Pyyhkäisit mun elämääni kuin pyörremyrsky ja katosit taas yhtä nopeasti kuin olit takasin tullutkin. Enhän mä sitä toki itke. Tiesin niin tapahtuvan, sillä sehän johtui ihan käytännön syistä. Luulin että kestän sun kohtaamisen, mutta en kai kestänytkään. Purkillinen suolaa mun haavoille, tai oikeastaan ämpärillinen.
En ole vihainen, en ollenkaan. Jos olenkin vihainen, niin sitä olen itselleni. Itse haavani aiheutin, et sinä. Muistan sua vain ja ainoastaan hyvällä. Tiedän että pidät mua sekavana, ja sitähän mä olenkin, sekava nainen josta ei saa tolkkua. Ymmärsin vihdoin, että sä taidatkin olla meistä se osapuoli joka ansaitsee onnen eikä minä. Mä en ole se kuka luulin olevani. Kun tapasin sut, tajusin että oon muuttunut juuri semmoiseksi kun en ikinä halunnut olla. Nyt taitaa olla myöhäistä muuttua.
Sulle ei ole myöhäistä. En voi olla sulle hän, enkä haluakaan. Ja et säkään halua mun olevan. Rakastat häntä, ja toivon kaikkea hyvää teille yhdessä tai erossa.
Tiedä se, että mä välitän susta edelleen.
Mä olen aivan varma ettet lue tätä, mutta mun oli pakko saada kirjoittaa tämä...
En ole vihainen, en ollenkaan. Jos olenkin vihainen, niin sitä olen itselleni. Itse haavani aiheutin, et sinä. Muistan sua vain ja ainoastaan hyvällä. Tiedän että pidät mua sekavana, ja sitähän mä olenkin, sekava nainen josta ei saa tolkkua. Ymmärsin vihdoin, että sä taidatkin olla meistä se osapuoli joka ansaitsee onnen eikä minä. Mä en ole se kuka luulin olevani. Kun tapasin sut, tajusin että oon muuttunut juuri semmoiseksi kun en ikinä halunnut olla. Nyt taitaa olla myöhäistä muuttua.
Sulle ei ole myöhäistä. En voi olla sulle hän, enkä haluakaan. Ja et säkään halua mun olevan. Rakastat häntä, ja toivon kaikkea hyvää teille yhdessä tai erossa.
Tiedä se, että mä välitän susta edelleen.
Mä olen aivan varma ettet lue tätä, mutta mun oli pakko saada kirjoittaa tämä...
Vastaukset 3
Vanhimmat
luin tän kirjoituksen. Sopii niin hyvin omaan elämäntilanteeseeni. Pohdin tässä yksi päivä, että miksi en koskaan löydä onnea? Olenko niin huono ihminen? Tuntuu myös, että oon idiootti, koska roikun jossakin ihmisessä, jota en koskaan tule saamaan. Joka taitaa pitää mua myöskin aika sekavana.
Ihan särkynyt olo kaiken kaikkiaan. Ajattelen häntä ja hänen nykyistä tyttöystäväänsä- miksi se tyttö saa kokea sen onnen, mitä mä en saanut. Kaikki se ajattelu saa mut tuntemaan itseni vielä alhaisemmaksi. Ja kaikista pahinta tässä on, että muutama vuosi sitten ennen kuin olin tavannut hänet mulla oli oikeasti elämä edessä. Olin ollut pitkään alakuloinen ja asiat ei oikein luistaneet, mutta sitten elämässäni alkoi tapahtua. Kunnes tapasin hänet. Ja kummallinen romahdus.
Nyt en tiedä, kuka olen. Olen ihan eksyksissä. Mulla ei ole enää edes haaveita, en tiedä minne ne katosi.
ei ehkä lohduta, mutta ihmettelen miksi jotkut alkavat elää elämää jonkun toisen ihmisen kautta? Onko se todella rakkautta? Epäilen, taitaa se jo olla pakkomielle. Pakkomielle on mielensairaus. Se on liiallisuutta. Joku asia hallitsee elämääsi epäterveellisellä tavalla. Nyt tarvitsette juttukumppanin reaalissa elämässä. Hankkikaa sellainen vaikka sitten joku ammattiterapeutti jos ei pysty ystäville tai omaisille avautumaan. Pakkomielteellä on myös vaarana vaihtaa kohdetta, tänään ihminen, huomenna alkoholi/suklaa/irtosuhteet. Syy on jossain muualla.
Mä halusin eilen purkaa tuntojani ton kirjoituksen muodossa. Älkää kukaan käsittäkö väärin, olen päässyt tästä ihmisestä yli, ja melko onnellinen omaan elämääni.Poissa silmistä, poissa mielestä, sanotaan. Niin se toimi mullakin. Mietin vain ihmisiä yleensä, ja miksi he tekevät sellaisia ratkaisuja kuin tekevät. Miksi valitsevat tietynlaisen ihmisen kumppanikseen? Mikä toisen ihmisen käytöksessä mättää niin paljon että ottaa jalat alleen? Entä jos mennäänkin siinä ojasta allikkoon? Luullaan että on löydetty järkevä ja fiksu tyyppi, joka osoittautuukin kontrolloivaksi.. Tiedä häntä. Olen sitä mieltä että ihmissuhteillaan ihmiset haluavat tyydyttää tarpeensa myös jostakin muusta.
Sulle muutama lohdun sana: tuo menee ohi. Ajan kanssa. Mua helpotti etten joutunut näkemään tätä ihmistä ollenkaan. Päätin aikoinaan, että suosta ja masennuksesta noustaan, koska kukaan ei ole mun kyynelten arvoinen. Muista se. Ainoastaan sä voit tehdä omasta elämästäs sellasta, että olet onnellinen. Aloita tekemällä sellasia asioita, mitkä tekee sut onnelliseks ja onni tulee luonnostaan. Mulla ei ole ihmissuhdetta tällä hetkellä, mutta kyllä se sieltä joskus. Nyt keskityn omaan elämääni.