Mitä tehdä, kun on niin kipeitä juttuja, ettei niitä voi puhua edes lääkärille? Esim. et on vahingoittamassa jonkun henkeä tai loukkaamassa lääkäriä tai vaaraksi itelleen ja kaikki vain sen takia, et sattuu olemaan sairas... Vaikka onkin strukturoidut puitteet sille sairaudelle.
Eniten mä haluisin, et saisin itse miettiä ja ottaa yhteyttä, mutta kun tämä tuntuu olevan liian vaikeasti käsitettävä asia. Aina on vain jotain projektia loputtomiin...
Sairaalamaailma on kauheen psykoottinen ja melko erikoinen, kun vertaa normaaliin ympäristöön. Paljon kipua, sairautta, eritteitä, hallintaa yms. Mä olen ollut tällaisessa ympäristössä lapsesta asti ja en voi sanoa, et olisin terveenä säilynyt, mutta en mä nyt kauheen sairaskaan ole... En vain haluu sinne uudestaan. Ja sit se ettei loppujen lopuksi löydä muuta... Se on ehkä kaikkein kauheinta... Se on ihan oma maailmansa, jota sit kaikki ihmettelee, et miksi näin, et se ei olekaan mikään turvaympäristö, ainakaan meidän piireissä...
Eniten mä haluisin, et saisin itse miettiä ja ottaa yhteyttä, mutta kun tämä tuntuu olevan liian vaikeasti käsitettävä asia. Aina on vain jotain projektia loputtomiin...
Sairaalamaailma on kauheen psykoottinen ja melko erikoinen, kun vertaa normaaliin ympäristöön. Paljon kipua, sairautta, eritteitä, hallintaa yms. Mä olen ollut tällaisessa ympäristössä lapsesta asti ja en voi sanoa, et olisin terveenä säilynyt, mutta en mä nyt kauheen sairaskaan ole... En vain haluu sinne uudestaan. Ja sit se ettei loppujen lopuksi löydä muuta... Se on ehkä kaikkein kauheinta... Se on ihan oma maailmansa, jota sit kaikki ihmettelee, et miksi näin, et se ei olekaan mikään turvaympäristö, ainakaan meidän piireissä...
Vastaukset 12
Vanhimmat
ympyröisä
olemassa terveitä ympyröitä! Enkä mä niissä nyt niin kauheesti edes liiku. Terveistä ympyröistä joutuu helposti sairaisiin ympyröihin, jos mua ei esim. totella.. Juttelu tuntuu sairaalta... Eikä niitä terveitä ympyröitä nyt loppujen lopuksi niin ole. Mun mielestä käyttäytyminen ja siten hallinta näissä ympyröissä voi olla lähinnä tervettä tai sairasta.
ympyröitä on vaan elämää ja kansantaloutta... Ja sit en liikkuisi missään ympyröissä. Niissä sit pitää yrittää selviytyä parhaan taitonsa mukaan.. Mä olen myös vihainen...
Voitko kuvitella? Ois kiva jutella, silleen oikeesti. Kumma kun tuota käyttäytymistä korostetaan joka paikassa ja sit ei joissain ollenkaan.
jatkuvasti näyttää jostain syystä siellä naamaani. mikään ei pelaa elimistössä tällä juttelulla tai pelaa mut ei sen tasolla. Miksi mä luon tällaisen tason?
välttämättä olla muussa ympäristössä. Ihmisiä ne on ne sairaatkin, vaikka ei siltä vaikuta. Mä oon ainakin pystynyt antaan anteeksi esim. hänelle joka teki mua kohtaan silloin ajatellen pahasti, vaikka sanoikin, et sä teet vain itelles pahasti. Kiitollinen en kuitenkaan ole.
Kun joillekin se normaali elämä ei riitä...
ajatella ettei sulla ole muuta tai sitten ei...
silmät lujaa kiinni ja antaa mennä...
tavanomaisia ole... Mutta jäihän sulle kuitenkin sun kehosi, käytös, ilmeet, eleet ja olemus, arvot, kuten kestävä kehitys jne...
Loppujen lopuksi vain kaikella samalla tavalla tapetaan aikaa, tutustutaan omaan kehoon jne, jotka sitten taas vaikuttavat eri ominaisuuksiin ihmismielessä ja ihmisten mielessä. Joskus kiinnitetään huomiota ehkä liikaa siihen, mitä se on eikä siihen kuinka se toimii.
on kuitenkin sama... Eli aika kuluu
kysymyksiin vastata? Miksi esim. ns. globalisaatio alistaa tällaiseen... Globalisaatiohan korostaa myös yhteistä vastuuta.