudattamatta ystävällisin tarkoitusperin annettuja neuvoja? Hyvä, sitähän minäkin. Voimme siis aloittaa novellin, mutta vasta kun olen ensin käynyt suihkussa.
Luku 2.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Eikä oikein osunutkaan.
Pilkkakirves oli myös liian kaukaiselta ajalta. No ei keiju sentään delannut, mutta aika ponneton kokonaisuus.
Arvoasteikolla 1-10
Tästä vanhanaikainen 5½
T. ®Sherlokki © 2008
ehkä sherska tämä ei sopinut sinun alatyyliymmärrykseesi. minuun tämä peräaukkotarina upposi kliseisesti kuin tikku sianpyllyn ihraan.
pelastetaan keijut
olet niin, niin, niin paljon hauskempi tavallisesti. Keiju juttu sai hieman hymähtämään, mutta muuten ei oikein...
Haluan rahani takaisin!
ollut kännissä kirjoitettu? Toivon sitä.
Ei ole proosaa turhaan keksitty. Siis että kirjoittamalla kirjaimia jotka kokkaroituvat sanoiksi jotka jonoutuvat lauseiksi. Ja tiedättekö: lauseista saa mökellettyä virkkeitä.
Jouduin itsekin käymään suihkussa. Siellä oli jo Heli-keiju; pihisi viimeisiä hengenvetojaan. Sääli, hän oli suosikkini since I was nine.
Odotan jatkoa. Peräni alkaa taas olla kunnossa: kestää jo uuden tuseerauksen.
kirjaimellisesti.
Toivottavasti sait haisevan takapuolesi pestyä?