Olisimmeko olemassa ilman historiaa?
Voisiko nim. YrjöJurri kirjoittaa foorumilla "totuuden unohtamisesta" jos hänellä ei olisi henkilökohtaista historiaa?
Kaikella on historiansa, kaikella on alkunsa historiassa. Ilman historiaa emme olisi mitään, emme me eikä Nightwhis II.
Voisiko nim. YrjöJurri kirjoittaa foorumilla "totuuden unohtamisesta" jos hänellä ei olisi henkilökohtaista historiaa?
Kaikella on historiansa, kaikella on alkunsa historiassa. Ilman historiaa emme olisi mitään, emme me eikä Nightwhis II.
Vastaukset 6
Vanhimmat
kirjoittamaan yhtyeen nimi oikein, ennenkuin rupeat lisäämään noita kakkosiasi perään.
solmuun? olen pahoillani, tässä korjaus wish.
Ne muuten on ykkösiä EI kakkosia, hellitä nutturan solmuja, lähtee veri virtaamaan vuolaampana!
nyt väliä miten täällä kirjoitetaan yhteen tai erikseen kunhan saa selvää
Nightwhis II helvetin pitkälle järveen.
Vain yksi NW I
Emme olisi. Ymmärtääksemme olemassa olomme, meidän tulee olla ollut olemassa sinä hetkenä jolloin tämä kosminen älynväläys tapahtuu. Aina on olemassa mennyt olemassa olo, eli historia.
Totuus ja historia kohtaavat varmastikin harvoin. Ehdottoman objektiivinen historian taltiointi lienee inhimillisesti ajatellen mahdottomuus. Vaikka nimimerkki "LaattaKänni" onkin hyvin mystinen hahmo, ei häntä silti voine korottaa jumalolentojen kastiin.
Jo aikoinaan hyvä ystäväni Paavi Väyrynen kirjoitti kolme teosta: Nyt on totuuden aika, Nyt on muutoksen aika sekä Nyt on muutellun totuuden aika. Mitä opimme tästä... Totuus on aikansa lapsi kuin ihminenkin.
Ilman historiaa, menneisyyttä, olisimme vapaita neitseellisen kosmoksen hippejä. Ei syyllisyyttä, ei katumusta, ei ikäviä muistoja tai ennakkoasenteita... Joka hetki kuin uusi syntymä.
Hyvätkin muistot on loppupelissä kuin kuset housussa pakkasella. Hetken ne lämmittää mutta sitten hiipii kylmyys. Kylmyys kuin kuolema, tietoisuus menneen peruuttamattomuudesta. Mikä oli hyvää on nyt ei-mitään.
Lopetan erään kuuluisan filosohvin sanoin: "Perskele mua huvita taas oikeen mikään..."