Työn puolesta jouduin käymään Kajaanin Runoviikon ohjelmiston julkaisutilaisuudessa. Toimittajakolleegat siinä tietenkin irvailivat, jotta painijakin on päässyt parempiin piireihin...
Jutustelun kuullut Runoviikon taiteellinen johtaja Kirsi-Kaisa Sinisalo (sen Veikon tyttö ja jonkun Eppu Normaalin jäsenen vaimo, muistaakseni) innostui tuolloin kehumaan, kuinka hyvä harrastus paini on lapsille. Silmät välkkyen tämä painimamma kehui, kuinka heidän 7-vuotias poikansa on pari vuotta kulkenut Nokialla painikoulussa ja kovasti tuntui viihtyneen. Äiti tuntui olevan kovasti tyytyväinen lapsen lajivalintaan ja Itvolan Kimmon kumppaneiden toimintaan seurassa.
Painihommista irvailleet kolleegat katselivat meidän paini-immeisten juttutuokiota ihmeissään...
Jutustelun kuullut Runoviikon taiteellinen johtaja Kirsi-Kaisa Sinisalo (sen Veikon tyttö ja jonkun Eppu Normaalin jäsenen vaimo, muistaakseni) innostui tuolloin kehumaan, kuinka hyvä harrastus paini on lapsille. Silmät välkkyen tämä painimamma kehui, kuinka heidän 7-vuotias poikansa on pari vuotta kulkenut Nokialla painikoulussa ja kovasti tuntui viihtyneen. Äiti tuntui olevan kovasti tyytyväinen lapsen lajivalintaan ja Itvolan Kimmon kumppaneiden toimintaan seurassa.
Painihommista irvailleet kolleegat katselivat meidän paini-immeisten juttutuokiota ihmeissään...
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kumpikaan ei niin piittaa runojen päälle, mutta paini ja painimammat kyllä kelepaa.
kesken kovan painileikin
häntä lenkistä suoraan heitin
kaveri sillan komean pökkäsi
ettei hartiat vain kastuisi
kiristin sitten otetta vähän
mutta ei loppunut taisto tähän
väkisin tuli pois sieltä alta
ja ei loppunut aika taululta
ristivyössä minua sitten punnittiin
kovin, kovin kevyeksi havaittiin...
http://www.huhtahyvat.fi/leijonakisa/index.html
Meikäläisen sydän puolestaan sykkiin molemmille: sekä runoille että painille. Ja oikeassaha Sinisalo oli. Jokainen jotakin lasten ja erityisesti poikien kasvatuksesta ymmärtävä oivaltaa, että paini on mitä parasta kehittyvälle lapselle. Siinä lapsi oppii tuntemaan oman kroppansa todella konkreettisesti. Ja kun tässä kymmenen vuotta on koluttu näitä molskeja niin tiedän ainakin kolme esimerkkiä ihan terapeuttisesta avusta mitä paini on lapselle tarjonnut.
Ja jos niitä painiaiheisia runoja - muitaki kuin Pertsan runoilemia (ei nekään huonoja ole) - vain löytyy niin tässä vois kohta pyöräyttää runomatinean molskilla ja takaan, että se kiinnostaa muitakin. Eihän runo ole muuta kuin tiviistetty tarina ja joskus sanallinen sudoku - toiset helppoja, toiset vaikeita. Laittakaa niitä tai vinkkejä niistä vaikka vastauksena tähän viestiin.