Miten opettajat voivat odottaa oppilailta hyvää käytöstä, jos eivät osaa sitä itsekään? Lapsethan kuulevat ja näkevät kaikenlaista, esim pihalla.
Olisi mukavaa näin uutena työntekijänä, jos esim aamuisin toivotettaisiin huomenet ja vastattaisiin jotain kysyttäessä... mukavaa olisi myös se, että opet eivät haukkuisi toisiaan toistensa selän takana minulle.
Tai jos sovituista pelisäännöistä pidettäis kiinni, kuten ruokailuajoista.
Mutta, turha toivo...
Vaadi siinä sitten lapsilta toisten kunnioitusta.
Olisi mukavaa näin uutena työntekijänä, jos esim aamuisin toivotettaisiin huomenet ja vastattaisiin jotain kysyttäessä... mukavaa olisi myös se, että opet eivät haukkuisi toisiaan toistensa selän takana minulle.
Tai jos sovituista pelisäännöistä pidettäis kiinni, kuten ruokailuajoista.
Mutta, turha toivo...
Vaadi siinä sitten lapsilta toisten kunnioitusta.
Vastaukset 15
Vanhimmat
luojan kiitos omilla lapsillani on käynyt onni open suhteen. Ja se näkyy ihan arvosanoissa ja jaksamisessa.
Säälin niitä lapsia, jotka ovat näiden juoruilevien opettajien hoivissa päivät, mm eilenkin luokkani ope puhui lasten kuullen, että näiden vanhemmat eivät yhtään välitä heistä.
Onpa tosi positiivista pienille lapsille kuulla.
miksi raportoit täällä? Kysy ja sano suoraan opettajalle, miksi käyttäytyy sinun mielestä sopimattomasti. Varmasti opettajia on monenlaisia. Minusta juttusi sopisivat paremmin seiska lehteen.
Mitä kuulemmekaan seuraavaksi?
Jään odottamaan seuraavaa raporttia.
"miksi raportoit täällä? "
Oletko huomannut että tämä on keskustelukanava ???
Tämä juttu ei ylittäisi seiskan uutiskynnystä: ilmiö on ollut arkea kaikissa niissä kouluissa, joissa olen ollut töissä vuosien mittaan.
Koulujärjestelmä ja sen työnkuvat on kertakaikkiaan järjestettävä uudelleen. Ihmisten väliset kahnaukset opetustoimessa aiheuttavat aivan liikaa pahaa mieltä.
Opettajana ja kasvattajana minä en todellakaan pidä koulua hyvänä kasvuympäristönä lapselle - ja toivoisin, että myös mahdollisimman monet vanhemmat lukisivat tämän. En yhtään ihmettele, että Tuusulassa kävi niin kuin kävi. Opettajien omassa maailmassa usein joko "tapetaan" tai "tullaan tapetuiksi", joten yritä siinä sitten sössöttää lapsille jotakin ihmisystävällistä. Niin kauan kuin koulukiusaajat voittavat niin välituntipihoilla kuin opettajainhuoneissakin, on turha luulla kouluissa syntyvän jotakin turvallisuuden tunnetta. Koulu on viidakko viidakon lakeineen niin opettajille kuin oppilaillekin.
Mutta joka tapauksessa aika herättelevää ja rankkaa tekstiä.
Opettajan ammattiin ja kasvatukseen liittyvä eettisiä kysymyksiä pitäisi pohtia muuallakin kuin yliopistoissa, en ihmettele jos rankka arki pyyhkii pois opiskeluiden aikana hankitut ideaalit ja pedagogisen rakkauden.
Mielenkiintoinen on mielestäni etiikassa oleva pahan käsite. Tästä pahasta, jota ilmenee etenkin auttamistyötä tekevien keskuudessa, vaietaan ja sitä ei osata myöntää itsessä saatika käsitellä. Kirkon työntekijöillä on erityisen paljon työpaikkakiusaamista, samaan sarjaan menevät kuulemma hoitohenkilökunta ja opettajahuoneiden henkilöstö.
Pahan kasvot tms on kirja, jota meille suositeltiin.
Tällaista se vähän on valitettavasti alalla kuin alalla. :( Aina työpaikalla on joku pahanilmanlintu. Ja se on tosi kurjaa, että selän takana pitää toisista puhua pahaa.
En tiedä, miksi tänne jotkut tulevat heti niin silmittömästi puolustamaan toisia ja käskemään painua muualle. Onko se tässäkin niin, että se koira älähtää...jne.
"Tällaista se vähän on valitettavasti alalla kuin alalla. :( Aina työpaikalla on joku pahanilmanlintu. Ja se on tosi kurjaa, että selän takana pitää toisista puhua pahaa."
Minusta viestin aloittajalla itsellään on selvä taipumus juoruiluun; hän syyttää selän takana puhumisesta ja itse syyllistyy täällä samaan. Se on lähellä seiskalehden journalismia.
Eikö siellä työpaikalla ole ketään jolle voi puhua työtoverin huonosta käytöksestä. Ei työpaikan ilmapiiri parane täällä juoruilemalla.
Täällä voi keskustella nimettömöänä mieltä painavista asioista. Tämä palsta on nimeltään keskustelupalsta. Ihmiset käyvät täällä vapaa- ajallaan. Hyvässä lykyssä täältä voi saada jopa neuvoja työpaikan ongelmallisiin tilanteisiin!
Työpaikkakiusattu tarvitsee kaiken tuen. Menköön vaikka ovesta ulos ja puhukoon jokaiselle vastaantulijalle. Työpaikkakiusattu tarvitsee kuuntelijaa, että hän jaksaisi. Jos asioissa ei ole mitään salatavaa, ei niiden puhumisesta ole lopulta kenellekään mitään haittaa. On aivan toinen asia, jos kiusatun on tarkoitus vielä lopulta suojella kiusaajaansa. Silloin häntä voidaan vaatia vaikenemaan - eikä hänen silloinkaan missään tapauksessa tule niin tehdä.
Tämä on kyllä kaikkea muuta kuin juoruilemista, ainakin mielestäni...
Juoruileminen on sellaista, joka pahoittaa toisen mielen. Mutta ilmeisesti " se kalikka " sit kolahti teidän omaan nilkkaan?
Ja kyllä mua ainakin kiinnostaisi näin äitinä, MINKÄLAISIA jotkut opettajat oikeasti ovat.
Kyllä meitä opettajia löytynee laidasta laitaan niin kuin muitakin ihmisiä. Se, jos sinua erityisesti kiinnostaa millaisia opettajat ovat, tuntuu siltä että haluat aikaan puskaradion tapaisia juttuja.
Ei minuakaan kohtuuttomasti kiinnosta näin opettajana millaisia äidit oikeasti kotona ovat. Toki ero on se, että opettajan työ on julkista. Mene kouluun ja pyydä mahdollisuutta tutustua kouluarkeen.
On tietenkin hyvä, että koulu, opetus jne. kiinnostavat ihmisiä, mutta jotenkin tulee olo, että he jotka täällä haluavat vastakaikua eivät toimi arkielämässä, kuten voisi...
On hyvä, että täällä puhutaan ja käsitellään "omalla tavallaan" juttuja, mutta eiköhän meidän aikuisten olisi hyvä erottaa se tosiasia, että joitain asioita tulisi osata käsitellä työyhteisön sisällä ja kehittyä itsekin siinä samalla ongelmatilanteiden "lue: normaalien arkien" ratkomisessa.
Kodin ja koulun välinen vuoropuhelu on yksi taitolaji niin vanhemmille kuin opettajillekin.
"Juoruileminen on sellaista, joka pahoittaa toisen mielen."
...Ai, että voi puhua ihan vain pikkusen pahaa ja vielä niin, että ei pahoita toisen mieltä(kun toinen ei ole kuulemassa).
Vähän selittelyn makua.
Juoruileminen on just tuollaista, jota harrastat. Ja siitä jotkut saavat tyydytystä, tulevat kai onnellisiksi. Sitä olen aina ihmetellyt.
no mitä olen sivusta seurannut, opettajat ne juoruavat ihan opehuoneessa kaikkien kuullen.
Että jos TÄMÄ jotain loukkaa, niin loukatkoon.
Tänään juuri yksi ope sanoi, ettei käy mielellään opehuoneessa JUORUILUN takia.
Aluksi, hirvittää hieman sanoa täällä ammattinimikettään, sillä olen koulunkäyntiavustaja. Täällä kun on joillakin tapana hiukan dissata puheitamme.
Minulla oli yksi vuosi hyvin vaikeaa, työ ahdisti ja oikeastaa kaikki muukin mahdollinen elämässä ahdisti. Tiedättehän, mielenterveys kun ei kestä kaikkea. Pahinta kuitenkin työssä oli astua opettajainhuoneeseen. Päivittäin jouduin kuulemaan ties mitä juoruja, pahan suopaisuutta ja selkeää SYRJINTÄÄ. Siihen syyllistyi niin opettajat ja KKA:t kuin kansliahenkilökunta.
Itsestäni todennäköisesti kävi sama kuhina. Minulla kun oli tapana pamauttaa päin naamaa jos aihetta oli. Ja korostan JOS AIHETTA OLI. En vain jaksanut alentua juoruiluun, joka koski esim. vaatetusta, sairaslomia, kahvitauon pituutta, perhesuhteita tai uskontoa. Tai arvostella kovaan ääneen kuka opettaja on parempi kuin toinen työssään tai kuka KKA on toista parempi. Jos työstä, tms. asiasta mikä mielestäni kuuluu minulle, oli sanomista, sen sanoin. En ilkeään sävyyn, vaan ihan yhteistyön sujuvuuden asialla, niin että toisella on mahdollisuus sanoa oma kantansa asiaan. Juoruilu eu tätä mahdollista.
Opettajainhuoneen juoruilu oli yksi suuri syy, miksi jouduin pitkähkölle sairaslomalle, vaikkakin syitä oli kyllä senkin lisäksi paljon, mutta se oli suuri syy siihen miksi työhön meno ahdisti. Koulussa vain ei ole ketään kenelle sanoa ääneen että lopettakaa AIKUISET IHMISET, niin ettei itse joudu tulilinjalle. Yritin rehtorille. Asiaa ei otettu puheeksi missään...
Työilmapiirejä on varmaan koulussakin kaikenlaisia kuten muissakin työpaikoissä. Itse olen todella onnekas, että sain viran isolta ala-asteelta jonka ilmapiiri on todellakin lottovoitto. Meillä saatetaan esim. perjantaisin jäädä muutamaksi tunniksi höpöttämään toisten kanssa. Voin jutella työkaverin kuin työkaverin kanssa kaikesta maan ja taivaan välillä. Se on erittäin tärkeää henkisen jaksamisen kannalta. Tsemppiä teille joilla tilanne on huonompi.