Tänään huomasin kaksi täysin erilaista ihmistä.
Toinen oli hiljainen, eikä erityisemmin yrittänyt ottaa osaa keskusteluun, vaikka olikin sen keskellä enemmän tai vähemmän. Toinen oli todella hauska ja aktiivinen tyyppi, jolla riitti juttua vaikka kuinka paljon.
Kun näin nämä kaksi erilaista ihmistä ja heidän vuorovaikutustyylinsä (tai sen puutteen), aloin miettiä kumpi minä olen. Tällä hetkellä olen jonkinlaisessa murrosvaiheessa. Olen mielestäni aktiivisempi kuin se hiljainen tyyppi, mutta en siltikään pysty noin vain aloittamaan ex temporeen keskustelua, kuten se toinen tyyppi.
Aloin tarkkailemaan tätä aktiivista tyyppiä ja aloin miettiä, mitä hän oikeastaan tekee. Kuinka hän puhuu, mistä hän puhuu, milloin hän kuuntelee muita, miten hän kommentoi, jne. Huomasin saavani kaikenlaisia ideoita päähäni.
Siksi minun neuvoni kaltaisilleni, jotka yrittävät parantaa sosiaalisia taitojaan: katsokaa, kuinka muut sen tekevät. Katsokaa ja huomatkaa, kuinka nämä erityisen hyvillä sosiaalisilla taidoilla varustetut miehet ja naiset ovat vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Älkää vain kiinnittäkö huomiota heidän juttujensa sisältöön, vaan myös heidän tapaansa puhua ja heidän asenteeseensa, mitä he näyttävät muille.
En nyt tietenkään tarkoita, että meidän kaikkien pitäisi olla toistemme klooneja. Kaikki ovat ainutlaatuisia ja sillä hyvä. Mutta se ei tarkoita, etteikö voisi oppia muilta erilaisia kykyjä, jotka voivat auttaa tuomaan oman ainutlaatuisen itsensä paremmin esiin.
Kiitoksia huomiostanne.
Toinen oli hiljainen, eikä erityisemmin yrittänyt ottaa osaa keskusteluun, vaikka olikin sen keskellä enemmän tai vähemmän. Toinen oli todella hauska ja aktiivinen tyyppi, jolla riitti juttua vaikka kuinka paljon.
Kun näin nämä kaksi erilaista ihmistä ja heidän vuorovaikutustyylinsä (tai sen puutteen), aloin miettiä kumpi minä olen. Tällä hetkellä olen jonkinlaisessa murrosvaiheessa. Olen mielestäni aktiivisempi kuin se hiljainen tyyppi, mutta en siltikään pysty noin vain aloittamaan ex temporeen keskustelua, kuten se toinen tyyppi.
Aloin tarkkailemaan tätä aktiivista tyyppiä ja aloin miettiä, mitä hän oikeastaan tekee. Kuinka hän puhuu, mistä hän puhuu, milloin hän kuuntelee muita, miten hän kommentoi, jne. Huomasin saavani kaikenlaisia ideoita päähäni.
Siksi minun neuvoni kaltaisilleni, jotka yrittävät parantaa sosiaalisia taitojaan: katsokaa, kuinka muut sen tekevät. Katsokaa ja huomatkaa, kuinka nämä erityisen hyvillä sosiaalisilla taidoilla varustetut miehet ja naiset ovat vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Älkää vain kiinnittäkö huomiota heidän juttujensa sisältöön, vaan myös heidän tapaansa puhua ja heidän asenteeseensa, mitä he näyttävät muille.
En nyt tietenkään tarkoita, että meidän kaikkien pitäisi olla toistemme klooneja. Kaikki ovat ainutlaatuisia ja sillä hyvä. Mutta se ei tarkoita, etteikö voisi oppia muilta erilaisia kykyjä, jotka voivat auttaa tuomaan oman ainutlaatuisen itsensä paremmin esiin.
Kiitoksia huomiostanne.
Vastaukset 1
Vanhimmat
toisen henkilön sosiaalisten taitojen kopioiminen on vaikeata. Jokainen kun näyttää sosiaalisen taidokkuutensa eri tavalla. Jollakin se on hilpeä ja rento ote keskusteluun (huumorintajuinen), toisella se on keskustelukumppanin hyvä kuunteleminen, kolmannella se on puheenaiheiden keksiminen...
Jos ei ole jotakin ominaisuutta ihmisessä, sitä on vaikea luoda väkisin. Esimerkiksi epäkekseliäs henkilö ei voi olla useasti keskustelun aloittaja, vaan hänen täytyy tyytyä niihin hyviin ominaisuuksiin, joita hänellä sen sijaan jo on.
Sosiaalinen taidokkuus on sitä, että tulee toisen ihmisen kanssa toimeen. Kaikki eivät vaadi toiselta hyvin tarkkaa kuunteluntasoa (eivät tykkää puhumisesta) taikka suurta hauskuutta. Makuja on monia ja siksi kaikki eivät viihdy toistensa seurassa, vaikka kuinka olisivat mukavia ja ystävällisiä toisilleen. Se on se perusluonne, joka rajoittaa.
Ja nuo "mmm" ja "juu" -kommentit. Niistä ei kannata kantaa huolta. Ihanteellista olisi, että keskustelu etenisi omalla painollaan, ihmisen lainkaan tiedostamatta itseään. Aina alussa suurta osaa ihmisistä luultavasti jännittää ja se on ihan okay. Mitäpä sitä vieraan ihmisen kanssa niin sujuvasti osaisi puhua. Kunhan jotakin osaa vain sanoa keskusteluun :D. Nämä "massatutustujat" ovat hyvin teennäisiä, aina tietyn kaavan mukaan meneviä höpisijöitä, jotka ärsyttävät loppujen lopuksi melko monia. Luontevuus kunniaan!