Kaikkien iloksi kerron selkeän astmani tilanteesta tänään. No ei kaikkien ole tosiaankaan pakko lukea, joten nyt voi sitten ne joita asia tympii poistua tästä keskustelusta.
Jätin astmalääkkeet ja kaikki lääkkeet tauolle marraskuun 2007 alussa. Aluksi kaikki tuntui menevän ihan ok. Ei sen ihmmeempiä ongelmia, ei mitään merkittävää muutosta olotilaan, ehkä vähän parempikin olo ilman lääkkeitä kuin lääkkeillä. Limaisuus oli jo vähentynyt, eikä haitannut niin, yöuni oli mitä oli ja on edelleenkin. Mutta jokin aika sitten kaulani yläosassa, ihan leukaluun alapuolella, mutta siis selkeästi kaulassa olevat patit alkoivat häiritä. Tuli repivää kipua oikeaan korvaan, iltaisin lievää lämpöilyä, mutta ei joka iltaista tai sitten en vain huomannut sitä. Mittailin pari kertaa ja lämpöä oli 37.4 - 37.6. Olo sellainen "pönttö sekaisin" väsynyt. Oli taas päiväunien aika. Kaulalla aikaisemmin esiintyneet patit ovat ehkä kasvaneet, nehän arvioitiin monikyhmystruumaksi? kysymysmerkillä. Suurimmasta ohutneulanäyte, joka OK. Ei siis syöpää tms.
Koska ylemmät patit ovat molemmin puolin turvoksissa, aika paljon, tai siltä nyt tuntuu, koska ne ovat niin selkeät. En tiedä minkä kokoiset ne olivat ennen, joten mistä mihin suurentuneet, en tiedä. Mutta ne ovat molemmin puolin omaa peukalonpäätä suuremmat mollukat. Alempana tuossa oikealla kilpirauhasen kohdalla oleva on selkeästi suurempi ja näkyy myös ulospäinkin jo. Alkuun sitä ei huomannut tai itse edes tuntenut, silloin niitä oli 4 ja isoin oli lausunnon mukaan 2 cm UÄ:n perustella. Mutta siis ei mitään neoplasiaan viittaavaa.
Outoa kuitenkin, että niitä tulee lisää. Ei tunnu kovin kivalta, lisäksi olotila menossa heikompaan suuntaan. Joten pyysin labroja päästäkseni selvyyteen siitä johtuuko tajuton väsymys taas anemiasta josta olen kärsinyt aikaisemmin. Tosin veriarvot olivat edellisellä kerralla 134, joten anemia oli viimein hellittänyt. Mutta kun paino laskee, olo heikkenee, tuli vain mieleen heti tuo anemia. No sain labroja, en tosin tulehdusarvoja ja laskoa, niitä ei tt-lääkäri pitänyt tarpeellisena.
Hb 136, leuk 6.4, trom 305 (leuk 3-osa diffi ihan ok myös)
Ei mitään mikä selittäisi väsymyksen ja olotilan. Mutta samalla kuin kävin labrassa kerrottiin, että lähete spiroon olisi vielä. Ensin en ollut innostunut ja kerroin sen, mutta sitten mietin, että miksei. Ilman lääkkeitä jo yli pari kuukautta, joten kyllähän se jotakin kertoisi. Ehkä olotila johtuukin astmani tasapainosta tai tasapainottomuudesta.
Kävin tänään 17.1.2008 siis spirossa. Tulos oli
VC IN 110%
FVC 114%
FEV1 113%
FEV1 % F 99%
PEF 141%
MEF 50 107%
MEF 25 89%
Ja lääkkeen oton jäljeen samat
VC IN 112%
FVC 116%
FEV1 116%
FEV1 % F 100%
PEF 134%
MEF 50 107%
MEF 25 91%
Lääke siis tukkii noita pieniä tiehyeitä, aiheuttaa yskää ja liman kakomista. Mutta ei avaa.
Eli arvot olivat osin laskeneet. Mutta ovat vielä normaaleja arvoja kuitenkin. Ja kun nyt mietin noita yli yli hyviä peffejä ja tilanteita missä ne tulevat, niin silloin olen aina sairaampi. Joten ehkä on normaalimpaa, että pef on 141% kuin 164% tai paljon enemmänkin. En tiedä. Mutta alla oleva on siis lääkityksen aikainen spirometriatulokseni.
5.11.2007 (ennen histamiinia)
FVC 114%
FEV1 120%
FEV1 % FVC 105%
PEF 164%
MEF 50 134%
Histamiinin vaikutuksesta Sovijärvi kirjoittaa. Tutkimushetkellä Spiriva, Symbicort, Singulair ja Erdopect lääkitys. Annoksella 1.6 mg histamiinia FEV1 laski 14% lähtötasosta. Tutkimuksen yhteydessä kiputunnetta keuhkoissa ja yskää. Ei kuitenkaan poikkeavaa bronkiaalista hyperreaktiviteettia histamiinille todettavissa. Tulos lähellä lievästi poikkeavan rajaa.
Nyt on mielenkiintoista odottaa tuota Sovijärven lausuntoa sprimetriastani, joka on tehty täysin ilman lääkitystä. Ainoa ongelma siinä oli tuon lääkkeen jälkeen odottelun aikainen nukahtaminen odotustilaan. Hoitaja tuli sitten herättelemään, että puhallukset tuli tehtyä aikanaan. Väsymys on varsinkin noissa tiloissa vielä aika pahaa. Aamu alkoi siten, että heräsin varpaiden ja toisen kantapään kipuihin ehkä väsyneempänä kuin mitä olin mennessäni nukkumaan.
Lääkäri soitti sitten noista verikokeista. Ei oma tt-lääkärini, joten kertoi ettei ota kantaa tilanteeseeni. Kertoi mitä labrat näyttivät ja siinä se.
Nyt ajattelin huilia ja odotella josko patit vain rauhoittuisivat ja väsymys hellittäisi. Kipuiluja on nyt enemmän vähän joka puolella, mutta ne ovat kuitenkin ohimeneviä. Jos jotakin ihmeellistä olisi menossa, olisihan se noissa veriarvoissa nyt jotenkin näkynyt. Joten nyt vain odottelen ja katson miten käy ja ilmaantuuko noita patteja lisää vai häipyisivätkö ne omia aikojaan poiskin.
Selkeä astmani on kyllä noiden spirometrioidenkin mukaan niin selkeä, että eihän siitä ole mitään epäilystäkään. ;-)
Jätin astmalääkkeet ja kaikki lääkkeet tauolle marraskuun 2007 alussa. Aluksi kaikki tuntui menevän ihan ok. Ei sen ihmmeempiä ongelmia, ei mitään merkittävää muutosta olotilaan, ehkä vähän parempikin olo ilman lääkkeitä kuin lääkkeillä. Limaisuus oli jo vähentynyt, eikä haitannut niin, yöuni oli mitä oli ja on edelleenkin. Mutta jokin aika sitten kaulani yläosassa, ihan leukaluun alapuolella, mutta siis selkeästi kaulassa olevat patit alkoivat häiritä. Tuli repivää kipua oikeaan korvaan, iltaisin lievää lämpöilyä, mutta ei joka iltaista tai sitten en vain huomannut sitä. Mittailin pari kertaa ja lämpöä oli 37.4 - 37.6. Olo sellainen "pönttö sekaisin" väsynyt. Oli taas päiväunien aika. Kaulalla aikaisemmin esiintyneet patit ovat ehkä kasvaneet, nehän arvioitiin monikyhmystruumaksi? kysymysmerkillä. Suurimmasta ohutneulanäyte, joka OK. Ei siis syöpää tms.
Koska ylemmät patit ovat molemmin puolin turvoksissa, aika paljon, tai siltä nyt tuntuu, koska ne ovat niin selkeät. En tiedä minkä kokoiset ne olivat ennen, joten mistä mihin suurentuneet, en tiedä. Mutta ne ovat molemmin puolin omaa peukalonpäätä suuremmat mollukat. Alempana tuossa oikealla kilpirauhasen kohdalla oleva on selkeästi suurempi ja näkyy myös ulospäinkin jo. Alkuun sitä ei huomannut tai itse edes tuntenut, silloin niitä oli 4 ja isoin oli lausunnon mukaan 2 cm UÄ:n perustella. Mutta siis ei mitään neoplasiaan viittaavaa.
Outoa kuitenkin, että niitä tulee lisää. Ei tunnu kovin kivalta, lisäksi olotila menossa heikompaan suuntaan. Joten pyysin labroja päästäkseni selvyyteen siitä johtuuko tajuton väsymys taas anemiasta josta olen kärsinyt aikaisemmin. Tosin veriarvot olivat edellisellä kerralla 134, joten anemia oli viimein hellittänyt. Mutta kun paino laskee, olo heikkenee, tuli vain mieleen heti tuo anemia. No sain labroja, en tosin tulehdusarvoja ja laskoa, niitä ei tt-lääkäri pitänyt tarpeellisena.
Hb 136, leuk 6.4, trom 305 (leuk 3-osa diffi ihan ok myös)
Ei mitään mikä selittäisi väsymyksen ja olotilan. Mutta samalla kuin kävin labrassa kerrottiin, että lähete spiroon olisi vielä. Ensin en ollut innostunut ja kerroin sen, mutta sitten mietin, että miksei. Ilman lääkkeitä jo yli pari kuukautta, joten kyllähän se jotakin kertoisi. Ehkä olotila johtuukin astmani tasapainosta tai tasapainottomuudesta.
Kävin tänään 17.1.2008 siis spirossa. Tulos oli
VC IN 110%
FVC 114%
FEV1 113%
FEV1 % F 99%
PEF 141%
MEF 50 107%
MEF 25 89%
Ja lääkkeen oton jäljeen samat
VC IN 112%
FVC 116%
FEV1 116%
FEV1 % F 100%
PEF 134%
MEF 50 107%
MEF 25 91%
Lääke siis tukkii noita pieniä tiehyeitä, aiheuttaa yskää ja liman kakomista. Mutta ei avaa.
Eli arvot olivat osin laskeneet. Mutta ovat vielä normaaleja arvoja kuitenkin. Ja kun nyt mietin noita yli yli hyviä peffejä ja tilanteita missä ne tulevat, niin silloin olen aina sairaampi. Joten ehkä on normaalimpaa, että pef on 141% kuin 164% tai paljon enemmänkin. En tiedä. Mutta alla oleva on siis lääkityksen aikainen spirometriatulokseni.
5.11.2007 (ennen histamiinia)
FVC 114%
FEV1 120%
FEV1 % FVC 105%
PEF 164%
MEF 50 134%
Histamiinin vaikutuksesta Sovijärvi kirjoittaa. Tutkimushetkellä Spiriva, Symbicort, Singulair ja Erdopect lääkitys. Annoksella 1.6 mg histamiinia FEV1 laski 14% lähtötasosta. Tutkimuksen yhteydessä kiputunnetta keuhkoissa ja yskää. Ei kuitenkaan poikkeavaa bronkiaalista hyperreaktiviteettia histamiinille todettavissa. Tulos lähellä lievästi poikkeavan rajaa.
Nyt on mielenkiintoista odottaa tuota Sovijärven lausuntoa sprimetriastani, joka on tehty täysin ilman lääkitystä. Ainoa ongelma siinä oli tuon lääkkeen jälkeen odottelun aikainen nukahtaminen odotustilaan. Hoitaja tuli sitten herättelemään, että puhallukset tuli tehtyä aikanaan. Väsymys on varsinkin noissa tiloissa vielä aika pahaa. Aamu alkoi siten, että heräsin varpaiden ja toisen kantapään kipuihin ehkä väsyneempänä kuin mitä olin mennessäni nukkumaan.
Lääkäri soitti sitten noista verikokeista. Ei oma tt-lääkärini, joten kertoi ettei ota kantaa tilanteeseeni. Kertoi mitä labrat näyttivät ja siinä se.
Nyt ajattelin huilia ja odotella josko patit vain rauhoittuisivat ja väsymys hellittäisi. Kipuiluja on nyt enemmän vähän joka puolella, mutta ne ovat kuitenkin ohimeneviä. Jos jotakin ihmeellistä olisi menossa, olisihan se noissa veriarvoissa nyt jotenkin näkynyt. Joten nyt vain odottelen ja katson miten käy ja ilmaantuuko noita patteja lisää vai häipyisivätkö ne omia aikojaan poiskin.
Selkeä astmani on kyllä noiden spirometrioidenkin mukaan niin selkeä, että eihän siitä ole mitään epäilystäkään. ;-)
Vastaukset 44
Vanhimmat
hyökkää niin äkkiä, ettei sitä ymmärrä.
Kertoisko joku, mikä silloin mättää..?
Kiva kun kirjoitit, näin se menee. Meillä on erilaisia "astmoja".
Pyydä päästä kilpirauhasen ultraan. Itselläni sama tilanne.. kasvaa..
miten tuo väsymys saa vallan, niin osaisi ehkä tehdäkin sitten jotakin estääkseen sen.
Tuo kilpparin alue on ultrattu ja otettu se ohutneulanäyte, joten se on OK. Nuo uudet ja korviin kipuilevat ovat vielä täysin tutkimatta. Ne eivät kovasti kiinnosta lääkäreitä, joten kuulunevat tähän homehässäkkään vain. Luulin jo päässeeni korvien kipuilusta, mutta kyllä se vielä ajoittain kipuilee korviinkin. Ensin vain oikeaan korvaan ja pahemmin, mutta nyt tuntuu tuo vasenkin tulevan hommaan mukaan. Tosin siltä puolen tilanne on vasta aavistus, ei muuta. Ja tuo korvaan repivä kipu tulee ja menee. Joten ei taida olla mitään sen kummallisempaa.
Jos olisi vähän pirteämpi ja jaksaisi pysyä hereillä koko päivän, niin ei iltayö olisi sitten valvomista. Mutta nyt menen nukkumaan. Oikealla korvalla ei tänä yönä nukuta, se ilmoittaa siitä taas.
Öitä, tätähän tämä on.
minulla ovat jatkuvia korvakäytävän tulehduksia. Tosi kovaa kipua, estää nukkumisen. Tulee ja menee, mutta joka viikko on. Olen vaan ottanut vahvaa särkylääkettä ja koittanut kärvistellä.
Kaulalla olleet patit laskivat aikanaan pois mutta edelleen tulee välillä kuristavaa tunnetta kurkkuun, yleensä samaan aikaan astman kanssa joten oletan sen johtuvan kurkunpään turpoamisesta nykyään. Ei kauhean kiva oire, ottaen huomioon että olen kärsinyt anafylaksiasta.
Minulla on ollut korvatulehduksia johtuen homealtistuksesta, mutta myös kovaa kipua ilman tulehdusta.
Erikoislääkäri totesi että se todennäköisesti johtuu siitä että kaikki paikat turpoavat päässä, kuten poskiontelot, kurkku, nenä ja samalla myös ne kanavat jotka johtavat korviin. Kova paine silloin aiheuttaa kivut ilman että "ulkopuolelta" näkyy.
Minulla on myös kurkunpään turpoamista. Alkoi (taas) toissapäivänä, postissakäynnin jälkeen. Mennyt huonompaan suuntaan, tänään ei tule enää ääntä ollenkaan. Eristäytyminen on siis melkein täydellinen. ;)
sulla noiden äänen häviämisten kanssa. Minulla tilanne ei vaikuta ääneen, kröhistelen kurkkua kyllä ja kaulalla tuntuu olevan liikaa tavaraa. Muutoin ei turvotuksen tms. astmaan viittaavia ongelmia ole. Tuon Ventolinen jälkeen nousi sitä limaa ja yskin illan pientä virkayskää, joka sitten lakkasi jossakin vaiheessa.
Korvatulehduksia minulla ei ole ollut, vain noita poskiontelotulehduksia sitäkin enemmän. Eikä korva sinällään tunnut tulehtuneelta. Repii vain, mutta särky ei jää kuin aika vähäksi aikaa. Mietin tuntuuko samalta kuin noiden poskiongeloiden kanssa, ehkä. En oikein osaa sanoa, kun tuntuu että korvakipu ei olisikaan korvassa.
No, minä olen jo melkein oppinut eläämään näitten ongelmien kanssa.
Mutta se sinun korvakipu vielä, tuntuuko se korvan ja kurkun välisellä alueella? Siellä just ne "kanavat" ovat. Minulle tulee myös kutinaa ja turpoamista homealtistuksesta, ja silloin muodostuu paljon vahaa samalla. Ehkä sinulla on sitä?
Tai...sitten niistä "kasvaimista" siellä kurkussa säteilee kipua, sekin on mahdollista.
On se ihmeellistä, ettei sinulla ole astmaa... Saa nähdä mitä tautia sinulla nyt sitten on...johon kuuluu limainen yskä, kuumeilua ja väsymystä... Hmm...
ei sitä ole kukaan kiistänyt. Se ei vain näy nyt näissä tutkimuksissa, eikä se ole tainnut koskaan näkyäkään näissä astmatutkimuksissa. Ihan samalla lailla ne menevät, vaikkakin olin tukossa ja tuli limaa, puhallukset laskivat yms. niin astmani vain on nähtävästi päällä silloin kun altistun, ei muulloin. Tietysti se on päällä pidempään, jos altistuu pahasti. Mutta nyt siis selviän ilman lääkkeitä, enkä tiedä ovatko ne koskaan auttaneetkaan tai mikä niistä lääkkeistä on auttanut ja miten. Tuskin tietävät lääkäritkään.
Toi arvio että kipu säteilee jostakin kuulostaa aika oikealta. Se kipu repii korvaan, mutta ei ole niin selkeästi korvassa. Eikä se kipu jää, kuten korvakipu, olemaan ja särkemään. Mutta mistä se tulee, niin sitä en tiedä. Ehkä nuo kaulan patit voivat aiheuttaa jotakin kipuilua myös korvaan, en tiedä. Eikä lääkärit ole mitään sellaista ainakaan sanoneet. Ei liene niin ongelmallista, kun ei näy veriarvoissa mitenkään poikkeavasti. No tosin eihän nuo veriarvon poikkeamatkaan mitään merkitse. Altistusten jälkeen lasko nousi paljon, samoin leukosyytit, veriarvot laskivat, mutta eivät ne silloin mitään merkinneet. Joten ihan sama lienee miten nuo arvot nousevat ja laskevat, jos ne eivät heittäydy aivan kammottaviksi. Mutta leukkarit jotakin 11, eivät merkitse vielä mitään, nyt ne oliva siinä 6 pintaan, joten sen mukaan ongelmia ei pitäisi olla. Mutta on kuitenkin.
Joten kyllä minulla varmasti elämäni loppuun tämä ammattitautiastma on ja pysyy. Kuka sen nyt mihinkään muuttaisi tai parantaisi. Ei kait siitä edes voi parantua? Krooninen sairaus. Mun tarvitsee nyt vain pyytää tt-lääkäriltä matkaani varten englanninkielinen selostus sairaudestani, jos tulee ongelmia, niin osaavat sitten matkalla helpommin auttaa. Se taitaa olla mun oma maksettava paperi, mutta olkoot, tarvitsen sen silti. Ja sitä ei voi pyytää muuta kuin hoitavilta lääkäreiltä, joten joko keuhkolääkärini kirjoittaa sen tai sitten tt-lääkäri. Ei kait ne voi pyynnöstäni kieltäytyäkään?
Minä olen kyllä tullut siihen päätökseen, että lääkärit eivät aina tiedä mistä on kyse. Ja, että se ettei löydy mitään ei tarkoita ettei olisi sairas. Minä kyllä kallisun siihen säteily-teoriaan. Mutta en olekaan lääkäri, joten...
On lääkäri kirjoitettava sinulle se lausunto matkaa varten, jos kerran pyydät sitä ja maksat siitä. Mitä hän sitten siihen paperiin kirjoittaa onkin ihan eri juttu. ;)
Saan vaan toivottaa turvallista ja hyvää matkaa, ja kivoja elämyksiä!
lähtöön on vielä aikaa, mutta kiitos kyllähän tuo matkatoimisto on järjestänyt elämyksiä jo aika monelle lentoyhtiön avustuksella ;-9, joten uskoisin että elämyksiä on luvassa ihan tuolta kentältä alkaen.
No onneksi ymmärrän sen verran englantia, että tiedän mitä paperiin on kirjoitettuna, jos sen saan. Ehkä tämä onkin hyvä keino saada viimein tietää sairaudestaan vähän enemmän, ei tiedä. ;-)
Mutta nyt pitäisi jaksaa järkätä ristiäisiä. Pikkusiskon ristiäiset pidetään meillä pyynnöstäni, koska tilaa on enemmän. Ja näin äiti ja lapset saavat juhlat ilman ratkeamista ihan joka paikkaan. Miehet kun tietää, he auttavat kyllä, mutta luulevat auttavansa paljon enemmän ja siinä se. Silloin tosin, asiaa ehdottaessani olin terveempi, mutta toisaalta aina kun on enemmän puuhasteltavaa on terveempi, kun on pakko. Päikkärit on pakko ottaa, mutta eiköhän pienet ristiäiset helposti järjesty. Alle 30 meitä on joka tapauksessa, joten eiköhän se järjestelyn mukavuus ja ihanuuskin tästä vielä irtoa. Kaikkea vaaleanpunaista on jo ostettuna, pitää vain suunnitella yhdessä äidin kanssa mitä haluaa tarjottavan ja miten. Ja sitten pääsee puuhastelemaan, pikku hiljaa. Uskoisin kyllä, että jos miehelläni oli tämä olotila, kun minulla nyt, niin hän lepäisi tuossa sohvalla ja pyytäisi erilaisia palveluksia. Tosin hän ei todellakaan sairastele usein, mutta silloin kerran vuodessa kun näin tapahtuu, niin sitä ollaankin sitten tosi sairaita, vaikka töistä ei pois ollakaan, kotona sitten sairastetaan sitäkin tiiviimmin.
Ihan samalla tavalla ei kroonisesti sairaana voi sairastaa. Sairastamisen kynnys nousee todella paljon. Vasta silloin on lupa sairastaa, kun ei hereillä pysy tai olo on liian heikko muutoin. Alikuntoisena on vielä ihan terve. Mutta tämän kaikki terveet unohtavat ja uskovat, että sairastunut voi hyvin ja jaksaa hyvin. Ja kaitpa se niin parasta onkin ajatella.
Niin kuin sullakin nyt. Vähän aikaa sitten oli olo sellainen, että jaksoit iloita ilmoista ja kävelystä, nyt heikompi, mutta terve et ole vielä ollut päivääkään. Joten pakko se on nauttia niistä hetkistä joista voi, mutta turha ajatella, että se tarkoittaa sitä, että on terve. Vähän parempi olla vain, joten silloin kestää sitä sairauttaan paremmin.
itse kyllä yrittäisin löytää pitopalvelun, jos noin isoja pippaloita pitäisi ruveta sairaana järkkäämään. Jonkun paikallisen yrittäjän voi saada ihan kohtuuhintaan, laittaa ruoat ja vielä tarjoileekin. Minulla on hyviä kokemuksia siltä ajalta (ennen hometta) kun vielä jaksoimme järjestää jotain juhlia, nythän ne ovat pitkälti muisto vain, en välttämättä jaksa seurustella ihmisten kanssa vaikka olisi kymmenen tarjoilijaa ja siivoojaa paikalla.
Jaa, en ole nyt viitsinyt kirjoittaa siitä että taas olen huonommassa kunnossa. Viime päivinä olen puhaltanut 350, eli jyrkkää alamäkeä taas mennään. On ihan niin kun kirjoitit, ettei ikinä ole terve, on vaan parempia päiviä välillä.
Toivon mukaan et käytä niihin ristiäisvalmisteluihin kaikki voimat. Pitäähän sinun jaksaa myös itse tilaisuudessa.
Hauskaa nähdä, että vitsini lääkärilausunnosta meni perille. Ja mielenkiintoinen vastaus, just tuota minäkin ajattelin. :)
Joten jos olisi kutsuttu muut kuin ihan lähimmät, niin sitten pitopalvelu olisi ok. Nyt vain omat perheet ja vanhempien kummit. Mutta siitä tulee tuo määrä ihmisiä, kun sisaruksia on ja sisaruksilla perhettäkin. Eli kyseessä on meidän näkökulmasta pienet juhlat ;-). Pärjäsin hyvin uutena vuotena vastaavan porukan kanssa ja kaikki tulivat vielä seuraavanakin päivänä rääppiäisille. Tosin valmistin rääppiäisiin vähän uuttakin ruokaa, mutta kun juhlii ilman alkoholia jaksaa hyvin pari päivää pyörittää isompaakin ruokakuntaa. Ja ainahan se riippuu siitä mitä tarjoaa. On helppoja ja helposti tarjottavia ruokia ja niitä joissa emäntä hikoilee viimeiseen asti. Minä en koskaan hikoile viimeiseen asti, vaan teen kaikki etukäteen. En ole edes niin hyvä kokki, että siihen ryhtyisin.
Mutta, jos tilanne menee pahaksi, niin ystäväni ovat jo kertoneet, että voivat valmistaa kukin jotakin tarjottavaa. Meilläpäin on epäkohteliasta ostaa leipomosta, pitopalvelu kyllä käy, mutta leipomotuotteet ristiäisissä olisi noloa. Jos lämpöily lakkaa, niin pärjään kyllä. Juhlia on mukava järjestellä, ainakin ristiäisiä. Ja kun väkeä ei tule niin paljon ehtii kyllä levätäkin. Eri asia olisi, jos olisin itse tuon lapsen äiti, en mummo.
Ja joo, kyllä se vaatii enemmän, että jaksaa ihmisiä ympärillä, hälinää ja muistaa ottaa kaikki vielä huomioonkin keskustelemalla. Mutta uutena vuotenkin olin päiväunilla ja heräsin vasta kun vieraat tulivat. Ja tietysti on eri asia ystävät vieraana, hehän puuhastelevat meillä kuin kotonaan. Joten jos jotakin puuttuu tai tarvitaan, jokainen hakee itse ja tarjoaa muillekin. Paremmin ystäväni tietävät missä kaikki kamat keittiössä ovat, kuin lähiperheeni. He ovat tottuneet odottamaan valmista. Joten jos menee tiukaksi pyydän vähän tarjoiluapua ja muutakin. Ehkä pärjään ilmankin, apua on nimittäin tosi vaikea pyytää. Sen jälkeen on sitten ihan tarkkailussa, ja sitä en halua.
Kyhmy aikuisen kaulalla
Aikuisen kaulakyhmy on yleinen kliininen löydös, joka muodostaa haastavan diagnostisen ja hoidollisen ongelman kaikissa ikäryhmissä. Lääkärin on tunnettava kaulan anatomia ja oltava perillä tämän alueen mahdollisista tautitiloista. Tämän takia on tärkeää, että on olemassa poliklinikoita ja vastaanottavia lääkäreitä, jotka ovat erikoistuneet pään ja kaulan alueen kasvainten diagnosointiin ja hoitoon.
Kaulakyhmyn erotusdiagnostinen kirjo on erittäin laaja, ja valtaosa kyhmyistä on hyvänlaatuisia. Koska kaulalla käsin tunnettavissa oleva kyhmy voi kuitenkin olla myös pahanlaatuisen taudin ensioire, on tärkeää, että kaikki aikuisten kaulakyhmyt tutkitaan nopeasti ja asianmukaisesti.
Kaulakyhmy voi olla synnynnäinen
Yleisin kaulan synnynnäinen kyhmy on sikiöaikaisen kidustaskun kehityshäiriö, joka muodostaa kaulalle ihonalaisen kystan tai iholle erittävän avannekanavan. Tällaiset muutokset ovat yleensä olleet tunnettavissa kauan, eikä niihin liity muita nielun tai ylähengitysteiden oireita. Myös veri- ja imusuonten epämuodostumat voivat esiintyä kaulan alueen kyhmyinä.
Nk. hankitut kaulakyhmyt voivat olla joko tulehduksellisia tai ei-tulehduksellisia. Hankituista kyhmyistä yleisimpiä ovat ylähengitysteiden virusinfektion takia reaktiivisesti suurentuneet imusolmukkeet, joita esiintyy lähes kaikilla jossain elämänvaiheessa; ne pienentyvät normaaliin kokoonsa ajan kuluessa. Tyypillistä tällaisille imusolmukesuurentumille on molemminpuolinen sijainti kaulan yläosissa. Lisätutkimuksiin on syytä hankkiutua, elleivät imusolmukkeet pienene normaaliin kokoonsa noin kuukauden kuluessa.
Eräät virusinfektiot (esim. HIV) tai granulomatoottiset tulehdukset (esim. tuberkuloosi, sarkoidoosi) aiheuttavat pitkäaikaisia imusolmukesuurentumia. Monet pään ja kaulan alueen bakteeri- tai sieni-infektiot (hampaiden, nenän sivuonteloiden tai nielun) voivat olla imusolmukesuurentumien takana.
Tiettyjen tulehduksellisten tilojen yhteydessä äkillisesti suurentuneet kaulaimusolmukkeet voivat olla hyvinkin kivuliaita. Samanaikaisesti voi esiintyä vaikeutta niellä, kääntää päätä, avata suuta tai hengittää.
Hyvän- ja pahanlaatuiset kasvaimet
Hyvän- ja pahanlaatuiset kasvaimet ovat yleisimpiä ei-tulehduksellisia syitä pysyvän kaulakyhmyn takana. Käsin tunnettavissa oleva kyhmy voi olla syövän merkittävä varhaisoire ilman muita ensioireita.
Kivuton kaulakyhmy, johon liittyy nielukipua, korvaan säteilevää kipua tai äänen käheyttä, on yleensä pään ja kaulan limakalvoalueella sijaitsevan primäärikasvaimen etäpesäke (suun, suunielun, nenänielun, alanielun tai kurkunpään syöpä). Myös tämän alueen ihon, sylkirauhasten tai kilpirauhasen pahanlaatuiset kasvaimet lähettävät etäpesäkkeensä tavallisimmin kaulan alueelle.
Jos pahanlaatuisen kaulan etäpesäkkeen lähettänyttä primäärikasvainta ei löydy suun, nielun ja ylähengitysteiden alueelta, potilaan ruokatorvi ja keuhkoputket on tähystettävä.
Soliskuopan pahanlaatuiset imusolmukesuurentumat herättävät epäilyn keuhkon, suoliston, rintarauhasen ja munuaisten primäärikasvaimesta.
Kaulan pahanlaatuinen imusolmukesuurentuma voi olla myös lymfooma eli imusolmukesyöpä tai harvinaisena vaihtoehtona sarkooma, lihassyöpä. Lymfoomalle tyypilliset imusolmukesuurentumat sijaitsevat kaulan alaosassa tai soliskuopassa.
Kilpirauhasessa on tyypillisesti hyvänlaatuisia kystia, rauhaskyhmyjä, mutta myös pahanlaatuisia kasvaimia. Sylkirauhasten kasvaimet ovat useimmiten hyvänlaatuisia. Kaulalla esiintyy myös lipoomia sekä hyvänlaatuisia kasvaimia alueen hermo- ja verisuonirakenteissa. Joskus kaulan alueen normaali kudosrakenne voi antaa vaikutelman kaulakyhmystä.
Miten tutkitaan?
Kaulakyhmyn tutkiminen alkaa perusteellisella esitietojen kyselyllä. Tässä yhteydessä kartoitetaan mahdolliset aiemmin tehdyt pahanlaatuisten ihomuutosten poistot. Tiedot tupakoinnista, alkoholin kulutuksesta, tuberkuloosikontakteista ja eksoottisista matkakohteista tulisi kirjata.
On tärkeää saada arvio kyhmyn toteamisesta kuluneesta aikavälistä, koon muutoksesta ja kasvunopeudesta, kivuliaisuudesta, samanaikaisista infektioista sekä mahdollisista liitännäisoireista, jotka liittyvät esimerkiksi nielemiseen, hengittämiseen, pään kääntöön, nenähengitykseen tai puheeseen.
Yleisoireet, kuten kuume, laihtuminen, hikoilu jne. sekä tieto mahdollisista yleissairauksista ovat myös viitteellisiä oikean diagnoosin kannalta.
Tämän jälkeen itse kaulan kudoslisä ja muut rakenteet ja kaikki kaulan imusolmukealueet sekä sylkirauhaset ja kilpirauhanen tutkitaan tarkoin käsin tunnustelemalla.
Kyhmyn muoto, koko senttimetreinä, kiinteys, liikuteltavuus tai kiinnittyminen ympäröiviin kudoksiin ja mahdollinen pulsaatio eli sykintä on pantava merkille.
Suuontelon eri osien, huulten, nielun, nenän, alanielun ja kurkunpään limakalvot tarkistetaan peilitähystämällä otsalampun kanssa tai kuituoptisella nk. fiberoskoopilla sekä osittain myös tunnustelemalla.
Yleistutkimus sisältää tarvittaessa muut kehon alueet, joiden primäärikasvaimen voidaan ajatella lähettävän etäpesäkkeen kaulalle. Potilaan verinäytteiden tutkiminen kuuluu kaulakyhmydiagnostiikkaan tietyissä tapauksissa, kun esimerkiksi virusvasta-aineiden tutkiminen on tarpeellista tai yleistila sitä edellyttää. Näin menetellen saadaan alustava työdiagnoosi ja voidaan suunnitella jatkotutkimukset.
Kuvantaminen on ensiarvoisen tärkeää
Kaulakyhmyn tietokonekuvaus, magneettikuvaus tai kaulan alueen ultraäänitutkimus tarjoavat arvokasta diagnostista lisätietoa ja auttavat myös mahdollisen leikkauksen suunnittelussa. Tiettyjen kriteerien perusteella voidaan saada viitteellistä tietoa mahdollisesta pahanlaatuisuudesta. Samassa kuvauksessa voidaan myös saada tietoa etäpesäkkeen lähettäneestä primäärikasvaimesta. Usein keuhkokuvan tutkiminen on syöpäpotilaalla tarpeellista. Muita mahdollisia kuvauksia ovat hampaiston kuvantaminen ja luustokartta.
Käsin palpoimalla ja kuvantamistutkimuksin saatu informaatio ei koskaan riitä antamaan syöpädiagnoosia. Tarkempi diagnoosi voidaan saada ohutneulabiopsian (ONB) avulla. Se on turvallinen, helppo, nopea ja halpa tapa saada halutusta muutoksesta soluja patologin arvioitavaksi. ONB pystyy ainakin erottamaan reaktiivisesti tulehtuneet imusolmukkeet varsinaisista kasvaimista. Diagnostinen tarkkuus on lähes 90% ja toimenpide voidaan tarvittaessa helposti toistaa.
On muistettava, ettei ONB:n normaalilöydös silti sulje pois syövän mahdollisuutta. Jos diagnoosiin ei tällä tavalla päästä, voidaan kaulakyhmystä harkita otettavaksi avobiopsia, tai muutos voidaan samalla kokonaan poistaa tutkittavaksi.
Hoito riippuu monista tekijöistä
Useimmat tulehdukselliset imusolmukesuurentumat voidaan hoitaa asianmukaisilla antibiooteilla tai seuraamalla muuten muutoksen pienenemistä muutaman viikon kuluessa. Vakavampien infektioiden hoito voi edellyttää sairaalahoitoa ja erityisiä kirurgisia toimenpiteitä.
Synnynnäisen kaulakystan hoitona on leikkaus. Tiettyjä kasvainmaisia kystisiä muutoksia voidaan hoitaa sklerosoivilla injektioilla. Eräät verisuoniin liittyvät kasvaimet edellyttävät toimenpideradiologin ja kaulan kirurgiaan perehtyneen lääkärin yhteistyötä.
Kaulan kasvaimen hoito riippuu monista sekä potilas- että kasvainkohtaisista tekijöistä. Potilaan ikä, muut sairaudet ja toiveet on otettava huomioon. Kasvaimen hyvän- tai pahanlaatuisuus, kasvutapa ja levinneisyys vaikuttavat hoitopäätökseen.
Diagnoosi olisi aina pyrittävä varmentamaan ennen kaulakyhmyn leikkausta. On muistettava, että avobiopsia hankaloittaa kasvaimen jatkohoitoa. On ensiarvoisen tärkeää, että päätöksen avobiopsiasta tai muutoksen poistamisesta tekee lääkäri, joka on perehtynyt kaulan kasvainkirurgiaan ja tuntee erilaisten muutosten hoitovaihtoehdot. Jo ihoviiltoa suunniteltaessa on otettava huomioon mahdolliset myöhemmin samalle alueelle tehtävät leikkaukset. Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärin ominta työaluetta ovat tältä osin juuri kaulan alueen kasvaimet, kaulakystat ja sylkirauhaskirurgia.
Antti Mäkitie
Dosentti,
korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri
http://www.mehilainen.fi/verkkolehti.php?act=getArticles&article_id=194&magazine_id=9
"Kivuton kaulakyhmy, johon liittyy nielukipua, korvaan säteilevää kipua tai äänen käheyttä, on yleensä pään ja kaulan limakalvoalueella sijaitsevan primäärikasvaimen etäpesäke (suun, suunielun, nenänielun, alanielun tai kurkunpään syöpä). Myös tämän alueen ihon, sylkirauhasten tai kilpirauhasen pahanlaatuiset kasvaimet lähettävät etäpesäkkeensä tavallisimmin kaulan alueelle. "
Aika moni kirjoittaa, että vastaavia oireita on ollut ja niistä ei mitään syöpää ole löydetty. Vai onko kaikki tutkimukset tekemättä ja syöpä saakin kehittyä rauhassa. Kuitenkin etäpesäke merkitsee jo taudin leviämistä, joten löydöksiä pitäisi olla enemmänkin?
Miten lääkäri on tutkinut tai tutkituttanut kyhmyjä ja kertomaanne korvakipuja?
aika paha juttu. Pitää pohtia ja etsiä lisää tietoa. Kiitos tästä. ;-/
Todistuksen muotoon liittyviä asioita
TherapiaFennica
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Sisällysluettelo [piilota]
1 Taannehtiva tai ennakoiva todistus
2 Todistuksen laatiminen ja lähettäminen
3 Lääkärin esteellisyys todistuksen antajana
4 Kieltäytyminen antamasta todistusta
Santero Kujala
Jos ko. tarkoitusta varten on oma lomakkeensa, on sitä ensisijaisesti käytettävä. Lomakkeita laaditaan sen takia, että kaikki tarpeelliset seikat tulisivat katsotuksia ja kirjatuksi. Mikäli lomaketta ei ole, todistus kirjoitetaan normaalikokoiselle paperille. Todistuksen kirjoitustekstin tulee olla kaikin kohdin niin selvää, että jokainen kirjain ja numero voidaan vaikeuksitta lukea asianomaisessa yhteydessä. Käytännössä tämä edellyttää kirjoitus-/tietokoneen käyttämistä. Todistuksessa tulee käyttää mahdollisuuksien mukaan selkokieltä ja sellaisia termejä, jotka yleisesti tunnetaan. Lyhennysten käyttämistä on syytä välttää. Todistuksesta tulee käydä ilmi potilaan henkilötiedot kuten nimi ja syntymäaika sekä mikäli mahdollista, henkilötunnus ja ammattinimike riittävän yksilöidysti. Ellei lääkäri tunne ennestään todistuksen pyytäjää, on hänen varmistettava tämän henkilöllisyys ja kirjattava varmistus myös todistukseen. Todistuksen on oltava asiallinen eikä siinä tule tuoda esiin sellaisia seikkoja, joilla ei ole asian ratkaisemisen kanssa mitään tekemistä. Jos lääkäri ei nojaudu omiin havaintoihinsa, on hänen todistuksessa selvästi mainittava, mihin seikkoihin (esim. työkyvyttömyys, työkyvyttömyysaika) esitetty arvio perustuu. Lääkärin on aina selvennettävä allekirjoituksensa leimasimella tai tekstaamalla ja mainittava toimipaikkansa sekä mahdollinen erikoisalansa. Jos todistus on niin puutteellinen, ettei sitä voi asiallisin perustein käyttää tarkoitukseensa, on lääkärin annettava tarpeelliset selvitykset salassapitovelvollisuuden rajoissa tai laadittava uusi todistus perimättä lisäpalkkiota.
Taannehtiva tai ennakoiva todistus
Lääkärin ei tule kirjoittaa takautuvaa todistusta, ellei hänellä itsellään ole tarpeellisia potilasta koskevia tietoja tai ellei hän voi niitä jostakin hankkia. Poikkeuksellisissa tilanteissa voidaan todistuksen pyytäjästä jälkikäteen havaita oireita vammasta tai sairaudesta, joka on saattanut aiheuttaa aiemmankin työkyvyttömyyden. Tällöin on todistuksesta käytävä ilmi, milloin potilas kääntyi lääkärin puoleen ensimmäisen kerran. Lisätietona voidaan mainita potilaalta tai muualta saatu tieto sairauden alkamisajankohdasta. Taannehtiva kannanotto on aina erikseen perusteltava.
Lääkäri voi henkilökohtaisesti todeta työkyvyttömyyden alkamisen vain tutkimushetkellä. Lisääntyvässä määrin on esiintullut tapauksia, joissa lääkäri on kirjoittanut etukäteisen lääkärintodistuksen, jossa työkyvyttömyys on merkitty alkamaan tulevana aikana esimerkiksi jostakin potilaan muihin velvollisuuksiin liittyvästä syystä. Näin ei tule menetellä. Työkyvyttömyys joko on tai ei ole olemassa tutkimushetkellä ja sen mukaan todistus kirjoitetaan. Tilanteen muutos edellyttää aina uutta arviointia ja sen pohjalta mahdollista uutta todistusta.
Todistuksen laatiminen ja lähettäminen
Elleivät todistuksen laatu tai perustellut muut syyt vaadi, on todistus laadittava viikon kuluessa tarpeellisten tietojen ja tutkimustulosten saamisesta. Tietosuojavaatimukset huomioiden on yleensä selvintä antaa todistus sen pyytäjälle itselleen. Milloin lääkäriä pyydetään lähettämään todistus suoraan vakuutuslaitokselle, viranomaiselle tai työnantajalle, on lähettämisen tapahduttava viivyttelemättä.
Lääkärin esteellisyys todistuksen antajana
Yleisiä säännöksiä lääkärin esteellisyydestä kirjoittaa lääkärintodistuksia ei ole annettu. Lainsäädännössä on kuitenkin eräin kohdin (esim. mielenterveyslaki, steriloimisasetus) nimenomaan edellytetty lausunnonantajan esteettömyyttä. Hallintomenettelylaki esteellisyyssäännöksineen koskee muodollisesti lääkäreitä vain heidän toimiessaan hallinnollisissa tehtävissä. Käytännössä lääkärin on todistuksia kirjoittaessaan syytä noudattaa hallintomenettelylain periaatteita, varsinkin silloin kun todistus liittyy merkittävien etujen hakemiseen. Esteellisyyden perusteena ovat lähinnä lähisukulaisuus, läheinen tuttavuus sekä yleensä tilanteet, joissa lääkärin puolueettomuus muuten saattaa vaarantua.
Näyttöarvoltaan selvissä asioissa sekä kiireellisissä tilanteissa tai kun muuta esteetöntä lääkäriä ei ole saatavissa, jää esteellisen lääkärin kirjoittaman todistuksen hyväksyminen sitä käsittelevän viranomaisen harkinnan varaan. Jos lääkäri esteellisenä ei katso voivansa antaa lääkärintodistusta, tulee hänen opastaa potilas esteettömän lääkärin tutkittavaksi.
Kieltäytyminen antamasta todistusta
Selviä säännöksiä todistuksen kirjoittamisvelvollisuudesta ei lainsäädännöstä löydy lukuun ottamatta esim. kuolintodistuksia ja eräitä virkatehtäviin liittyviä tilanteita. Kun potilas hoitosuhteeseen perustuen pyytää todistusta, tulee lääkärin se pääsääntöisesti hänelle kirjoittaa. Tilanne voi olla ongelmallinen mm. silloin kun lääkäri katsoo, ettei pyydetty todistus ole tarpeellinen tai se on jopa vahingollinen. Jos potilas asiaa koskevan selvityksenkin jälkeen katsoo todistusta tarvitsevansa, olisi tarpeetonkin todistus syytä kirjoittaa. On syytä muistaa, että tällöinkin lääkäri vastaa todistuksen sisällöstä ja hän on myös oikeutettu ilmaisemaan todistuksessa mielipiteensä oman harkintansa mukaan. Mielipide voi olla myös se, ettei lääkäri katso havaintojensa tai saatujen tietojen perustella voivansa ottaa asiaan kantaa.
Suomen Lääkäriliiton kotisivuilta löytyvät Lääkäriliiton ohjeet ja suositukset sekä muutakin etiikkaan liittyvää aineistoa: http://www.laakariliitto.fi/etiikka/.
Takaisin lukuun Lääkärinlausunnot ja -todistukset.
http://therapiafennica.fi/wiki/index.php?title=Todistuksen_muotoon_liittyviä_asioita
http://www.terveysportti.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_haku=SLE (yleistynyt punahukka)&p_artikkeli=dlk00696&p_teos=dlk
SLE (yleistynyt punahukka)
Lääkärikirja Duodecim
2.2.2007
Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri
Oireet
Hoito
Ehkäisy
SLE tulee sanoista systeeminen lupus eryhthematosus. Siitä käytetään myös suomenkielistä termiä punahukka. Se on yksi yleistyneistä sidekudossairauksista 1, jotka johtuvat autoimmuunireaktioista solujen rakenteita vastaan 2.
Suomessa SLE:ta sairastaa tuhatkunta ihmistä. Eniten sitä on 15–25-vuotiailla naisilla.
Oireet
Eri potilailla oireet voivat olla varsin erilaisia. Myös samalla henkilöllä taudin aktiivisuus ja oireiden voimakkuus vaihtelevat ajan kuluessa.
Melkein kaikilla on nivelsärkyä, tavallisimmin käsissä. Yleisoireina esiintyy väsymystä ja kuumetta. Osalla potilaista on iho-oireita, etenkin ihottumaa poskissa ("perhosihottuma"), tai herkkyyttä auringonvalolle. SLE:hen liittyy usein munuaissairaus, jolloin virtsaan ilmaantuu valkuaista (proteinuria) ja voi kehittyä munuaisen vajaatoiminta. Muita oireita ovat keuhkopussintulehdus, imusolmukkeiden suurentuminen ja joskus tulehdus sydämessä.
Sairaudesta tunnetaan myös pääasiassa iho-oireina ilmenevä muoto, jota kutsutaan myös ihon punahukaksi 3. Sitä pidetään eri sairautena kuin SLE.
Hoito
Taudin diagnoosin tekee yleensä erikoislääkäri. Hoito on yksilöllistä ja riippuu taudin aktiivisuudesta ja siitä, missä elimissä SLE vaikuttaa. Lieviä oireita hoidetaan tulehduskipulääkkeillä 4 ja hydroksiklorokiinilla. Jos hoito ei riitä, mukaan liitetään suun kautta otettava kortisonilääke (kortikosteroidi). Hyvin hankalissa tapauksissa käytetään lisäksi solunsalpaajahoitoa. Potilaita kehotetaan välttämään aurinkoa ja käyttämään auringonsuojavoiteita.
Ehkäisy
Sairauteen ei tunneta ehkäisyä.
Artikkelin tunnus: dlk00696 (014.396)
© 2007 Kustannus Oy Duodecim
Kerroitko noista kilpparikyhmyistä lääkärille?
Sinuna olisin pyytänyt otattamaan myös kilppariarvot.
Kyllähän se näin on nähtävä, että kun immuunijärjestelmä vaurioituu homealtistuksen seurauksena, niin eihän sitä tiedä mihin kohtaan elimistössä pillastuneet valkosolut ja makrofagit ryntäävät tekemään tuhojaan.
Itse olen tutkinut omien reumaoireilujeni syitä.
Otin käyttöön pikkuhiljaa tuosta puolenvälin lokakuun PPP:n hoitoon parisenkymmentä eri tuotetta, ja vaikka PPP on vaimentunut pikkuhiljaa niin reumaattinen kipuilu jatkuu.
Aloin parisen viikkoa sitten jättämään pois tuotteen toisensa jälkeen, koska joku/jokut niiden ainesosista ovat todennäköisesti syyllisiä.
Voiteita (käytössä 6 erimerkkistä) en voi vielä poisjättää, tosin voitelukertoja olen voinut harventaa jalan osalta yhteen (vain yöksi) ja kämmenen ja sormien osalta kahteen kertaan vuorokaudessa. Muutamaa hivenaine-vitamiinivalmistetta syön edelleen.
Kävin osteopaatillakin, mutta eihän siitä hoidosta mitään tule, kun vasen käsi ei olkapäästä taipunut mihinkään. Venymis- ja kiertoliikkeissä tuntui kuin jänteet ja lihakset alkaisivat repeillä, kun joustavuutta äkkiliikkeissä löytyi vain nimeksi.
Jostain syystä kipu olkapäässä alkoi aina aamuyöllä kestäen muutaman tunnin ylösnousun jälkeen, vaikka nukkumaankäydessä vain liikekivut olivat haittana.
Nyt vasta parina yönä kivut eivät ole haitanneet.
Vaan mene ja tiedä seuraavista öistä.
Ja kyllähän tuo väsymys minuakin vaivaa ja koko tämä touhu alkaa todella keljuttamaan. Onkohan tulossa veilä krooninen väsymysoireyhtymäkin kaupan päälisiksi.
Hyvältä kuulostaa kun sinäkin pärjäät jo ilman lääkkeitä.
Kaikkea hyvää sinulle.
Niin nuo kilpparin patit ovat jo tosi vanhoja, eli ne tutkittiin silloin ihan aluksi, eikä mikään tutkimuksessa viitannut kilppariongelmaan, eikä siinä ohutneulanäytteessä näkynyt kuin noita makrofageja paljon. Jäihän se vähän ? kysymysmerkillä olevaksi mistä ne johtuivat, mutta kilpparissa ei pitäisi mitään vikaa olla. Sekä kilpparin alueella olevat, että ylemmät patit ovat kiinteitä, eivät siis irrallisia alustastaan, joten ei oikein tunnustelemalla tiedä tuota kokoa. Ehkä on hyvä, että ne ovat turvonneet molemmin puolin aika symmetrisesti, vaikka kipuilu onkin pääosin oikean korvan puolella. Iho ei oikein kestä nyt mitään, vaan kutisee helposti. Pitkähihainen pusero pitää olla fleesiä, se ei kutita. Puuvillainenkin pusero kutittaa, joten paleluun istun fleesepusero päällä samaa materiaalia olevan peiton alla ja kirjoittelen näpit jäässä näitä juttuja.
Niskan liikuttelu on jäykempää, mutta johtuneen huonoista yöunista vain.
Enemmän nyt harmittaa se, että hiuksia lähtee paljon ja niitä pitää imuroida jatkuvasti jostakin. Eniten tietysti kylppäristä. Ja tietysti nuo kasvojen kuivat ja kirvelevät kohdat tulevat hässäkkään mukaan, samoin nuo varpaiden kipuilut. Että ehkä elimistö nyt elämöi jostakin syystä enemmän. Ja tietysti sen sitten pitää olla sitä, että lähes jokainen ongelma pitää ilmoittaa olostaan samaan aikaan. Ei tule niin tylsäksi miettiä mikä kohta seuraavaksi ilmoittaa itsestään. Alkaa olla olotila, joka muistuttaa pahasti raskausaikojen ikävimpiä aikoja lisätyin maustein vain.
Hoitaja tuolta lääkärikeskuksesta kysyi, että otathan kuitenkin lääkkeesi matkalle mukaan. No otettavahan ne on, mutta korvasärky lentokoneessa lienee ääri mukavaa, varsinkin pitkällä lennolla. Eikä mieheni suostu perumaan matkaa, koska on väsynyt ja haluaa lomalle. Ei käy myöskään vaihtaminen lyhyempään lentoon, koska silloin meidän olisi pitänyt käydä lomalla mieheni mielestä jo useammin. No olen aina huono lähtemään matkalle ja vasta perillä sitten tuntuu siltä, että kannatti lähteä ja kaikki ok. Näin se varmaan menee nytkin. Toivottavasti.
Lääkkeistä eroon pääseminen on tietysti ok, mutta arvojen laskeminen mietityttää tietysti myös, vaikka ne ovat vieläkin ihan ok arvoja, silti. Ja nähtävästi se sitten menee niin, että sairaus ikään kuin siirtyy muille apajille, kuten sullakin. Ja sitten pitäisi jaksaa käydä lääkärissä kyselemässä neuvoja niihin ongelmiin mitä uusina ilmaantuu. Enkä millään jaksa.
selvä kokoero..
eli tarkoittanee että se kyhmystruuma kasvattaa kokoa ja ehkä myös lukumäärää..
kilppariarvot minulla viitearvojen puitteissa..
jännä juttu tosiaan, että nämä omituiset oireilut jäävät oman jaksamisen varaan.. jaksaako sitä kaikilla erikoislääkäreillä ravata, todettu on, muta seuranta puuttuu..
Jaksoitko kysellä seurannan perään, vai saitko sen muutoin? Ultrattiinko tai otettiinko uutta näytettä? Labratko kuuluivat myös seurantaan? Kuka tuota seurantaa hoiti?
kyhmystruuma todettiin TTL:lla.. E-lausunnossa luki, että kontrolli tt-lääkärin toimesta ja sainkin lähetteen.. no nyt siitä vuosi ja kilppariarvot on kyllä saanut tt-huollossa.
neurologi, joka pyysi lähettämään tutkimuksiin. Ja tutkittiin vielä edellisen lääkärikeskuksen aikana, sen ollessa työterveyspalveluiden tarjoaja. Tutkiva lääkäri oli aivan ihana. Todella mukava lääkäri, jonka kanssa jutustelin siinä samalla kun tutkimusta teki ja tuota ohutneulanäytettä valmisteli. Näytehän on täysin kivuton toimenpide, vain nielaista ei saanut. Eipä sitä neulan pistoa ja näytteen ottoa edes huomannut.
Mutta seurantaa ei kyllä kukaan esittänyt. Joskus olen pyydellyt, kun tuntuu kasvavan ja kasvavan. Eihän se patti tuossa kaulalla kivan näköinen ole, mutta toisaalta se osuu minun silmääni, ei ehkä niinkään muiden.
Täytynee nyt pyytää vaikka sitten sitä seurantaa tuolta tt-lääkäriltä, vai pitäisikö sitä itse tilata aika yksityiselle? Ehkä tämä ei kuulu tt-lääkäreille ollenkaan ja siksi eivät huomioi sitä mitenkään. No jos nuo korvasäryt tai repimiset jatkuvat pitkään, niin kaitpa sitten on pakko varata aikaa jollekin knk-lääkärille. Mutta ei oikein viitsisi juosta lääkärissä turhan päiten, kun veriarvot olivat kohdallaan. Mullahan on viimein aika ideaali tilanne. Paino laskee ja veriarvot nousevat. Ja vielä täysin ilman mitään vitamiineja ja hivenaineita tai rautalääkkeitä. Silloin kun ne olivat alhaisemmillaan Hb oli 77, eikä siihen auttanut mikään. Pari pussia verta sairaalassa sai arvon 103, josta se sitten laski jonnekin 90 pintaan. Sieltä sitä on sitten maksalla ja rautalääkkeillä hivutettu ylöspäin ja yleensä se nousi 126 pintaan vain laskeakseen taas uudelleen alas. Ja kk kierron aikana se oli sitten aina alhaisemmillaan. Nyt oli kierron jälkeen heti 136, joten ne ongelmat lienevät takana päin. Mutta näinhän tämä menee, että uusia ongelmia tulee tilalle.
Minkä kokoisia nuo sun patit muuten olivat? Ja onko sulle tullut ylös leuan alle patteja, vai jäikö ne noihin kilpparin kohdalla oleviin vain? Joillakin nuo patit lähtevät pois, mulla ne vain kasvavat. En enää odota, että lähtisivät pois itsestään, mutta en kyllä halua että niitä tulee vain lisää ja lisää ympäri kaulaa..
veriarvot hyvät ja spirokin todella hyvä verrattuna moneen homealtistuneen arvoihin.
Patit todettu vaarattomiksi.
Lakkaa tuijottamasta ja koskettelemasta niitä. Jos tarpeeksi pitkään hipelöi kaulan aluetta niin kyllä sieltä patit saa aikaiseksi.
Nyt rauhoitut etkä taas mieti mihin lääkäriin seuraavaksi menet pateistasi joista jo näyte otettu. Taittaa heittää nyt psyykkeen puolelle jatkuva itsesi tarkkailu.
palstan päivänsäteeltä taas! Uusia patteja ei ole tutkinut kukaan, eikä niistä ole otettu mitään näyteitäkään. Vanhoista 1-2 vuotta sitten ilmaantuneista oli otettu. Opettele hyvä ihminen lukemaan, ennen kuin avaudut.
Tuossa tutkimusselosteessa ei mainittu spirometriatutkimuksesta mitään, joten se ei kuulu kaulan alueella olevien pattien tulkintaan? Samoin veriarvoista ei näissä tutkimuksissa ole hyötyä, varsinkin kun kyse on vain hyvin rajoittuneesta tutkimuksesta. Joten älä neuvo lääkäreitä, et kykene siihen. Hakisit jo apua.
jonka olet ihan itse kirjoittanut vai kiellätkö kaiken olleenkin omasta päästäsi keksittyä?
"Kaulalla aikaisemmin esiintyneet patit ovat ehkä kasvaneet, nehän arvioitiin monikyhmystruumaksi? kysymysmerkillä. Suurimmasta ohutneulanäyte, joka OK. Ei siis syöpää tms."
HUOMAA AIKAISEMMIN ESIINTYNEET ja ymmärrä lukemasi!
Hyvää matkaa toivotan.
Suosittelen kuitenkin noiden kilppariarvojen ottatamista ihan varmuuden vuoksi.
Tulehdustahan kilpirauhasalueellasi on, eikän niitä patteja muutoin kasvaisi. Ja tulehdus voi vaikuttaa kilppariarvoihinkin.
Tuossa äskettäin lueskelin tutkimusta, jossa todettiin sytokiiniryöpytyksen liittyvän tukanlähtöön. Tarkoittaa, että kun jossain elimistössä on tulehdus, niin valkosolujen tuottamat sytokiinit aiheuttavat tukanlähtöä.
Paikkansapitävä tutkimus kerrankin.
Itseltänikin on tukkaa lähtenyt aina homealtistuksen aiheuttaman pitempiaikaisen keuhkotulehduksen aikana.
Samoin lähti nytkin tuon ihotulehduksen aikana.
No joka tapauksessa olkapään alue alkaa sietymään. Jo kolmas hyvä yö ja aamu.
Viittaa vahvasti johonkin poisjättämääni tuotteeseen.
Selville siitä pääsee aloittamalla yhden tuotteen käyttö kerrallaan siinä vaiheessa kun ko. alue on täysin kivuton.
Ainakaan lääkkeet eivät aiheuta tulehdusta kilpparialueellasi.
Voisiko olla joku muu altiste?
Tt-lääkäri lupasi kirjoittaa reseptin korvatippoja nyt ainakin. Ei maininnut sähköpostissaan muuta, yritti myös soittaa minulle. Sattumalta juuri silloin puhuin työpuhelua, oli viimein vähän töitäkin. Ei vielä maininnut mitään pyytämästäni englanninkielisestä todistuksesta. Jos vanhat merkit paikkansa pitävät, se pyyntö yritetään sivuuttaa ilman mainintaakaan koko pyynnöstäni. Mutta tiedän tarvitsevani tuon paperin kyllä, joten pitänee pyytää niin useasti ja ehkä kirjallisesti myös ihan lääkärikeskuksen kirjaamon kautta, jotta siihen sitten asiallisen vastauksen saan myös. No aika näyttää.
Otin tuossa äsken valokuvia kaulastani ja kilpparin kohdalla näkyy jo selkeästi valokuvassakin pitkulainen varjo, joten kyllähän ne patit ovat kasvaneet siitä kun ne todettiin aika tavalla. Silloin tuo ultraava lääkäri kehui tuota neurologia ja hänen tarkkoja sormiaan, koska mitään niin selkeää tuolla alueella ei silloin ollut. Silloin tuo suurin patti oli UÄn mukaan 2 cm. En tiedä onko näitä patteja nyt ylipäätään kilpparin alueella ja minkä kokoisia ne normaalisti ovat. Kaulan yläosan patit tuntuvat heti kun peukalon ja etusormen iholle laittaa. Minkä kokoisia nuo yläkaulan patit normaalisti ovat, en tiedä sitäkään.
Tänään suihkun jälkeen nypin hiuksia iholtani. Pyyhkimisen ja kuivattelun jälkeen niitä oli vieläkin, joten kyllä noita hiuksia katkeilee turhan paljon nyt. Onneksi minulla on paljon hiuksia, ainakin vielä, joten niistä voi jonkin verran menettääkin.
En ole miettinyt mikä tuo tulehduksen kilpparialueella aiheuttaa. Lähinnä olen odotellut sitä autoimmuunisairauttani. Kuvasin myös kasvojani suihkun jälkeen, silloin tuo muuttunut punainen kirvelevä alue on selkeä molemmin puolin nenää. Ehkä se alue on vähän jopa kohollakin. Joten uskoisin, että näillä oireilla ja ongelmilla nyt joku autoimmuunisairaus jo kiinni saataisiin. Mutta mitä se hyödyttäisi? En tiedä. Ehkä pitäisi varoa taas jotakin lisää, tai sitten löytyisi se syy kipparin ja kaulan patteihinkin.
Tuosta muusta altisteesta en tiedä. Kyllähän niitä altisteita tietysti tulee, kun huomaan näillä keleillä, ettei ulkoilma ole se paras vaihtoehto kuitenkaan. No kaupassa käyntiäkään ei elimistöni jätä huomioimatta. Vaikea sanoa mikä mistäkin johtuu, eihän sitä osaa arvella nuo lääkäritkään.
Aikoinaan tuo TTL:ltä lähtenyt keuhkolääkäri piti tärkeänä, että tutkimuksia jatketaan tt-lääkärin toimesta. Oli jopa harmistunut ja vihainen, kun kerroin etten ole kiinnostunut selvittämään mistä sen aikaiset ongelmat johtuvat. Hänen mielestään ne piti ehdottomasti selvittää, seurata miksi lasko oli korkealla ja veriarvot alhaalla yms. No laskoa en muista seurattiinko, kait. Nyt kun sitä pyysin, ei sitä otettu noihin labroihin mukaan kuitenkaan. Pitää olla aika sitkeä sissi, että jaksaa pyydellä lääkäreiltä erilaisia toimenpiteitä. Kun se pitäisi vielä mennä toisinkin päin, että potilas on potilas ja lääkäri hoitaa nuo arvelut mitä pitää tehdä jotta ongelmat selviävät. Mutta tosiasiassa ilman pyyntöjä ei kyllä enää mitään tutkita, jos sittenkään. Kyllähän se potilaalle pitää riitää, kuten täälläkin tuo palstan päivänsäde aina hokee, se yksi diagnoosi, mitä sitä nyt vielä tarvitsee? Mitä väliä pateilla, kuumeilulla, hiustenlähdöllä, kivuilla ja säryillä oikein on. Kyllähän se positiivinen asenne nuo kaikki korjaa, kun on se diagnoosi jo.
oikein hyvän näköiset, kun vertaa omiini joissa kaikki arvot ovat nykyään oireettomanakin alakanttiin (kuitenkin 70-80%) viitearvoista paitsi tuo fev1%, joka on liian korkea. Mutta koska sinulla on diagnoosina selkeä astma, niin se on selvää että spirometria on normaali. Selkeässä astmassa ei ilmeisesti myöskään avaava astmalääke avaa mitään, toisin kuin minulla.
ja siksihän astmani on juuri se selkeä astma, kun se muistuttaa astmaa tosi vähän, mutta on silti astmaa. Jos se ei olisi selkeä astma, niin joku voisi jopa miettiä, että diagnoosissa voisi olla parantamisen varaa. ;-)
https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/6322/TMP.objres.218.pdf?sequence=1
Yllättävää tietoa sivu 8.
Maksimaalisen uloshengityksen virtausarvot voidaan jakaa eri vaiheisiin. Alkuvaiheen virtausarvojen tulokset, kuten uloshengityksen huippuvirtaus (PEF) ja virtaus, kun keuhkojen tilavuus on 75% FVC:sta (MEF75), riippuvat lähinnä suurten hengitysteiden läpimitasta, puhallukseen käytetystä lihasvoimasta ja keuhkojen kimmoisuudesta. (Sovijärvi & Piirilä 2003b.173.)
Puhalluksen keskivaiheessa kun on puhallettu noin 40% tilavuudesta, lihasvoiman merkitys virtaukselle alkaa vähentyä, jolloin virtausarvot (MEF50, MEF25) ovat riippuvaisia enemmänkin keskisuurten ja pienten hengitysteiden läpimitasta sekä keuhkokudoksen kimmoisuudesta. Uloshengityskäyrän rajoittamaa pinta-alaa (AEFV) voidaan myös käyttää spirometriamuuttujana. Sen muutokset ilmaisevat herkästi obstruktion vaihteluita. (Sovijärvi & Piirilä 2003b.173.)
*****
Eli ne arvot, joita meille tutkittaville tuolla TTL:llä kerrottiin olevan kaikkein epäluotettavampia, olisivat niitä luotettavampia tämän kirjoittelun mukaan. Lisäksi TTL ei pidä ko. arvoja tarkkailussa edes, niitä ei seurata, kertoi minulle erikoistuva lääkäri, ei huomioida ollenkaan. MIKSI? Jos ne jopa Sovijärjen mukaan on niitä, joissa lihasvoima ei enää vaikuta mitenkään...
näyttämään väärää arvoa. Esim. jos kalibrointipumpun tilavuus on vaikkapa 3 litraa, niin syötetään ohjelmaan vaikkapa neljää litraa, vaikka se todellisuudessa onkin siis kolme litraa.
Tekemällä näin voidaan suurin osa restriktioista eliminoida pois, joka tässä tapauksessa tarkoittaa allergista alveoliittia, koska sitä mahdollisesti ilmaisevat VC tai FVC arvot ovat parempia.
Jotta restriktio olisi 100% oikein, niin vitalikapasiteettia pitäisi aina verrata sairastuneen sellaiseen arvoon, jolloin hän oli vielä terve. Tuota lukemaa on tuskin kellään, joten on pakko verrata sitä suomalaisten keskiarvoon. Tästä johtuen diagnoosi ei ole kovinkaan tarkka. Se on vain suuntaaa antava. Oikeaoppisesti alveoliitti diagnosoidaan tietysti keuhkorakkuloiden tulehdussolujen perusteella silloin kun altistuksesta johtuva tulehdus on päällä.
Sen sijaan, jos kone on tilavuuskalibroitu väärin, niin bronkodilaatiokoe näyttää silti oikean tuloksen. Eli jos tulos on positiivinen, niin kyseessä on melko varmaan astma. Mutta tietysti astma pitää varmistaa myös luotettavimmilla keinoilla.
Diffuusiokasiteettilaite voidaan tietysti myös kalibroida vastaavalla tavalla näyttämään parempia arvoja.
Tosia asia on, että nuo testit tehdään kovin eri tavoin. Nyt tuo hoitaja kertoi selkeästi miten edetään kun puhalluksia tehtiin. Seuraava puhallus spirometriaan alkoi heti edellisen jälkeen, ilman että suukappaletta otettiin pois. Kun en aina jaksanut puhaltaa, niin silloin otetiin pois ja sain huilia vähän. Mutta puhalluksia oli ehkä 4 per kerta, eli 4 puhallusta tarvittiin saamaan nuo alkuarvot ja 4 lääkkeen jälkeen. 3 samanlaistahan tarvitaan, joista sitten valitaan ne joiden erotus on max 4%. Kyllä tuo ns. verhokäyrä näytti noiden puhallusten olevan varsin samanlaisia koko ajan.
Noita viitearvoja minäkin olen joskus miettinyt, miten niitä pitäisi tulkita, mutta kyllähän nuo lääkärit sen osaavat tehdäkin. Kun omat arvoni, ovat osin huikean hyviä, ja osin sitten taas sitä normitasoa vain, niin toki mietin miten se vaikuttaa noihin laskettaviin arvoihin.
Kun katsoin noita kahta diffuusiokapasiteettitutkimustani, toinen tehty 6.4.06 ja toinen muutamaa päivää ennen altistuksia 1.9.06. Jokaisessa muussa tutkimuksessa, spirossa ja 6.4. diffuusissa minulla max VC on 3.9 luokkaa. Vain tuossa 1.9 se on 4.1. En tiedä miten näitä tuloksia diffuusiokapasiteetin osalta tutkitaan, mutta tuolla alhaalla on viitearvot joihin en ole yltänyt. Se tietysti hämmästyttää, kun peffit ja spirot on aina yli 100% tuloksia tai nyt vähintäänkin tuo 99%. Mutta diffuusiossa arvot jäävätkin osin 81%, 79%, vaikka tuo VC on 4.1. Tämä siis 1.9. ja tuossa alkuvuoden kohdalla vastaavat arvot ovat 85% ja 84%. Eli tuo kokonaiskapasiteetti kohta nyt oli ainakin 6.4 85% ja 1.9. sitten 81%. Näiden tutkimusten lisäksi ei tuota diffuusiokapasiteettia ole ikinä otettukaan. Ei edes silloin altistusten jälkeen kun tuli niitä ongelmia. Silloin otettiin vain se röntgen ja veriarvot, joissa sitten näkyi laskon ja leukosyyttien kohoaminen ja Hb lasku, heti seuraavana aamuna, kun altistus oli tehty edellisen aamupäivän aikana. Ja silloin oli jo pari kortisonitablettia 40mg syöty ja haukattu happea ja avaavaa 5 x.
Sikäli tietysti ihmetyttää, että jos tuo diffuusiokapasiteetti kertoo enemmänkin, niin miksei sitä otettu heti altistusten jälkeen? Olisiko se sitten kertonutkin jo jotakin liikaa, vai miksi sitä ei tarvinnut ottaa. No nyt se tietysti on myöhäistä, mutta ehkä pitäisi pyydellä tuota diffuusiokapasiteettia nyt keuhkolääkäriltä. Pitäisikö hän sitä tarpeellisena, kun spiro näytti mitä näytti. Vai sulkeeko tuo ns. normaali spirometriatulos diffuusiokapasiteettitutkimuksen jo sinällään ulos.
Toisaalta toivoisin että näin olisi, että ok minulla on selkeä astma, ja siinä se. Mutta millä määreillä voin ongelmien tullessa tuolla matkalla selvittää selkeän astmani olemassaolon? Jos tulee ongelmia, niin hoidetaanko niitä avaavalla astmalääkkeellä, vai miten?
olla lainkaan, jos lääkärit toimisivat rehellisesti. Erityisen paljon petkutetaan Työterveyslaitoksella näillä mittauksilla.
Ensiksi he pilaavat terveytesi altistuskokeilla, joilla ei ole mitään tekemistä kosteusvauriosta johtuvan sairauden kanssa ja sitten toteavat sinut terveeksi päin honkia viritetyillä laitteillaan. On epärehellisyys huipussaan. Ja vielä törkeä sellainen.
ei kukaan tai mikään taho ole todennut minua terveeksi. Joten ei tässä kukaan huiputa ketään. En oikein usko, että tuo laitteiden kalibrointikaan on mitenkään virheellistä, sillä sitten se kalibrointi, siis se virheellinen, kattaisi koko laitteiston. Kyllä ne niin samanlaisia nuo arvot ovat, vaikka toki heittelevätkin paljon. No jotenkin tuo, että altistuksen jälkeen (9.10.06) on ainoa kerta kun FEV1 on 3.57. tuon kontrollialtistuksen jälkeen tehtyn ja ns. tutkimuksiin tuloarvo oli (3.10.06) 3.17, on tietysti ihmeellistä. Myös se tietysti, että kerran tuo FEV1 arvo oli vain 2.76% näissä tutkimuksissa. Silloin oli kyseessä histamiinialtistus tuolla TTL:llä. Ja ottava hoitaja ihmetteli tuota 17% laskua, joka oli siis ajalta 6.4.06 FEV1 3.34 ja 19.4.06 2.76. Ehkä nuo laitteet sitten tosiaan kalibroidaan eri tavoin ja siksi niiden antamia arvoja ei voi tulkita muuta kuin sen päivän aikana. Jälkeenpäin se arvo on vain arvioitu sanoin, "no se oli se sen hetkinen tilanne".
Tietysti TTL:n arvioi, että tuo alenema johtui joko työpaikka-altistuksesta, tai ajankohdasta jolloin otettu. Samoin kerrotaan, että silloin kun tuo alenema oli näkyy tuloksessa limaisuuden aiheuttamaa aaltoilua... Arvioidaan, että ero voisi tulla myös siitä, että spirometria on tehty aamupäivällä ja histamiinialtistus aamupäivällä. Tai että tuo alenema on vain astman aiheuttamaa päivästä päivään vaihtelua.
Mutta ehkä keuhkot toimivat näin. Että kun ne tulehtuvat ja kipeytyvät niin tulee näitä yli hyviä arvoja. Tosin siis, ei näyttäisi pitävän paikkaansa tuon työpaikka-altistusarvion kanssa. Mutta toki tuo arvo nyt mietityttää, kun noin hyvää arvo ei ole ollut ikinä ennen, eikä nyt jälkeenkään päin. Nythän se arvo on 3.23. Mutta minkäs teet, eihän näitä toisten tekemiä spiroja nuo lääkärit oikein suostu kommentoimaan. Kerrotaan vain, että se oli sen hetkisen tilanteen mukaan se arvo
Joten vaikka näistä arvoista puhuisi kuinka pitkään tahansa, niin eipä niistä puusta pitkään pääse.
Mutta terveeksi ei ole vielä väitetty, vaikka astman haittaluokan on arvioitu olevan 0, tai ihmetelty huippuhyviä arvojani. Silti kaikki lääkärit ovat kovin huolissaan terveydestäni. Ja tuon astman, siis normiastman mittapuun mukaan terveydessäni ei nyt astma paljon haittaa. Mutta niin, oireita ja ongelmia on, vaikka astmani ilman lääkkeitä onkin nähtävästi aika tasapainoinen.
Nähtävästi ammattiastman tasapainoon saaminen, ei vielä riitä siihen, että sen olotilan saisi kohdalleen. Niillä ei näytä olevan kovinkaan paljon nyt tässä vaiheessa tekemistä keskenään. Joten astman hoito ei näitä ongelmiani poista, mikä sitten poistaisi, olisi mielenkiintoista tietää.
iltapäivällä ja histamiini aamupäivällä. Siksi tuo iltapäivän arvo olisi parempi 3.34 ja aamupäivän arvo vain tuo 2.76.
kyllä minun terveyteni meni työpaikalla, ei sitä ttl pilannut.Eikä ttl:n altistuksiin ole pakko suostua eikä sitä kaikille edes tehdäkään, joten turha syyttää että ttl pilaa kaikkien terveyden.
keväästä lähtien pyytänyt kirjallisen suostumuksen altistuskokeelleen.
Sitä ennen ei keltään kysytty, eikä kerrottu yhtään mitään.
Tottakai terveys on mennyt työpaikalla, jos kerran olet päässyt työterveyslaitokselle. Jos sinua on altistettu ttl:llä olet siitä lähtien myös allerginen ulkoilmalle.
No lääketieteen nimeen, tietysti ja potilaitahan siinä vain autetaan.
pieniin tiehyeihin MEF 50 134% on mielestäni sinulle kyllä huomattavasti parempi tulos, kuin ilman lääkitystä oleva MEF 50 107% ! Toivottavasti tutkiva taho on samaa mieltä ja siltä osin lääkityksesi palautetaan. Mikä tuon tuloksen sai aikaan, Spirivako?
Mutta kysele perään, jos ei lausunnosta selviä!
Jos ja kun nuo pienet keuhkotiehyet nuo 50 ja 25 arvot tukkeutuvat?
vielä.... Mulla restriktio ja mm. nuo arvot aika heikot. Spirossa näkyy avaavan vain huonontavat noita arvoja. Koska astmaa ei ole saatu diagnosoitua, niin ei ole oikein mitään vaivaa. Vain yksi lääkäri on pitänyt tilannettani huolestuttavana. Pärjäilen ilman lääkitystä, toki ahdistaa välillä ja silloin Pikossa näkyy miten FEV1 on n. 1.7-1.8. Tavallisesti vähän yli 2. Näin on mennyt nyt jo yli vuosi ilman lääkärikäyntiä enkä aio mennä ennen kuin on tosiaan pakko.
mutta jossakin on varmasti se lääkäri, joka sinuakin voisi auttaa. No en itsekään ole ajatellut käyväni lääkäreissä enää. Mutta toisaalta, miksi päästää lääkäreitä niin helpolla? Joten katselin noita lääkäriaikoja äsken, no en varannut vielä. Mutta syynä oli se, että lähtiessäni käymään kaupassa yskin jatkuvasti. Ja se hirvittävä peffausääni oli tullut takaisin. En ymmärrä itsekään mitä sairastan, mutta ehkä täysin ilman lääkkeitä ei ole kovin järkevää jatkaa. Enkä tiedä mitkä lääkkeet kannattaisi aloittaa uudelleen.
Mutta kyllähän sinulla nuo fev1 arvot ovat tosi huonot. Happihoitoa aloitellaan 1.5 arvoilla! Joten sitä kannattaa miettiä mitä tekee keuhkoilleen, vaikka lääkäreiden osaamattomuus ja tietämättömyys harmittaakin. Kyse on kuitenkin sinun keuhkoistasi, ei lääkäreiden. Joten nyt etsit itsellesi keuhkolääkärin, jonka luona käyt jatkossa säännöllisesti. Jotakin apua saat varmasti, vaikka lääkäri ei osaisi sano mitä sairautta hoitaa, hoitaa hän nyt keuhkojasi ainakin.