Olen yrittänyt kysyä sitä monelta sosiaalipuolen ihmiseltä. Että kertoisivat mitä minun pitäisi tehdä, miten muuttua ihmisenä. Jotkut sanovat, ettei täydellistä Äitiä olekaan, pitää vaan yrittää hoitaa homma mahdollisimman hyvin. Mielestäni olen kuitenkin aina yrittänyt hoitaa asiat kunnolla. En juo, en käytä huumeita. Tupakoin,synti,synti. Vanhimmat lapseni, armeijan käyneitä molemmat, asuvat omillaan. Toinen töissä ja opiskelee ja toinen opiskelee. Keskimmäinen koulussa 9.luokalla, joulutodistuksessa numerot 8, 9 ja 10 välillä. Asuu kotona. Nuorimmat sijoitettuna pois. Miksi? Itkevät kotiin. Miksiköhän? Eli mikä siis on täydellinen Äiti???
Mikä on hyvä Äiti?
helena1
331757
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 33
Vanhimmat
Miksi kyselet, miksi lapset on huostaanotettu? Eikö se ilmene huostaanottopäätöksestä? Lue se läpi, jos syyt huostalle on unohtuneet. Aika kumma kysellä tällä palstalla miksi omat lapset on huostassa..
Sitä olen itsekin pohtinut,tiedän että en ole ollut aina tarpeeksi jämäkkä,johtuen masennuksestani,mutta nyt en anna enää masennukselle periksi..
on sijoitettu ja me emme sitä voi tietää...
Voihan äidiltä olla huostattu lapset vaikka äidin tai lapsen sairauden takia. Eihän se ole väärintekoa. Sairaudelle ei voi mitään. Tästä nimenomaisesta tapauksesta en tiedä.
tiedä itsekään kun kerran kirjoitti "miksi?" Mutta hänen valitusvirsiä nyt on luettavissa täällä vähän väliä.
kuin toisen?
Tai saako tälle palstalle kirjoittaa vain sellaiset, joilla on huostaanotto syineen kirkas kuin öinen pakkastaivas?
Pitääkö joltakulta pyytää (sinulta?) lupa kirjoittaa asiansa tälle palstalle?
Kävikö mielessäsi, että kyseisellä äidillä on lapset huostattu ja huostaanotto syineen on jäänyt lastensuojeluviranomaiseltakin äidille selvittämättä syineen kaikkineen?
Sekä jäänyt selvittämättä, kertomatta toimenpiteineen kaikkineen miten huostaanotto sosiaaliviranomaisten avustuksella puretaan
(= poistetaan sossun avustamana ja tukemana perheestä ne huostaanottoon johtaneet syyt ja seikat)?
Tai sossuilla on jopa jäänyt, unohtunut.... kokonaaan se lainmukainen huoltosuunnitelma tekemättä?
Miksi toiset lapset ovat kotona ja toiset eivät?
Vastaile, kun valitusten valituksiltasi
ehdit.
että lapsi voidaan huostaanottaa hänen jouduttuaan koulukiusaamisen uhriksi, pedofiilin kynsiin tai terveydenhuollon resurssipulan vuoksi tai sitten vanhemman fyysisen tai psyykkisen sairauden vuoksi? Mitä näissä em. tapauksissa vanhemmat mielestäsi tekevät väärin?
Niin ne asiat vaan joskus menee,että ei aina vika ole vanhemmassa,tiedän mistä puhun nimittäin toinen lapsistani on sijoitettuna ja nyt tuntuu viihtyvän tukiperheessä paljon paremmin kuin kotonaan,olen sairastanut depressiota ja nyt vihdoin alan saada elämääni järjestykseen,olen tiedostanut mikä itselleni masennusta ja uupumusta aiheuttaa sekä tiedän että jonain päivänä me kaikki vielä asumme taas yhdessä perheenä!
Riittää,että lapsi on koulukiusattu..tai lapsella on sairaus.Huostaanottoon sos.johtajan päätöksellä.Niin kävi meillä,mutta en ole hiljaa ja taistelen lapseni puolesta.
jos joutuu riitoihin rangaistus tulee varmasti
sen olen kokenut.Täytyisi mielistellä ja siihen minusta ei ole.
En ymmärrä, kuinka voisi olla mahdollista, että lapsi otetaan huostaan koulukiusaamisen perusteella?!! Kertokaa ihmeessä.
Minä olin huostaanotettu huomattavsti painavimmista syistä, ja koulukiusattu olin käydessäni koulua sijaisperheestä käsin. Kukaan ei siihen puuttunut eikä se ketään kiinnostanut, oli vain sinniteltävä yksin.
Miten hitossa siis bio-perheeltä voidaan viedä lapsi koulukiusaamisen vuoksi, sijaisperheessäkö se on sallittua?
Taitaa olla Suomen sosiaalibyrokratia läpimätä. =/
Kasvuolot ovat vaarassa...Niin kävi meille.Kotona ei ole koskaan käyty,eikä minusta ole mitään sanottavaa.Valitukset menee..ja taistelen loppuun saakka.Meillä pojalla oli yksi alkoholikokeilu,se riitti.Ja vielä koulukiusattu..Pitää saada kunnasta pois.Näin sanottiin.
Valitettavasti huosta voi alkaa koulukiusaamisesta:
Tässä esimerkki miten se alkaa:
Perhe muuttaa uudelle paikakunnalle, lapsi siietyy uuteen kouluun, ei tunne ketään, on huijaisen puoleinen lapsi, ei uskalla tutustua uusiin lapsiin, hänet otetaan heti oppilaiden kesken silmätikuksi, alkaa välituntikuisaaminen, lapsi ei uskalla kertoa kenellekkään, koulu alkaa mennä huonosti, joutuu opettajien silmätikuksi, alkaa soitot kotiin: mikä perheessä vikana, lähtee lastensuojeluilmoitus sosiaalivirastoon, yli-innokkaat virkailijat: haa uusi lapsi huostaan... ja niin edespäin...
Ei se tämän kummempaa tarvitse olla.
Kun lapsi on otettu huostaan ajattelee koulun väki että nyt lapsi on paremmassa paikassa ja kaikki on sallittua... jos oireilu jatkuu, on syy edelleen kotona, mitäs vanhemmat kasvattivat lapsen väärin...
Tylyä mutta totta!
miettiä, miksi lapsi ei uskalla kertoa kenellekään; omista lapsistani kaksi on kokenut jonkinasteista kiusaamista koulussa, toinen oli poissa koulusta sen takia.
Mutta kertoivat kotona siitä kuitenkin ja asiaa päästiin selvittämään ja se onneksi loppui.
Ja kerran kiusaaja oli opettaja ja senkin asian selvitimme lapsen kanssa.
Eli kannattaa vähän miettiä missä vika jos lapsi ei kotonaan uskalla kertoa....
Kun lasta kiusataan koulussa, tarkoittaako se sitä että lapsella on kotona kasvuolot vaarassa? Ei!
Lapset viettävät suurimman osan valveilloloajastaan koulussa. Jos häntä siellä kiusataan, lapsen kasvuolot vaarantuvat nimenomaan koulussa.
Toistan vielä: jos lasta kiusataan koulussa, hänen kasvuolot vaarantuvat koulussa, ei kotona, koska häntä ei siellä kiusata. Opettajat ovat vastuussa lapsesta ja hänen hyvinvoinnistaan koulupäivien ajan.
Jauhakaa vanhemmat tätä sossuille niin kauan että he tajuavat sen!!
moni muukin sellainen asia olevan sijaispaikoissa (ainakin ammatillisissa perhekodeissa) sallittua, mikä johtaa bioperheestä huostaanottoon. Perhekodeissa saa käyttää väkivaltaa (erityisesti henkistä), pitää lapsia suoranaisessa nälässä sekä laiminlyödä perusterveydenhuolto.
lapsi ei uskalla kertoa kotona, ei välttämättä johdu siitä että kotona olisi hirviö. Puhumattomuus voi olla myös seurausta pelosta mitä seuraa jos "kielii". Kiusaajat kertoilevat kotonaan tarinoita ja sitten näitä "kullannuppuja" paijataan ja kaikki käännetään heikompien ja pelokkaampien syyksi. Meillä näin, kannattaa miettiä.... todellakin.
että itsekin epäilin,että jos tyttöani kiusataankin koulussa,kun hänellä tuntuu olevan niin vähän kavereita ja kerran oli välitunnilla kaatunut uuusista housuista polvet ihan rikki!
Mutta ainakin opettajan ja kouluterkkarin mielestä ei kiusaamista ole,sitten kun taas tytölta on vaikee saada vastauksia,alkaa olla murkkuiässä!
Niin kuin minäkin kun koulukiusaamiseen hain apua niin,minua autettiikin viemällä lapsikotoa!Nyt kai sosiaaliviranomaisten mielestä asia on hoidettu...Sillä tavalla ettei tarvitse äidin puuttua enään koulukiusaamiseen...lasta kiusataan kuulemni mukaan yhä ja kukaan ei asiaan puutu ja lapsi on yrittännyt usein teko sairaaksi jotta ei tarvitsisi mennä kouluun..
ADHD poikaani kiusattiin oikein urakalla, eikä hän uskaltanut kertoa siitä kotona. Kun asia vihdoin tuli ilmi kysyin miksi ei poika ollut kertonut. Vastaus yllätti... No et sä saa sitä loppumaan. Eli pojan mielestä mitä tapahtuu koulussa, pysyy koulussa, kunnes tilanne karkasi käsistä ja poikaa kuristettiin välitunnilla, mikä ihmeellisintä, vaikka välituntivalvoja näki tilanteen ja meni väliin, ei minulle koululta kukaan ilmoittanut??? No se on sitä normaalia poikien kinastelua... Tämä tapahtui keväällä ja tiedon sain vasta syksyllä...
Onneksi poika pääsi sivukouluun ja nyt kiusaaminen on loppunut, mutta kyllä siinä tuli käytyä useampikin keskustelu opettajan kanssa soitot...
Ja joka kerta saan vastauksen että syyt ovat kotioloista!Kun olen sanonnut että lapsen ongelmat ovat lähtöisin koulusta mutta eihän nämä sitä tunnusta!
eli jos asiaa on tutkittu perusteellisimmin (toivottavasti on) niin tuoreempaa ja tarkempaa tietoa on varmaan jossain päin jo netissäkin tarjolla.
_
".....Peruskoulussa käyttäytymishäiriöt on nähty pitkälti yksilön ongelmina (yksilö ei sopeudu kouluympäristöön),
mutta viime aikoina on alettu huomata ongelmien mahdollisena syytekijänä myös oppimisympäristön ja opetusjärjestelyiden joustamattomuus (kouluyhteisö ei huomioi oppilaiden yksilöllisiä tarpeita).
Nuorten käyttäytymisongelmat ovat yleensä monien tekijöiden summa, jolloin aikuisten muodostamien tukiverkostojen merkitys korostuu ongelmien varhaisessa havaitsemisessa ja tukitoimien järjestämisessä.
http://www.yle.fi/teema/ylenavoin/jakso.php?id=78
Olen kanssasi samaa mieltä! Kiitos kannanotosta.
lapsi itse haluaa pois omasta "rakkaasta kodistaan" syystä tai toisesta!
Aikoinaan sijarilapsemme oli itse soittanut sos.hoitajalle, ettei jaksa enää katsella äidin ja isän jatkuvaa juopottelua ja juoppojen vieraiden lähes jokailtaista ja öistä menoa ja hoitaa 4-v nuorempaa epilepsia siskoaan, itse oli 10v silloin!
tapauksessa on todellakin ollut lapselle pelastus päästä pois kotoaan ja sijoitus ollut aiheellinen, mutta tällä esimerkillä ei tainnut olla mitään yhteyttä alkuperäisen tapaukseen, vai oliko?
Minä kyllä ymmärrän tämän huostaanotonja se kun on lapsen oma valinta lähteä kotoa. Mutta noita jossa lapsi nimenomaan haluaa asua kotona tai vaatimalla vaatii päästä kotiin niin en ymmärrä ja se et huostaanotot tehdään keveinperustei ja tutkimatta kunnolla japerusteellisesti ennen kuin näin raskaaseen toimin piteisiin mennään!
Alkuperäiseen viestiini tuntuu tulleen vastauksia, mutta ne ei oikein kuitenkaan tunnu tulleen minulle, vaan siellä on menty metsään ja pahasti. Jotkut lähes taas haukkuvat minut siitä, että viitsin edes kirjoittaa ja valittaa vaikka kysyinkin, että tietäneekö joku, että minkälainen on hyvä Äiti? Siis toistan kysymykseni että minkälainen on hyvä Äiti? Minä en ole siihen vastausta saanut. Jos joku sosiaalipuolen viisas sen minulle kertoisi, niin voisin muuttaa itseäni ihmisenä niin, että voisin taas olla pienimmileni Äiti, niinkuin olen isoimmillekin. Että näin.
huolehtii tarpeeksi hyvin lapsensa ravinnosta, vaatetuksesta ja muusta käytännön asioista. Lapsen ei siis tarvitse olla nälissään, syödä pelkkiä ranskalaisia joka päivä tai mennä likaisissa ja rikkinäisissä vaatteissa kouluun tai päivähoitoon.
Hyvä äiti ei lyö tai muulla lailla pahoinpitele lapsiaan. Hyvä äiti ei käytä päihteitä sillä siivolla, että lapset joutuvat fyysiseen vaaraan tai joutuvat olemaan liikaa omillaan äidin ollessa sammuneena tms. aineissa. Hyvän äidin lasten ei tarvitse pelätä vanhempiaan missään tilanteessa eikä tarvitse tuntea pelko äidin oudon käytöksen vuoksi (esim. mielenterveysongelmista johtuvan) . Hyvä äiti ei huuda ja karju lapsilleen jatkuvasti.
Hyvä äiti hellii lapsiaan, antaa lasten olla lapsia, sallii heille kiukuttelun. Halii, sanoo että rakastaa.
Näitä mulla tuli mieleen.
On sellainen joka rakastaa lastaan,hellyydellä,hyvällä hoidolla, hyvällä ruualla ravitsien lastaan,lukee lapselleen iltasadun ennen nukkumaan menoa, pukee lapsen lämpimästi ja siististi, tukee lasta huonoina ja hyvinä aikoina,pesee lapsen hellillä käsillään,leikkii lapsen kanssa......ym.
äidin ja lapsen välillä. Äiti näkee, kuulee tuntee lapsen pyynnöt, vastaa niihin omalla persoonallisella tavallaan, tuntee lapsen kanssa surua ja iloitsee lapsen ilosta. Kun lapsi tekee väärin, ojentaa ja neuvoo mikä on oikein, kun tekee hyvin, kiittää.
Kun lapsi kärsii ulkopuolisten taholta,(esim. päiväkoti- koulukiusaus, äiti on valmis tekemään kaikkensa, että haittatekijä poistuu lapsen läpsen elämästä. Äidillä on visio, millainen lapsesta pitäsi tulla, että hänellä olisi hyvä tulevaisuus ja pyrkii kasvatuksessaan siihen.
Äidin heikkoudet ja puutteet eivät tee äidisstä huonoa äitiä. Kun lapsi itsenäistyy ja aikuistuu, hänellä on kyky löytää oma tapansa elää. Koulu ja muu kodin ulkopuolinen ympäristö vaikuttavat siihen, millainen lapsesta loppujen lopuksi tulee. He voivat pilata hyvänkin äidin lapsen.
on ja totta kaikki!
Eipä ne ole valitus virsiä olleet, vaikka ne oletkin niin mieltänyt. Jos mielestäsi täällä valitetaan tämä lienee väärä foorumi sinulle. Mielestäni ihmiset täällä kirjoittavat hädissään, ei valittaakseen muuten vaan. Eli mieti, sinä ilkeä ihminen, mitä kirjoitat, ennenkuin kirjoitat!
Tällaisena itseäni pidän. Olen melkoisen pitkämielinen ja lempeä, joista jo raamatun kertomuksesta rakkaudesta puhutaan. Joten toivoisin ainakin olevani hyvä Äiti. En tosiaankaan myöskään hillu kännissä pitkin poikin tai aineissa örvellä. Annan lapsilleni turvaa, enkä huuda, koska se ei kuulu tapoihini. Metelöinti ei yleensäkään ole minun tapaistani. Ja tosiaan jos olen onnistunut kolme poikaa kasvattamaan kunnon ihmisiksi, en usko, että kovin huonosti onnistuisin pienienkään kanssa. Mutta kun minulle ei ole ainoakaan sossu sustunut kertomaan, että mitä minun pitäisi tehdä muuttuakseni paremmaksi kaikkien näiden vuosien jälkeen, kun olen isommat ihmisiksi kasvattanut. Toivottavasti huomasitte sarkasmin!