Oletteko nähneet koskaan kultaista tarjotinta.
Ihailleet sen kiiltävää pintaa ja
kaunista työnjälkeä, johon
on käytetty mittaamaton
aika tunteja
ja tunnetta.
Intohimoa.
Tarjotin voi olla kauniimpi kuin, sillä
oleva tarjottava.
Katse tavoittaa vain tarjottimen,
himoitsee sitä
toivoo onnensa kääntyvän
ja saavan tarjottimen omakseen,
katsoja ei tajua,
että kauneinkaan tarjotin
ei olisi edessämme
ellei sen alla oleva käsi
toisi sitä eteemme
ja kannattelisi sitä.
Tämän runon kallein asia
ei ole kultainen tarjoitin
vaan....
Ihailleet sen kiiltävää pintaa ja
kaunista työnjälkeä, johon
on käytetty mittaamaton
aika tunteja
ja tunnetta.
Intohimoa.
Tarjotin voi olla kauniimpi kuin, sillä
oleva tarjottava.
Katse tavoittaa vain tarjottimen,
himoitsee sitä
toivoo onnensa kääntyvän
ja saavan tarjottimen omakseen,
katsoja ei tajua,
että kauneinkaan tarjotin
ei olisi edessämme
ellei sen alla oleva käsi
toisi sitä eteemme
ja kannattelisi sitä.
Tämän runon kallein asia
ei ole kultainen tarjoitin
vaan....
Vastaukset 7
Vanhimmat
Niin, sait taas pohtimaan.
Olipa tarjotin kuinka hieno tahansa ja me himoitsemme sitä, ei se itsestään lennä eteemme
vaan käsi joka tarjotinta kantaa!
Kädet, tärkeät kädet!
Kiitos, Hopeakampa, "herätyksestä"! :D
Sinä olit oikeilla jäljillä.
Ajattelin vieläkin pidemmälle,
mietin sitä ihmistä,joka pitää edessäni kultaista
tarjotinta, joka on oikeasti arvoton, sitä pitelevän
ihmisen arvo on suurempi.
ja....
vastaan vielä seuraavalle, siellä paljastuu loput...
käsihän sitä tarjotinta kannattaa, mutta millainen käsi - millainen on ihminen, jonka käsi sitä
tarjotinta kannattelee? Kaikki johtaa johonkin, tässäkin tapauksessa ajatus ei pääty siihen käteen, vaan kädelle käskyn antaneeseen, muutenhan se tarjotin olisi pudonnut, kenties rikkoontunut :)
Hauskaa päivänjatkoa! -mer-
Aivan ja lopulta se käsi päättyy siihen,
tarjotinta kantavaan, ihmiseen, jonka lämmin sydän sai kirjoittamaan tämän runon.
Ihminen, joka ansaitsee tämän runon.
Miellyttävää illan jatkoa Sinulle:)
"Kaikki kaunis on lähtöisin hyvästä sydämestä,
ja ilman sydäntä ei olisi kauniita ajatuksiakaan,
niin kuin runossasi."
Terv. -merluza-
ansaitset kiitoksen runostasi.
Ihminen on aina arvokas, jokainen meistä. Vaikka
tarjotin olisi kultaa, se tarvitsee ihmisen joka
sitä kannattelee.
Sinun sydämesi on puhunut, kiitos.
Henkilö, jolle tämä on kirjoitettu,
ansaitsi tämän runon :)
Nyt kiitos kuuluu kyllä lukijalle:)