Miten ihmeessä jaksan pitää itsestäni huolta, kun elämä kusee pahasti nilkkoihin.
Puolivuotta sitten viiden vuoden parisuhteeni loppui pahoinpitelyyn, jonka jälkeen jäin asunnottomaksi.Viikko sitten mummoni sai sydäninfarktin ja tarvii nyt paljon tukeani.Maanantaina kävin sossussa hakee toimeentulotukea lääkkeitä varten, mutta yllätys yllätys tuli hylkäävä päätös.
Oon niin hajalla haluaisin vaan kadota vähäksi aikaa.En pysty millään tsemppaamaan bulimiankaan suhteen, kun kaikki menee päin helvettiä.
Puolivuotta sitten viiden vuoden parisuhteeni loppui pahoinpitelyyn, jonka jälkeen jäin asunnottomaksi.Viikko sitten mummoni sai sydäninfarktin ja tarvii nyt paljon tukeani.Maanantaina kävin sossussa hakee toimeentulotukea lääkkeitä varten, mutta yllätys yllätys tuli hylkäävä päätös.
Oon niin hajalla haluaisin vaan kadota vähäksi aikaa.En pysty millään tsemppaamaan bulimiankaan suhteen, kun kaikki menee päin helvettiä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ei kannata jäädä murheineen yksin. Bulimiaan voisi saada apua terveydenhuollosta. Tarvitset ystävän jakamaan huolenpitoa mummostasi. Ellei sinulla ole ystävää tai sukulaista, joka voisi auttaa niin ota yhteys spr:n ystäväpalveluun.
Tärkeintä on kuitenkin, että huolehdit mummostasi voimavarojesi mukaan. Muuten molemmille voi käydä huonosti.
Vaikka elämä tällä hetkellä näyttää masentavalta, niin koskaan ei tiedä mitä huominen tuo tullessaan. Sen olen ainakin itse oppinut, tässä matkan varrella.
kannustavista sanoista.Oon sairastanut jo kymmenen vuotta ja osastohoidot on jo käyty läpi.Lapinlahden sairaala hylkäs mut,vaikka ei ne diaknosoinnut musta kroonikkoa.
Mummo tuntuu jo olevan paremmassa kunnossa,jotain lohdullista tässäkin tilantessa.