Hei! Onko täällä muita jotka tekevät graduaan nyt kesällä ja miten se sujuu? Teen omaani ihan päätoimisesti ja pitäisi saada valmiiksi parin kuukauden sisällä, mutta kovasti takkuilee taas... Jos täällä olis muita samassa tilanteessa, vois perustaa jonkun tukiringin että saadaan ne valmiiksi silloin kun pitää :)
gradu kesällä?
graduilija
152003
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Hei vaan! Täällä toinen vastaavassa tilanteessa. Musta tuntuu, että päivät vain valuu hukkaan... Joskus sitä synkkinä talvi-iltoina motivaatiopulan iskettyä haaveili, että vielä jonain päivänä olen loppusuoralla... väännän gradua! Nyt se loppurutistus ei sitten ota onnistuakseen ensinkään. Voi kun jostain löytäisin lääkkeen :)
Missä vaiheessa gradusi on, joko kirjoitat sitä? Mulla gradunteko sujui hyvin siihen saakka (aineiston analyysiä ja luokittelua oli oikeastaan hauska tehdä!) kunnes piti ruveta väsäämään itse tekstiä kasaan. Nyt sitten odotellaan sitä suurta Inspiraatiota... Mietin, josko pitäisi kerta kaikkiaan pakottaa itsensä tekemään sitä heti aamusta asti jonkinlaisen aikataulun mukaisesti? Jos tavallaan teeskentelisi olevansa töissä klo 9-17...
Hei!
Mukava kuulla, että muutkin tuskailevat gradun kanssa! Itse aloitin väsäämisen olevinaan jo viime syksynä, mutta kummastihan tuo tuntuu venyvän ja venyvän.. Toukokuussa päätin, että gradu on valmis kesän päätyttyä, mutta nyt mennään jo kohti heinäkuun puoliväliä, eikä graduni ole lähelläkään valmista. Tuo "töissäkäynti"-idea voisi olla hyvä: aamulla yhdeksältä kone auki ja iltaviideltä kiinni. Ehkä kaikkein suurin ongelma on kuitenkin se, kuinka saada itsensä motivoitua. Koen, ettei gradusta ole minulle (eikä kenellekään muullekaan) mitään hyötyä - se on vain välttämätön pakko, este, joka on siirrettävä syrjään valmistumisen tieltä..;-)
Kirjoitelkaa fiiliksiänne!
Kirjoitit ette koe hyötyväsi gradun teosta mitään.
Mutta hyödythän sinä vaikka mitä, ja ihan käytännön asioitakin:
-osoitat itsellesi että kykenet tekemään tuollaisen pitkäjänteistä työtä vaativan projektin
-opit argumentoimaan ja perustelemaan argumenttejasi
-opit kirjoittamaan tieteellistä (ja joka tapauksessa ainakin vähemmä tieteellistä) tekstiä.
-opit myös aiheesta jota käsittelet gradussasi.
-opit hakemaan tietoa, suhtautumaan hakemaasi tietoon kriittisesti ja ehkä argumentoimaan sitä vastaan/sen puolesta.
-opit taistelemaan wordin tai vastaavan tekstinkäsittelyohjelman kanssa; opit kopiomaan ja tulostamaan ja "jälkikäsittelemään" jne. laajan monisivuisen tekeleen, olkoon sisältö millainen tahansa.
-saat tutkinnon (vaikka se ei olisikaan välttämätön, niin silti saat sen valmiiksi.)
Jos ei muuta niin ainakin nämä asiat saat gradun teosta irti, luulisin näin.
Itse olen aloittanut aiheeni materiaaliin tutustumisen ja gradun teolle olen varannut aikaa sellaiset pari vuotta. Jep, ihan totta, pari vuotta. Tämä käytännössä siksi että ensi lukuvuotena en voi tehdä sitä täysipäiväisesti koska jatkan vielä sivuaineopintojani. Toisaalta taas siksi, että tiedän olevani sellainen kirjoittaja joka käy dialogia itsensä kanssa paperin välityksellä: siis kirjoitan, luen, kirjoitan, luen, uudelleen kirjoitan, luen, ja vielä kerran uudelleen kirjoitan ja luen.
Graduintoa!
Eli onhan meitä näköjään useita...
Olen tällä viikolla pakottanut itseni gradun pariin mutta se kaipaa vielä paljon hienosäätöä. Näillä helteillä on mahdotonta istua koneen ääressä noin yhdentoista ja viiden välillä joten iso osa päivästä menee hukkaan. Iltaisin on sitten vaikea motivoitua uudestaan monen tunnin tauon jälkeen. Kokeilen huomenna jo seitsemältä heräämistä vaikka pahalta tuntuukin...
Suurin ongelma minulla on kai se, että läheiset ja kanssaihmiset eivät kannusta tarpeeksi. Kenenkään mielestä minulla ei ole mikään kiire, "nauti nyt kesästä, pidä vähän lomaa, lähdetäänkö pariksi päiväksi mökille?" jne. Haluaisin kuulla jotain ihan päinvastaista sillä tuo ei AUTA. Kuvittelin keväällä naiivisti että graduni olisi valmis heinäkuun lopussa...
Juu-u, olet ihan oikeassa. Kyllä nuo kaikki mainitsemasi asiat varmasti oppii gradua vääntäessä, mutta toinen asia onkin sitten se, että mihinkä noita taitoja käytännössä / työelämässä ikinä tarvitsee? Olin itse vuosi sitten keväällä puoli vuotta töissä tulevassa ammatissani, ja jo se todisti, että gradu on yhtä tyhjän kanssa. Sillä ei ole kertakaikkiaan mitään tekemistä niiden tietojen ja taitojen kanssa, joita tulen todella tarvitsemaan. Sääli, sillä lopputyö voisi olla todella antoisa kokemus. Osittain saan syyttää itseäni, sillä olisinhan voinut valita aiheen toisin. Osittain syy on nähdäkseni itse gradussa - sen tulisi tietyillä aloilla olla aivan jotain muuta kuin mitä se tällä hetkellä on.
Mutta sitten jotain positiivistakin: Istuin tänään koko päivän aamusta iltaan koneen ääressä ja sain kuin sainkin jotain aikaiseksi. Se tosin vaati tavoitteiden hinaamista alaspäin (rankalla kädellä), hieman kyyneleitä, niin ja - hellepäivä kun oli - hikeä!
Toivottavasti inspistä riittää myös huomenna - hei "graduilija", mäkin taidan herätä seitsemältä!
En ole päättänyt mitään tiettyä kellonaikaa, jolloin teen gradua, mutta olen luvannut itselleni, että teen joka arkipäivä 4 tuntia (tai jos en ehdi/jaksa, niin teen sen seuraavana päivänä takaisin).
Sitten edellisenä iltana suunnittelen vähän, mitä seuraavana päivänä teen (kun tiedän ilmoistakin jotakin) ja yritän pitää kiinni suunnitelmistani. Ei se aina täysin onnistu, mutta kyllä joka päivä saan gradua vähän eteenpäin ja voin sitten viikonloppuisin ja iltaisin lepäillä rauhassa ja olla itseeni tyytyväinen.
En jaksaisi mitenkään tehdä gradua kahdeksaa tuntia päivässä. Tuo neljä on hyvä, sillä sen usein saan tehtyä ja jos oikein hyvä päivä sattuu, saan tehtyä vähän enemmänkin. Mutta en vaadi sitä itseltäni. Kun 4 tuntia on täynnä, niin lopetan ja sillä selvä. En mieti, että pitäisikö sittenkin vielä vähän...
Jos vaatisin itseltäni enemmän, niin homma kaatuisi varmaan jo alkumetreillä, kun tuntuisi mahdottomalta saavuttaa tavoitteitaan.
Minulla ei myöskään ole tarkkaa suunnitelmaa, koska gradun pitäisi olla valmis. Teen suunnitelmia ehkä pariksi viikkoksi eteenpäin ja hoen itselleni, että kunhan vain jaksan taas tänään tuuppia asiaa vähän eteenpäin, niin kaikki on hyvin.
Gradu on sitkeystesti: kyllä se valmistuu, kun vain vähän kerrassaan jaksaa siihen paneutua.
Niin, sama kai kuinka paljon tekee päivässä kunhan se vähän etenee. Itselleni taitaa silti sopia paremmin tämä että teen 8 tuntia päivässä ja pidän vaikka joka toisen päivän kunnolla vapaata - ainakin näin on näyttänyt menevän... :)
Varhainen aamuherätys toimi mulla erittäin hyvin, yritän jatkaa sitä sinnikkäästi. Kiva kun saa päivän urakan loppuun jo varhain iltapäivällä ja koko loppupäivä sitten lepoa!
..olette kirjoitelleet. Mullekin taitaa olla ominaista tuo pitempään puurtaminen yhdellä kertaa. Saataan puurtaa yhden kokonaisen päivän ja sitten menee taas useampi päivä, etten saa mitään aikaiseksi. Kun inspis iskee, se kannattaa käyttää hyväksi, mutta näköjään se vie sitten voimat ja lamauttaa joksikin aikaa.
Siinä taidatte olla kyllä ihan oikeassa, ettei kannattaisi asettaa aikarajoja gradun valmistumiselle. Silloin alkaa nähdä tuotoksen jo aivan valmiina, ja koko pitkä prosessi siihen pääsemiseksi alkaa tuntua ylivoimaiselta. Kannattaa siis keskittyä pikemminkin edistymiseen, vähäiseenkin, kuin siihen milloin tuotos on valmis.
Muistakaa käydä aina välillä rannalla! :-)
Tuntuu inspiksen puute olevan suuri ongelma monelle... Mulla on sama juttu ollut usein, mutta aina löytyy joku uusi näkökulma kun vain jaksaa lukea omaa tekelettään läpi uudestaan ja uudestaan ja välillä etsii uutta materiaalia ja lukee kaikkea aiheeseen enemmän tai vähemmän liittyvää. Mulle riittää yksi hyvä lause herättämään jonkun uuden ajatuksen. Jos kerran ei oma ajatus kulje, silloin voi senkin ajan käyttää siihen mujiden tuotosten lukemiseen. Silloin ei mene aika hukkaan. Ja mielihän tekee töitä alitajuisesti kun se gradu kuitenkin on kokoajan siellä takaraivossa kummittelemassa :)
Koittakaa jaksaa
Mulla on nyt sikäli hyvä tilanne, että olen tehnyt gradun pohjatyön huolellisesti ja enää kirjoittaminen puuttuu, tai siis se on kesken. Periaatteessa tiedän mitä mihinkin kohtaan laitan ja omia ajatuksiakin on runsaaasti, joten tämä on enää itsekurista kiinni. "8-16" metodi toimii silloin kun toimii... Koko työn varmaankin kirjoittaisi viikossa jos olisin oikein ahkera, mutta toisaalta... mihinkäs tässä niin hirveä kiirekään?
Pari kertaa olen miettinyt jotain juttua hirveän pitkään ja sitten pitänyt pari päivää taukoa - minkä jälkeen asiat on vain loksahtaneet paikoilleen ja olen keksinyt paremman, loogisemman järjestyksen tai jotain muuta. Pitää siis levätäkin :)
Onko yleistäkin tuo Ilen malli että taustamateriaalia luetaan samalla kun kirjoitetaan gradua? Minusta se tuntuu kauhean sekavalta.
"Onko yleistäkin tuo Ilen malli että taustamateriaalia luetaan samalla kun kirjoitetaan gradua? Minusta se tuntuu kauhean sekavalta."
No minusta on tavallaan niin, että toki ne "päälähteet" pitää olla hallussa jo aika alkuvaiheessa, mutta toisaalta tuleehan sitä työn edetessä usein uusia ideoita joiden tueksi voi sitten tarvita lisämateriaalia jne. Tai sitten nuo "päälähteetkin" voivat tietenkin johtaa uusien mielenkiintoisesti ja ehkä entisiä paremmin sopivien lähteiden juurille. Mutta tietenkin joku raja hommassa pitää olla ja kyllä kai se bibliografia kannattaa suht. hyvin koota jo heti alkumetreillä.
Tämäkin kuitenkin varmaan riippuu paljon aiheesta/aineesta. Itse teen kirjallisuustieteellistä työtä, joten tuollainen "intertekstuaalisuus" ja tietty "rönsyily" on siksikin suht. ok.
gradua ja nyt se on arvosteltavana. Toivotan tsemppiä kaikille gradun kanssa hikoileville!
Vieläkö täällä on muita joilla on gradu kesken? Teen itse tasaiseen tahtiin omaani, nyt helteiden loputtua jaksaa tehdä aika pitkääkin päivää ja homma etenee. Kirjoittaminen on jopa ihan mielekästä välillä, tulee hyvä mieli kun saa jotain kunnollista aikaiseksi :) Olen kyllä alkuperäisestä aikataulusta myöhässä mutta ehkei se ole niin vakavaa...
Meitsin gradu ei ole oikein edistynyt - meni taas lomailun puolelle lähes kaksi viikkoa.. Huono omatunto ja syystäkin. Nyt taas tuntuu vaikealta tarttua työhön, mutta kyllä se tästä. Eteneminen vain on niin kovin hidasta: vaikka koko päivän puurtaisi, tekstiä syntyy hyvin vähän.
Joka tapauksessa, tsemiä! :-)