Kyseessä on lapsettoman avioparin vaimon pesä, mies on kuollut kymmeniä vuosia sitten.
Pesähän jaetaan tasan kummankun puolison sisarien kesken, mutta perukirjaa laativan notaarin mukaan miehen perilliset eivät tule näkymään nyt tehtävässä perukirjassa eivätkä ole perintöverovelvollisia, koska nyt vasta 'tavallaan astuu voimaan ositus' miehen omaisuudesta.
Pariskunnalla on ollut keskinäinen testamentti, jossa on määrätty että leski perii ensiksi kuolleen ja lesken kuollessa omaisuus jaetaan tasan kummankin suvun kesken.
Minusta on kummallista, jos nyt tehtävässä perukirjassa ei näy kaikkia (miehen) osakkaita ja perin kummallista jos he eivät ole perintöverovelvollisia.
Eikö perunkirjassa pidä olla kaikkien nimet, vaikkeivat olisi edes edun saajia, ja nimenomaan pitää olla kaikki edunsaajat.
Pesähän jaetaan tasan kummankun puolison sisarien kesken, mutta perukirjaa laativan notaarin mukaan miehen perilliset eivät tule näkymään nyt tehtävässä perukirjassa eivätkä ole perintöverovelvollisia, koska nyt vasta 'tavallaan astuu voimaan ositus' miehen omaisuudesta.
Pariskunnalla on ollut keskinäinen testamentti, jossa on määrätty että leski perii ensiksi kuolleen ja lesken kuollessa omaisuus jaetaan tasan kummankin suvun kesken.
Minusta on kummallista, jos nyt tehtävässä perukirjassa ei näy kaikkia (miehen) osakkaita ja perin kummallista jos he eivät ole perintöverovelvollisia.
Eikö perunkirjassa pidä olla kaikkien nimet, vaikkeivat olisi edes edun saajia, ja nimenomaan pitää olla kaikki edunsaajat.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ei samasta perinnöstä kahta kertaa veroa makseta. Hallintaoikeustestamentti on vain siirtänyt perintöä, mutta kyllä verot pitänyt maksaa heti.
Eli vaikka keskinäisessä testamentissa aviopuolisot ovat sopineet, että leski perii kaiken, niin miehen sukulaiset ovat joutuneet maksamaan perintöveroa?
Nytpä se sitten neljänkymmenenvuoden odotus palkitaan:)
mainittiin, että oli omistusoikeustestamentti, ei hallintaoikeustestamenttia!
Miehen sisarukset eli niin kutsutut toissijaiset perilliset ovat ensiksi kuolleen puolison perillisiä, mutta ainoastaan ja vasta eloonjääneen puolison kuolinpesän osakkaita. Perintökaaren mukaan perukirjaan on merkittävä kaikki osakkaat (onhan sen tärkein funktio osakas- ja omaisuusluettelo) ja muutenkin jokainen jolla on oikeus saada jäämistöstä jotakin.
Lakimääräisen perimysjärjestyksen mukaan tilanteessa lesken jäämistö jaettaisiin suunnilleen puoliksi molempien sukujen kesken (mikäli puolisoilla olisi ollut suunnilleen saman verran varallisuutta ensiksi kuolleen puolison kuollessa) mutta testamentti (etenkin kun rintaperillisiä ei ole) syrjäyttää aina lakimääräisen perimyksen. Mikäli testametilla on määrätty tietystä (eritellystä) tai tietyn suuruisesta omaisuudesta on se niin kutsuttu erityisjälkisäädös ja tällaisen legaatin saajat (miehen sukulaiset) eivät ole kuolinpesän osakkaita vaan heidän oikeutensa turvataan jo ennen varsinaista perinnönjakoa.
Tapauksessa testamentti on syrjäyttänyt lainmukaisen perimysjärjestyksen. Mikäli miehen sukulaiset ovat legaatin saajia eivät he olisi kuolinpesän osakkaita, mutta tietenkin perintöverovelvollisia, eiväthän he ole perintöä vastaanottaneet vielä miehen kuoleman jälkeen.
Toivottavasti tästä oli edes jotain apua..
Kiitoksia selventävästä vastauksesta.
Siis lyhyesti, perukirjaan merkitään aina kaikki ne, jotka kuolinpesästä ovat saamassa jotain.