koulu kiusattu koko peruskoulun ajan

Täysin samaa mieltä! ehdottasin vielä että katoille ja muutamaan muuhun sopivaa paikkaan sijoitettaisiin tarkka-ampujia. Hiemankin irvailua tai muuta niin luotia päähän. Myös kidustuskammioita voitaisiin rakentaa ja viedä kiusaajat sinne.

Hei sinulle koulukiusattu!
Minuakin kiusattiin kokoperuskoulun yläasteen ajan ja minulla oli pitkään huono itsetunto.Olen kuitenkin aikuisena päässyt siitä eroon ja olen saanut jopa niin paljon itsevarmuutta,että en välitä,jos joku puhuu pahaakin minusta.Oikeastaan,kaikista ihmisistä puhutaan.
Olen myös aikuisena joutunut kiusaamisen uhriksi työpaikalla,mutta olen huomannut,että se on kateutta ja siksi en välitä siitä.Asetun yläpuolelle ja ajattelen,että olen viisaampi heitä.Mene sinäkin ulos,pienestä se alkaa nimittäin rohkaistuminen.Älä jää neljän seinän sisälle ja pilaa tulevaisuuttasi.Sinusta löytyy varmaan voimaa,kun olet uskaltautunut kirjoittamaankin.Viha ja katkeruus myös tuhoavat itsesi,jos vain ruokit niitä.Aloita pienestä,mene pikkuhiljaa ulos,saat kyllä myös positiivisia kokoemuksia.Onko sinulla ketään ihmistä,jolle voisit puhua,se auttaa valtavasti,kun kertoo ja saa palautetta.

Oletko itkusi itkenyt? Sydän aivan rauniona. Itke itkusi ja paha olosi. Minä itken kanssasi. Itkun mukana tulee paha olo pois. PUHDISTUU.. Ajan mittaan nämä asiat käy yhä kaukaisemmaksi. Et ajattele niitä enää. Anna sydämen levähtää. Älä kanna vihaa sydämessä. Jotkut menee hakkaamaan nyrkkeilysäkkiä ja ajattelee, että siinä se on se joka mulle teki niin. Älä anna niiden kiusaajien enää vahigoittaa tulevaa elämääsi. Voi olla ettet edes niitä näe. Voivat muuttaa ympäri Suomea. Rupea lukemaan. Etsi hyviä kirjoja kirjastosta. Elämänkertoja.. Ne kiusaajat vain purkaa omaa pahaa oloaan toiseen ihmiseen.

Olen samanikäinen muija ja mua kiusattu melkein aina koulussa, hakattu moneen kertaan ja henkistä kiusaamista myös.
Nykyään itsetunto erittäin huono(tosin parantunut vuosien myötä), kärsin lievästä masennuksesta ja ahdistuksesta, kiusaajani olivat poikia joten mulla ollut koko elämän vaikeaa luottaa miehiin.
Tapasin yhden kiusaajistani kerran baarissa, hän ei tunnistanut mua ja yritti iskeä. Esitin aluksi kiinnostunutta, loppuillasta haukuin tyypin maanrakoon ja haistatin paskat(paljastamatta kuka olen).
Samaa mieltä että kiusaajien pitäis kärsiä. Tekis mieli lähettää joku jätkäporukka näiden kiusaajien perään et hakkaisivat kunnolla.

Olen ollut koulu kiusattu, koko ikäni mm. hitaan oppivuuden vuoksi. Olen myös tullut siihen tulokseen että oppilaitokset ottavat oppilaita vain rahan takia.

Menin Juvan ammattikouluun, kysyin että voiko asuntolassa olla viikonloppuja, vastattiin kyllä.
Alkoi toinen vuos puheet eivät pitäneet paikkansa, eivätkä myös tykänneet siitä kun minulla oli kirjat Juvan asuntolassa. Olis pitänyt kirjat muuttaa, mä sanoin että mä muutan ne Posteresterante Juva.
Sekään ei miellyttänyt.
Opiskelun loppu vaiheessa sain asunnon Kuopiosta ja sanoin että nyt on kirjat Kuopiossa.
Olin tehnyt sen liian myöhään, koska silloin ei tarvinnut Kuopion kaupungin enää maksaa siitä että olen Juvalla

Siirryin jatko opintoihin Jyväskylän aikuiskoulutuskeskukseen, sen jälkeen kun ne sai valtiolta rahat minusta, minua yritettiin kaikin tavoin potkia pois.

mutta,mutta, olin ainoa linja-autokursin oppilas joka suoritti sekä teorian ja ajon puhtain paperein ja ensimmäinen joka solmi vakituisen työsopimuksen

Olen paljon törmännyt tuohon voimakkaaseen vihaan kiusaajia kohtaan...itse olen sitä kokenut ja kuullut että muutkin kiusatut sitä ovat kokeneet. Harvinaista olisi se, ettei heitä kohtaan tuntisi vihaa.
Se on pitkä ja kipeä tie, että pääsee yli niistä vaikeista asioista. Jotkut eivät ehkä koskaan toivu. Itselläni on ikävä kohtalo. Mua kiusattiin niin, että aikuisuuteni on mennyt sen takia todella kehnosti ja olen kärsinyt vaikka minkälaisista ongelmista, sairastunut masennukseen jne.
Jotkut ovat kuitenkin vahvempia ja pääsevät yli niistä asioista mutta itse olen sellainen heikompi jonka elämä on tietyllä tavalla tuhoutunut. Surullista mutta totta.

Et voi olla tosissasi, tai sitten olet todella raivoissasi. Suosittelisin hakemaan ammattiapua. Siis en sano tätä pahalla. Itsellä myöskin joskus pyörii aika "mehukkaita" ajatuksia kostosta. Aikaisemmin haudoin itsemurhaa ja velloin itsesäälissä. Nykyään olen alkanut toivoa pahaa ainoastaan vihamiehilleni. Tosiasia vain on että vaikka kuinka vetäisi vihamiestä turpaan tai mitä vain, niin aina itse siinä häviää. Peruskoulussa kiusattiin, sitten löin ja sen jälkeen ihmeteltiin että miksi se löi ja kohdeltiin kuin kummajaista. En osaa verbaalisesti iskeä takaisin kun vittuillaan ja väkivalta tuntuu ainoalta ratkaisulta. Jos taas menee puhumaan opettajille tai esimiehille työpaikalla, niin pidetään heikkona. Tällaista se meininki nyt vain on joka paikassa. Vittuillaan ja vähän niinkuin kokeillaan että kestääkö toinen ja miten hän vastaa. Välillä on jopa saanut kavereita vittuilijoista kun on osannut tarpeeksi coolista vittuilla takaisin. Aina ei vain jaksa taistella ihmisten kanss. Ehkä kyse on jostain alkukantaisesta toisen ihmisen testaamisesta. Testataan onko toinen samanarvoinen kuin itse vai heikompi. Itse olen myös huomannut että miten esiintyy ensitapaamisissa, saattaa määrittää seuraavat 5v sosiaalisesta elämästä. Pitää olla vahva alusta asti, koska heikkous huomataan ja sitä käytetään hyväksi. Yleensä auttaa että on joku vielä heikompi työpaikalla tai koulussa ja itse saa olla rauhassa. No mutta nyt meni tällaiseksi vuodatukseksi koko teksti. Sen haluan sanoa että jos pidät asioita sisällä, niin ne tulevat ulos tavalla tai toisella tai sitten luhistut. Suosittelen ajatuksien purkamista ammattiauttajille. Ja ehkä lääkityskin saattaisi auttaa. Yksin ei yleensä keksi mitään kovinkaan rakentavia asioita, vaan ammattiauttajalta saa hyviä ideoita kuinka selviytyä.

Kiusaajalla harvemmin menee hyvin.. Yksi "omistani" tappoi itsensä n.20-vuotiaana, lähes kaikki loput ovat reppanoita jotka ovat kai amiksessa jotain räpistelleet.

Opiskelen unelma-alallani, elämä on hyvää. Ne tyypit ovat silti aina vaikuttamassa itseluottamukseeni.