Eksegetiikan professori Matti Myllykoskelta kysyttiin äskettäin yleisötilaisuudessa, miten suhtautua tuomitseviin seurakuntalaisiin:
Hän kehotti lähtemään pois sellaisen luota, jättämään sellaiset tappelemaan keskenään. Turhia loukkauksia osakseen saava voisi mieluummin vaikka rukoilla hiljaisuudessa.
- Sopisiko tämä neuvo palstalaisille? Olisiko parempi tehdä omat ratkaisut toivottoman keskusteluyrityksen - kun sanojen merkitykset ovat kovin "astianmmakuisia" ja uskonkäsitteet kuin eri maailmasta?
- Eikö ole niin että väittely sitoo voimia ja estää luovia uusia ratkaisuja?
Hän kehotti lähtemään pois sellaisen luota, jättämään sellaiset tappelemaan keskenään. Turhia loukkauksia osakseen saava voisi mieluummin vaikka rukoilla hiljaisuudessa.
- Sopisiko tämä neuvo palstalaisille? Olisiko parempi tehdä omat ratkaisut toivottoman keskusteluyrityksen - kun sanojen merkitykset ovat kovin "astianmmakuisia" ja uskonkäsitteet kuin eri maailmasta?
- Eikö ole niin että väittely sitoo voimia ja estää luovia uusia ratkaisuja?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Tuo on hyvä ohje. On paras väistyä. Jäämällä väittelemään, asia menee vain pahemmaksi. Vaikka miten selvästi sanoisi oman kantansa, niin tuomari ei lopeta eikä muuta käsitystään. Tuomio- ja isäntähenki on niin tiukassa. Se vaivaa erityisesti kuuliaisia veeälliä. Heillä on vara tökkiä toisen sielua ja määritellä sen tila, vaikka mitään valtuuksia ei olekaan.
Miten he voivat tietää toisen sieluntilan, kun Jeesuksen opetuslapsetkaan eivät haistaneet Juudaksessa mitään väärää. Luulivat itse olevansa pettäjiä! Eipä aistineet kuten SRK-johto - kuka on uskomassa ja kuka ei.
Taitaa vl-valkeus ollakin pimeyttä?!
>> Taitaa vl-valkeus ollakin pimeyttä?! >>
Päätelmä: pois tätä palstaa lukemasta ja äkkiä pimeään rukoilemaan tämän palstan ``isäntähenkiä`` pois omasta päästään.
sielusi lepää ja on hyvä olla, sillä - oikean uskon tunnusmerkki on "Hedelmistään puu tunnetaan".