Hei.
Lapseni on nyt kohta 4v. Puhun hänelle kotona ruotsia ja isänsä puhuu suomea. Lapseni aloitti päiväkodin kaksikielisessä ja siirtyi nyt viimesyksynä täysin ruotsinkieliseen tarhaan. Kotona puhuu joitain pikkulauseita ruotsiksi ja yksittäisiä sanoja suomenkielen ohessa. Päiväkoti tiesi lapseni lähtökohdat, mutta silti minulla on tunne että he odottivat jotain muuta-täydellistä kielen hallintaa. Lapseni ymmärtää toisen (ruotsin) mielestäni hyvin ja kysyy jos jotain ei ymmärrä. Haluaisin kuulla miten teillä muilla ,jos on samantapaisia kokemuksia? Oppiko lapsenne milloin puhumaan? Puhuuko myös kotona vai vaan tarhassa? kiitos vastauksistanne;)
Lapseni on nyt kohta 4v. Puhun hänelle kotona ruotsia ja isänsä puhuu suomea. Lapseni aloitti päiväkodin kaksikielisessä ja siirtyi nyt viimesyksynä täysin ruotsinkieliseen tarhaan. Kotona puhuu joitain pikkulauseita ruotsiksi ja yksittäisiä sanoja suomenkielen ohessa. Päiväkoti tiesi lapseni lähtökohdat, mutta silti minulla on tunne että he odottivat jotain muuta-täydellistä kielen hallintaa. Lapseni ymmärtää toisen (ruotsin) mielestäni hyvin ja kysyy jos jotain ei ymmärrä. Haluaisin kuulla miten teillä muilla ,jos on samantapaisia kokemuksia? Oppiko lapsenne milloin puhumaan? Puhuuko myös kotona vai vaan tarhassa? kiitos vastauksistanne;)
Vastaukset 8
Vanhimmat
jatketaan! Ilman mulkoiluja.
från daghem men har skött om många barn från tvåspråkiga hem.Det första som jag måste säga att var konsekvent. Håll dej absolut bara till svenska och pappa till finska.. blanda inte, så blir allt bra.
Har som bäst en pojke på fyra och ett halvt som envisas med att tala finska fastän han förstår allt jag talar med honom. Han har finsk pappa och svensk mamma.Sen hade jag en flicka som hade finsk pappa som var mycket på resa och ändå blev hon totalt tvåspråkig.Lärde sej finska fastän hon hörde det bara från pappa. Barn är så olika. Endel lär sej snabbt andra är långsammare. Men som sagt a och o är ändå det att föräldrarna talar sitt modersmål utan att blanda.
Jo, det håller jag på. Och jag ändrar mig inte, med språket. Vi har så att jag talar svenska och min man talar finska och vi vuxna diskuterar på finska. Kanske man borde bara skaffa mera svenskspråkiga komppisar som har barn som talar samma språk, eller börja på något hobby, att han skulle höra ännu mera svenska omkring sig? Men det är inte så lett som man tror... Före pojken föddes så jag tala ju mest finska, och när vi bestämde hur vi börjar göra så jag vade själv lite rädd att hur skulle jag klara allt.. Men nu, så kan jag nog lungna ner mej,att "allt ordnar sig", och man minns nog ganska mycket vad man har lärt sig,fast det skulle vara hur många år imellan... Det är bara av att våga tala och använda språket! Nu har jag också ett par gånger kollat från ordboket att hur säijer man det här osv.
Hoppas ni förstår texten,där är säkert felskrivna ord;)
nog vad du skrev, men så mycket märkte jag att du tydligen inte har svenska som modersmål. Men det känns ändå naturligt att tala svenska med ditt barn?
Vi är alla svenskspråkiga i vår familj och våra barn är nog inte så värst bra på finska. Alla sade då att varför talar du inte finska med dom så att de lär dej. Men för mej skulle det nog inte ha känts naturligt att tala finska när det inte är mitt modersmål, plus att jag inte ens kan finska perfekt.
käyttää lapsesi kanssa ruotsia, joka ei kuitenkaan ole äidinkielesi? Eihän siinä ole mitään järkeä, kun opetat virheellistä kieltä.
Minulla on kolme kaksikielistä lasta.On oltava johdonmukainen,oli tilanne tai seura mikä tahansa Olen puhunut heille aina suomenruotsia se on äidinkieleni,kulttuurikin poikkeaa jonkinverran täysin suomalaisten kulttuurista.Se on myös minun tunnekieleni .Poikani vastasivat siitä huolimatta minulle aina suomeksi.He kyllä ymmärsivät kaiken mitä keskustelimme tai puhuin heille.Luin päivittäin paljon kirjoja,lauloimme, sukuklaiset ovat ruotsinkielisiä, neuvolatäti oli ruotsinkielinen,monet ystäväni ovat ruotsinkielisiä.Kävimme ruots.kiel. teattereissa. He menivät ruotsin.kiel. päiväkotiin 4v.ja 5 vuotiaana. Siellä huomautettiin aina jos puhuttiin suomea.Joten he eivät puhuneet juuri mitään.Kerran päiväkodin hoitajan ollessa tietämättäni samassa bussissa kuin minä lapsineni,hän sanoi seuraavana päivänä "kyllä minä nyt uskon että puhut lapsillesi ruotsia".Eli he olivat ajatelleet että puhun lapsilleni kotona suomea.
Siirsin heidät pienempään ruotsin.kiel perhepäivä- hoitoryhmään.Siellä he saivat puhua mitä halusivat, siellä oli 1 aikuinen ja 4 lasta, rauhallista, ei meteliä eli oiva paikka tukemaan puheen kehitystä.Meni 2kk ja he puhuivat hoidossa sekä kotona sujuvaa ruotsinkieltä,isälle tietty suomea.Mielestäni on myös ajateltava koulukieltä, pystyykö auttamaan lasta/nuorta hänen ollessa 5-9 luokalla koulussa jos se ei kumminkaan ole oma äidinkieli.
Tyttäreni kielenkehitys oli erilainen, hänen ollessa 1½v. hän osasi lähes 150 sanaa molemmilla kielillä.Hän ei koskaan puhu minulle suomea tai isälle ruotsia,ja kaikille tutuille aina sitä oikeata kieltä.Ruokapöydässä puhumme kahta kieltä, me kaikki ymmärrämme toisiamme ,kieltä emme muuta.
Nyt tyttäremme on reilut 4v,kielellisesti hyvin kehittynyt ,kotihoidossa.
Jos lapsi on kaksikielinen ja hänellä lukihäiriö, niin kannattaa laittaa suomenkieliseen kouluun,se on helpompi kieli kuin ruotsinkieli.
Meillä on kaksi kaksikielistä lasta, minä puhun suomea ja isä ruotsia. Keskenään puhutaan suomea. Vanhemmalla lapsella oli aluksi vaikeampaa aloittaa puhumaan ruotsia, koska pääosin kuuli vain suomea. Isä kuitenkin jatkoi pelkän ruotsin puhumista. Toisen lapsen synnyttyä vanhempi aloitti ruotsinkielisessä kerhossa ja siellä se salainen arkku sitten aukesi. Alkoi puhumaan sujuvasti ruotsia, on kyllä aina erottanut kielet hyvin toisistaan. Päiväkoti (ruotsinkielinen) aloitettiin hänen ollessa 5v. Pienempi oli silloin 2v. Oli pakko aloittaa viimeistään silloin jotta nähtäisiin pärjääkö ruotsinkielisessä koulussa. Hyvin on mennyt, molemmat puhuvat loistavasti molempia kotimaisia ehkä molemmilla on myös ruotsi vahvempi.
Se mikä sun tekstissä herätti mun kiinnostuksen oli toi viimenen huomautus lukihäiriöstä.
Onko todella näin. Meillä on hahmottamisen häiriö joka voi ilmentyä lukihäiriönä ja käydään suomenkielisessä toimintaterapiassa, ruotsinkielisessä puheterapiassa. Kaikki on mennyt toistaseksi loistavasti. Ja musta taas tuntuu että ruotsinkielisessä koulussa on resurssit avustajiin sun muihin paremmat, en tiedä. Meillä kaikki on toiminut loistavasti. On oppinut auttavasti lukemaan, osaa lukea jo molemmilla kielillä. Myös nuorempi 4,5v oppi siinä sivussa lukemaan tosin ensin suomenkielellä.
Siis tämä maininta lukihäiriöstä ja että suomenkieli olisi tässä tilanteessa helpompi koulukieli,on asia josta olen saanut kuulla useammalta asiantuntijalta (neurologi), eli en ole itse keksinyt sitä..En ihan tarkkaan muista perusteluja.Yksi asia liittyi siihen että suomenkieli kirjoitetaan samalla tavalla kun se lausutaan.Ruotsinkielessä on e,ä o,å hj,j g,j stj ym. Mutta se että mikä koulukieli on parempi vaihtoehto on varmaankin kiinni minkä tyyppinen lukihäiriö on.
Minäkin luulin että ruotsinkielisissä kouluissa olisi paremmat resurssit,mutta meidän kohdalla ei näin ollut.Olin todella pettynyt, epäpäteviä ihmisiä opettamassa.Suomenkielisessä koulussa apu oli erinomaista. Mutta se on tietenkin koulusta kiinni, ja siitä kuka siellä sattuu opettamaan / avustamaan.