Olipa kerran suuressa äärettömyydessä planeetta, jolla asuivat reikiin pökkijöiden kumma joukko.
He olivat lähtöisin luojasta joka oli kaikkien pökkijöiden päällikkö, hänen sanotaan jopa luoneen
koko köörin omaksi kuvakseen. Tuolla planeetan väellä oli reikiä joihin tuo kumma kansa tunti outoa vetoa. Toiset meni sillee kimppan ennen pökkimistä. Toiset pökkivät kaikkea mikä liikkuu ja osa oli pökkimättä (jälkimmäisiä tosin pidettiin outoina). Kaikkein kovimpia ja arvostetuimpia pökkijöitä olivat suurpökkijät joiden asema perustui johonkin seuraavista seikoista: lumput, tuo kansa arvosti pökkimisen sivussa myös henkilöitä joilla oli paljon lumpuista tehtyjä esineitä, näihin varsinkin kahden reiän edustajat tunsivat kummaa viehtymystä. Kuori, osa palvotuista pökkijöistä omisti muiden mielestä hienomman kuoren kuin toiset niimpä heitä esiteltiin kaikkialla ja he saivat paljon reikää he. Kaikki pökkiminen ei tosin tämänkään kansan mielestä ollut suotavaa: liian nuoria ei saanut pökkiä, siitä joutui aitaukseen jossa saattoi huonolla tuurilla tulla muiden yhden reiän edustajien pökkimäksi, myöskää liian vanhoja ei saanut pökkiä, sillä maahan piilotettujen reikien pökkimisestä joutui myös aitaukseen. Loppujen lopuksi pökkijät tuntuivat kadonneen siihen mistä kaikki alkoi, eli liian pitkällisen pökkimisen tuloksena he kaikki saivat tartunnan ja siihen loppui pökkiminen...
He olivat lähtöisin luojasta joka oli kaikkien pökkijöiden päällikkö, hänen sanotaan jopa luoneen
koko köörin omaksi kuvakseen. Tuolla planeetan väellä oli reikiä joihin tuo kumma kansa tunti outoa vetoa. Toiset meni sillee kimppan ennen pökkimistä. Toiset pökkivät kaikkea mikä liikkuu ja osa oli pökkimättä (jälkimmäisiä tosin pidettiin outoina). Kaikkein kovimpia ja arvostetuimpia pökkijöitä olivat suurpökkijät joiden asema perustui johonkin seuraavista seikoista: lumput, tuo kansa arvosti pökkimisen sivussa myös henkilöitä joilla oli paljon lumpuista tehtyjä esineitä, näihin varsinkin kahden reiän edustajat tunsivat kummaa viehtymystä. Kuori, osa palvotuista pökkijöistä omisti muiden mielestä hienomman kuoren kuin toiset niimpä heitä esiteltiin kaikkialla ja he saivat paljon reikää he. Kaikki pökkiminen ei tosin tämänkään kansan mielestä ollut suotavaa: liian nuoria ei saanut pökkiä, siitä joutui aitaukseen jossa saattoi huonolla tuurilla tulla muiden yhden reiän edustajien pökkimäksi, myöskää liian vanhoja ei saanut pökkiä, sillä maahan piilotettujen reikien pökkimisestä joutui myös aitaukseen. Loppujen lopuksi pökkijät tuntuivat kadonneen siihen mistä kaikki alkoi, eli liian pitkällisen pökkimisen tuloksena he kaikki saivat tartunnan ja siihen loppui pökkiminen...
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.