Miksen vain voi unohtaa? Miksi tunteeni sokaisee järkeni kokonaan? Miksi en näe olemassa olevia realiteetteja, jotka nyt tiedän? Milloin ihmeessä pääsen tästä ulos? Ei tämä ole enää kivaa. Ei yhtään. Ihastuminen/rakastuminen yksipuoleisesti johonkin mieheen, mitä on jatkunut jo ihan liian kauan. Luulin, että edes nyt helpottais, mutta pahemmaksi meni.
Välillä tuntuu, että oisi helpompi olla tunteeton. Voisi vain unohtaa. Mutta kun en ole. Ei minusta ole unohtamaan häntä: ei koskaan.
Välillä tuntuu, että oisi helpompi olla tunteeton. Voisi vain unohtaa. Mutta kun en ole. Ei minusta ole unohtamaan häntä: ei koskaan.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Voi kuule tiedän täysin tunteesi. ajattelin samoin kolme vuotta.. Kaikki sanoi että aika parantaa haavat. En uskonut,mutta niin kävi. Poissa silmistä, poissa mielestä. niin minulle lopulta kävi.Unohdin hänet. Ja niin unohdat sinäkin vielä. Usko pois... :)
lohduttavista sanoistasi. Tottahan tuo on mitä sanot, mutta tällä hetkellä tuntuu niin epätoivoiselta. Mutta päivä kerrallaan.
Painin itse ihan samojen juttujen kanssa, yksipuolista ja kyseessä vielä työkaveri..en halua masentua ja haluaisin unohtaa, vaan vaikeaa on. Jos se joskus saapuisi aika, että saan sisäisen rauhan, löydän rakkauden. Onnee sullekin!