DDR

Alpo Rusi & bros vois myydä jotain ...

keskusmuistikampa tässä koneessa, mutten voi sitä myydä... ei pääse sättäilemää ilman itäsaksaa.

Löytyy korkkaamaton pullo DDR markkinoille valmistettu Vietnamilainen viinapullo.
Wodka EVP 14.00
HSL. Nr 1814110
"Auf Reisbasis
Vinalimex Ho Chi Minh City

Ajattelin lukiessa että keräät auroja.
DDR lyhenne, maanis ei ole onnellinen aloittaa.

WFR - merkkisissä työkaluissa olen huomannut jännän historiallisen detaljin. Olenko oikeilla jäljillä? Sosialistisiin maihin Suomi mukaan lukien myytiin kiintoavaimia vientiin, avoimesti valumerkinnällä WFR DDR ja kolmion sisällä ykkönen (derkku laatumerkintä). Sitten löysin Amerikan ebaysta samoja työkaluja, myös tuumaisia valumerkinnällä Made In Germany. Täsmentämättä kumpi Saksa..... Ja sama ykkönen kolmion sisällä. Kyllä länkkärit sen West Germanyn yleensä mainitsi. Olisko niin ettei Suomeen lähtevässä kamassa "ollut mitään syytä" piilottaa alkuperää, kun taas jenkeissä jonkun kylmän sodan aikaan derkkukama olis voinu olla vähän sensitiivistä?

Samaten Artas-taskulamppuja valmistettu vaikka missä värikombinaatioissa ja logossa eroja, osassa lukee ddr ja osassa ei. Sitten on samaa lamppua Narva-merkillä. Siis se malli jota Airam tekee nyt uustuotettuna ja ledillä. Ja nyt viimeksi sama ilmiö tuli vastaan malleissa joihin menee 2R10-paristo (3 V) mitä ei vissiin edes valmisteta enää? Lituskaa kyllä saa yhä.

Uutena löytönä tuli vastaan itäsaksalainen vatkain, jota on myyty samalla tuotekoodilla mutta tuotteen mallinimi on kahta eri versiota, samaten silitusraudoissa on samassa mallissa eri versioita. Osin selittyy sillä että kamaa on tuotu suomitekstein, muualle muilla teksteillä. Olishan derkkukamaa myynnissä esim. Ebayssa ja Kleinanzeigen sivustoilla yllin kyllin, mutta minua kiinnostaa se kama joka on tänne päätynyt aidosti aikanaan, joka on siis aidosti ollut aikanaan vaikuttamassa ajallaan. Sitä kamaahan toi tiettävästi ainakin firma Harry Marcell Oy jonka roskiksia tongin pentuna Pitäjänmäellä... Lisäksi Anttilan postimyyntikuvastosta sai kuka tahansa tilattua esim. kodinkoneita, Acosta-voileipägrilli oli monella kotona ihan vaan ajankuvaa ilman poliittisia konnotaatioita (ei semmosta kukaan muukaan valmistanut). Se grilli itselläni liki päivittäisessä käytössä, saarioisten kuraläppä pizza menee kuin räätälöitynä ja paistaa oikein maukkaaksi!

Ja vielä: mitä itäsaksan autoihin tulee oli sosialististen maiden työnjako semmonen kuulemma että kaksitahtiset hoiti DDR kun ei saanut valmistaa parempaa kuin äiti-Venäjä. Niistä Trabantti on/oli oikeasti huono auto, ei kai kukaan voi muuta tosissaan väittää. Sen sijaan ilmeisesti Warre 353w on jo auto ainakin auttavasti, rungollinen ja farmariin mahtuu vaikka mitä. Ajettavuus kuulemma jopa paranee kuormattuna jouset pohjaan, sitä ennen on sitte vissiin kuin ykspyöräisellä ajo. 12 v vaihtovirtalaturilla jopa ainakin loppuaikoina ja enemmän se on oikeaa suomihistoriaa kuin jotkut pinkit siipicadillacit. Syy siihen on esi-isien asuinpaikkojen valinnoissa, toisinkin olisi voinut käydä eikä just tänne syntymisestä kysytty mielipidettä.

Kuka kohta edes muistaa että oli kakstahtisia autoja, miltä ne edes kuulosti tai haisi. Ehdottomasti vaalimisen arvoisia historiamielessä. Myös varoitusmielessä mihin sosialismi ja suunnitelmatalous johti tunnetuin seurauksin ja lopputuloksin. Vanha kansa joka muistaa asioita ja pystyy siksi vertaamaan menee kumpuun, tilalle tulee joitain Sofia Virran tapaisia nuorikoita jotka väittää päinvastaisia, ja just sen kaltaisille tulee voida esittää konkreettisia todisteita kuinka hienoa onkaan meno ollut. Vai pitääkö sama katastrofi käydä uudelleen kovinkin monta kertaa?