vuodet vierii ,ikää tulee sen mukana .sitä on ollut niin itsekeskeinen ja luullut tietävänsä kaiken, seinään on joutunut törmäämään eräänkin kerran.on sanonta ett kolikolla on toinenkin puoli.-se oli vain sanonta,mutt kun sen sanonnan merkityksen oivaltaa se luo uusia mahdollisuuksia ymmärtämiseen,rakkauteen ja ihmisten kanssakäymiseen.me tarvitsemme kaikki ihmiset toinen toisiamme.me elämme sympioosissa . voikaa kaikki hyvin.t.örkki ps: pieni kivi voi saada aikaan ison kivivyörymän .
elämän ristiretki
örkki
2210
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
lennä lennä leppäkerttu.....
Mikä arvaatkos on:
kiviä ja koteja?
LINNANI TIMANTEIN. :O
itsekin usein ajatellut. Voimme kai örkki nyt ol la iloisia siitä, että tiedämme sen, että tiedäm me vähän. Usein on niin, että tunne "tappaa" tiedon ja enkä uskalla sanoa, että onko se kovin väärin. No riippuu tunteesta. Viha on esim. sel lainen jonka järjen soisi voittavan. Rakkaus vuo rostaan vie meitä eteenpäin, pienistä kolhuista huolimatta. Eihän täällä kukaan yksin tule toi meen. Sitähän on riippuvainen ( monessa asiassa) toisista ihmisistä. Joku sinusta ja minusta aina kin hetkittäin. Joskus emme edes tiedä kuka hän on ja siinä on suuri siunaus.Siunaus siltä ettem me pääse rehentelemään sillä. Kun on "vähän" sel laistakin taipumusta!
Nöyryyden olemusta olen hakenut ja etsinyt ja se voisi löytyä vaikka näistä vanhoista "ohjeista";
Rakkaus on kärsivällinen:
. kestää toisen erilai suuden
. Lempeä: se antaa anteeksi…
· Ei kadehdi: ei ole mustasukkainen
· Ei kerskaile eikä pöyhkeile: ei mahtaile eikä alista
· Ei käyttäydy sopimattomasti: ei haasta riitaa, ei vahingoita toista
· Ei etsi omaa etuaan:rakkaus antaa tilaa muulle rakkaudelle
· Ei katkeroidu ei muistele pahalla: pystyy anta maan anteeksi
mutta hyvistä " ohjeista" huolimatta joka päivä huomaan (jos edes huomaan),kuinka kaukana niistä olen. Jo se että on päämäärä on "jotain" suurta, lähes käsittämätöntä.Joskus lohdutan itseäni sil lä, että tämän "lainaamiseen" ja "oivaltamiseen" on mennyt vuosikymmeniä ja taas vuosikymmeniä,en kä vieläkään oikein ymmärrä, vielä vähemmän teen niin. Yritän kuitenkin joka päivä (ainakin puoli tuntia)kunnes Barabbas pääsee minussa taas irti ja olen oma itseni !
hyvää sunnuntaiaamua t taavi