seuraava: Haluaisin tehdä pieniä n.5mm halk.lieriömäisiä luuhelmiä. Eli pitäisi olla hirmu pieni rasiaporan terä, jolla saisi porattua luusta sellaista ohutta "pötkyä", joka pätkitään pieniksi pätkiksi, porataan reikä läpi, josta voi pujottaa langan...siis tajusikohan nyt kukaan?...
mitenkäs onnistuisi
Nimetön
3518
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
pieni rasiaporan terä, jolla porataan luusta sellaista ohutta "pötkyä", joka pätkitään pieniksi pätkiksi, porataan reikä läpi, josta voi pujottaa langan...
Siinähän se.
Kellonosat oy
Löysin pikahaulla nimikkeellä "putkipora".
Ovat timanttiporia kooltaan 2-10 mm. En tiedä tukkeutuvatko helposti luujauhosta. Liikakierrokset ainakin polttavat jauhon poraan. Luulisin.
Voi olla, etteivät käy tai ainakin luun on oltava kovaa. Ei mitään osteoporoosi-eläintä... No lasiin, metalliin (älä kuitenkaan koita karkaistuun teräkseen - hetken syö ko. metallia ja sitten syö sielua kun timantit irtoavat pölynä ilmaan...) ja posliiniin ainakin sitten pelittävät. Saattaapi olla, että kestää jonkun kivilaadunkin poraamista.
Ekströmin sivuilla sitten oli vähän järeämpää tavaraa; taisi pienin olla 14 mm ja sinähän halusit viismillistä...
Oletko ajatellut, että voisit muovata eli veistää isommasta luupalasta ensin pitkän 5mm halkaisijaltaan olevan sälepuikon, muovaat sen sopivaan muotoon (profiiliin) kalvamalla joko ohenteita eli palleroita tai vaikka pitkittäisuria jolloin saat "kukka"helmiä. Pätkit muotoillun puikon sahalla tai laikalla paloiksi ja poraat näihin paloihin piskuisen reiän? Niin, tai reiänkin voit porata jo puikkovaiheessa, ellet ehdottomasti halua porata reikää sahauskohtaan.
Haiskahtaa liukuhihnatyöltä, mutta pienten helmien muotoilu on helpompaa puikkona, kuin yksittäin. Saat pyöritellä puikkoa kädessäsi muotoillessasi ja mahdollisesti katkenneet puikonpalat eivät huku niin helposti kuin yksittäiset helmet näpeistä sinkoillessa. Eikä sormet pala. Siis koneella muotoillessa tietysti. ;)
Tottahan helmet joutuu yksittäin viimeistelemään, mutta se ei ole kovin iso työ ja sitäpaitsi oikeastaan luonnonmateriaaleissa pieni karheus antaa vain uniikkia käsityön leimaa lisäksi.
Niin, siis ongelmasihan oli tuo miten saisit sen pötkylän aikaiseksi.
Ajatukseni karkasivat hakoteille, kun nuo porathan eivät tee kovinkaan pitkää pötkylää.
Luulisin, että parhaiten saisit sen pötkylän sahaamalla ja hiomalla. Tai jos jostain löydät luisen puikon... ;) Taitavat olla muovia tai antiikkisia norsunluisia.
Oletan, että sinulla on apuna pieni käsipora? Jotkut sanovat sitä drilliporaksi tai askarteluporaksi. Jos ostat siihen sitä terää, varmista varren halkaisija ja oman koneesi istukan koko. Tämä siksi kun itselläni on kahta eri kokoa teriä ja näin myös kaksi eri kokoista konettakin. (No kun eihän voinut kalliita epäsopivia teriä hukkaan heittää, niin oli ostettava konekin...)