olisko jollain vinkkejä kun periaatteessa päätehakkuupisteessä oleva kuusivaltainen metsä(Rinteessä joka laskee länteen)olis tarkoitus siistiä ensimmäistä kertaa. Minkälaisessa järjestyksessä pois. esim. jos 2 isoa kuusta on kasvanu vierekkäin niin otetaanko se joka on ollu valossa vai varjossa. Pitääkö paikkansa että jos ko.alueelta otetaan kaikki isot pois niin keskenkasvuiset ei enää jaksa kasvaa, kun on kauan ollut varjossa? Kuusimetsää kun halutaan jatkossakin niin otanko nyt heti kaiki lehtipuut pois? Näitä ihmeellisyyksiä kyselen kun en halua metsäkonetta metsääni täystuhoa tekemään vaan vanhanajan savottaa.Mikä olis sopiva väli jätettäville tuleville kuusipuille. Kiitokset mahdollisista tiedoista
harvennusohjeita???
homelite käy jo
111992
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Jos meinaat isot puut kaataa niin kaatuessaan ne vioittaa hyvin montaa pientä puuta. (Mitenkään epäilemättä kykyjäsi saada nuo isot puut nurin mutta kysymyksistäsi ymmärrän ettet ole paljoa metsätöitä tehnyt) Kun kyseessä on kuusikko niin laho iskee vauhdilla noihin osuneisiin. 2 isoa kun on ollut vierekkäin niin toinen on suojannut toista tuulelta, nyt toinen jaa yksikseen eikä juuristo ole niin pitävä että menee se toinenkin ajastaan nurin.
Jos siel on paljonkin isoa metsää niin siellä on niiten kaatamisen jälkeen paljon "reikiä" metsässä ja nuo keskenkasvuiset kuuset alkavat kasvaa leveyttä reikiä kohden kun pituuskasvua ei enää tarvita isojen varjossa, valoa on muutenkin riittävästi.
Lehtipuiden siemeniä leijailee noihin reikiin ympäriltä otat ne lehtipuut pois tai et, eli raivaussahalla saat niitä käydä tappamassa muutaman kerran.
Kun isot puut on nurin niin voit toivoa ettei niissä ole lahoa, tai jos on laho kyllä leviää uusiinkiin puihin eikä sinne kunnon kuusikkoa tule. Toisaalta metsä on jo nyt vajaatuottoinen mikäli päätehakkuukypsässä metsässä tehdään ensiharvennusta, joten talousmetsäksi sen saa vain laittamalla kokonaan nurin ja istuttamalla kuusikoksi. Vaan mikäli metsän virkistyskäyttö on suurempi arvo niin toimi kuten ajattelitkin. Saa sieltä jotain silloin tällöin.
Voisin neuvoa mutta asettelit jo sen sortin kysymyksiä että epäilen oletko koskaan moottorisahaa nähnytkään.
Otapa kuule yhteys paikalliseen MHY:n toimistoon ja sieltä sinulle neuvotaan joku paikallinen metsuriyrittäjä joka käy väljentämässä palstasi.
Ammattimies apteeraa tukitkin paljon tarkemmin talteen kuin mitä sinä tuolla tietotaidollasi joten sinulle tulee hommasta silkkaa rahaa ja sinä säästyt telomasta itseäsi.
Kylläpäs sieltä tulee varmaa tekstiä epävarmalle aloittelijalle. Nimimerkki "tulee mettään" on varmasti oikeassa monessakin kohtaa. Kuitenkin ei asia noin selvä ole. Monille metsä on muutakin kuin keino saada mahdollisimman helpostimahdollisimman paljon rahaa. Uskoisin, että myös kysyjällä on muut mielessä kuin metsästä pelkällä kauppasopimuksen allekirjoittamisella saatavan raha.
Suomessa on lupa tehdä vielä jotain oman metsänsä kanssa. Täytyy vain täyttää lain vaatimukset. Tärkeintä on tehdä metsäkeskukseen toimenpideilmoitus. Jos tämän käy viemmässä henkilökohtaisesti, voi kysellä myös ne muut lain vaatimat aktiviteetit, joita ei saa omassa metsässään tehdä. Toinen kohta on ostajan etsiminen ja kaupan sopiminen. Kullakin ostajalla on omat määräyksensä puutavarasta, joita se ostaa. Niin ja tietysti puutavaran hinta. Kukin ostaja tarjoaa itselleen sopivinta hinta- ja laatuehtoja, joten valitse näistä.
On totta, että metsästä ei ammattitaidoton saa välttämättä parasta puusatoa. Toisaalta itse tehtynä ei myöskään ostajan moto voi jujuttaa puutavaran mittauksissa. Lisäksi käsikaato on periaatteessa paljon motokaatoa ystävällisempää jäljelle jäävälle metsälle. Virheet, joita itse hakaten metsässään voi aiheuttaa ovat suurelta osin spekulaatiota.
Alikasvuspuuston tuhoutuminen riippuu paljon hakkuuajasta ja hakkuusäästä. Mikäli alikasvuspuu on kovassa jäässä, se repeytyy herkästi. Suojasäällä puu taipuu, eikä tuhoudu kaatuvan puun oksien iskuista. Alikasvuspuustoa on kauan pidetty kasvuun kelvottomana. On varmasti totta, että ison puun kaadon jälkeen alikasvuskuusi juroo jonkun vuoden. Sillä ei ole näkyvää kasvua. Kuitenkin, kun ajattelee, että taimesta samaan kokoon kuluu kuusella ehkä 30 vuotta on alikasvuskuusella aikaakin juroa monta vuotta.
Mitä tulee lahoon, se on yksi yleisnimi tuhoutuneelle puulle. Maannouseman aiheuttama laho kyllä tuhoaa jäljelle jääneet alikasvuskuuset, mutta niin tapahtuu uusille istutetuille taimillekin. Muu laho ei tartu.
Kysymykseesi tarvittaisiin hieman enemmän tietoa metsäsi iästä, keskikuutiotilavuudesta yms. Yli kolmen kymmenen vuoden kokemuksella voisin sanoa, että aina perattaessa, harvennettaessa tai kasvattaessa jätetään paras puuaines pystyyn. Siten toimien saadaan päätehakkuuseen kasvupaikasta ja puulajista riippuen jopa 400 kuutiota hehtaarille. Päätehakkuun jälkeen voi jättää ylispuuston tai siemenpuuston, mutta alusta tarvitsee saada kummassakin tapauksessa jotenkin käännettyä taimettumisen nopeuttamiseksi.Koivua ei kannata taimistossa vihata, koska se sinne tulee osittain joka tapauksessa. Lehtipuusto taas suojaa männyn taimistoa jonkin verran hirvituhoilta ja sekametsä on muutenkin usein terveenpää.
Kiitoksia asiantuntevista lausunnoista.
Siis tarkoitus oli saada mielipiteitä siitä että mikä olis järkevin tapa ottaa sieltä vanhasta metsästä (ikää en pysty tarkasti sanomaan mutta 30-50v = täyttä tukkitavaraa) joka tietysti olis pitäny harventaa jo ajat sitten eka kerran,talvisaikaan puuta pois. Kun joka tapauksessa
sielä on ahdasta ja pimeää.Aivan oikein alue on tarkoitus jättää virkistyskäyttöön/kasvamaan tulevaisuudessa lisää pöllejä. Isot puut mitä nyt otettais menis tietysti kyläsahurille sahautettavaksi omaan käyttöön ja raipat polttopuuksi. Itse halutaan tehdä, mutta kun kaikki kertoo erilailla kuinka pitäis mikäkin puu ottaa/jättää sen uhalla kuoleeko loputkin niin ajattelin tämmösen heittää. Ja kyllä kai se sahakin taitaa kädes pysyä. Kysymys onkin siitä mitä vanhat miehet tekis nyt? Että jatkuvuutta löytyis tulevaisuudessa.
Kiitokset!
Jos puusto on 30-50 vuotiasta niin kyllähän sieltä tyvitukki lähtee muttei 3 tukkia puusta. Kerro ihmeessä kun ensi kerralla käyt metsässä paljonkos on puun keskipaksuus rinnankorkeudella.
katon ensiksi latvaan,jos se on epämääräisen näköinen mötikkä niin kumoon vaan koosta riippumatta..Jos on selkeä terve latva jossa on pitkä vuosikasvu niin sellaiset jätän pystyyn vaikka olis vähän tiheämmässäkin ja pienemmän kokoinen..Mahdollisesti koivut joiden oksat uhkaa kuusen latvuksia tulevaisuudessa kannattaa kaataa..
Koivu ja kuusi viihtyy kyllä erinomaisesti samalla kasvualustalla,itse olen tehnyt niin että lähelle ajouraa olen jättänyt koivua enemmän,siitä ne on helppo myöhemmin kaataa ilman että vaurioittaa muuta puustoa..
ensin sinne ajourat niiltä otettava kaikki isommat puut pois pienet taimet voit jättää ne ei haittaa.
sitten teet laatuharvennusta eli otat monilatvaset ja lenkot puut pois jos vielä sen jälkeen liikaa puuta otat pois oman näkemyksen mukaan.eli jos haluat jatkuvaa kasvatusta teet yläharvennuksen ja jos haluat kasvattaa yhtä päätehakkuuta varten teet alaharvennuksen.ja sopii sinne sekaan lehtipuutakin maaperäkin pysyy parempana kuin puhtaassa kuusikossa.
OK. tarkoittanet yläharvennuksella ilmeisesti isommasta päästä pois ottoa. Onko sulla tähän yhteen ydinkydymykseeni mielipidettä, eli jos isojen katveessa kasvaneita nykyisin kuitupuukokoluokan kuusia jätetään kasvamaan kun sen elinikäiset isot kuusikaverit rapsaistaan pois, niin lähteekö kuitupuukokoluokan puut kasvuun vai näivettyykö?KO.metsä kuitenkin on aika ummessa ja harvennukset on jäänyt tekemättä.
Kylläpä ne luultavasti lähtevät kasvamaan. Muutama vuosi saatttaa alussa mennä, ennen kuin pääsevät täyteen kasvuvauhtiin.
että kuuset ns.juroilevat muutaman vuoden mutta sitten puu lähtee kasvamaan. rohkeasti vain saha käteen ja puun kaatoon.