Osaisiko joku kertoa hyviä linkkejä tai teoksia
millien ominaisuuksien periytymisestä? Suomeksi
tai englanniksi, saksastakin saan jotakin irti.
Omista satunnaisista penkomisistani huolimatta en
ole löytänyt mitään kovin hyvää lähdettä.....
Kaikki artikkelit/kirjat mitä olen löytänyt
lätisevät enimmäkseen "jalostuksen
periaatteista", mutta itse kaipaisin tuota
ominaisuuksien periytymisinfoa......
Aihe kiinnostaa, kun altaissani on jo pidempään
pulikoinut sekalainen milliparvi "omissa
oloissaan". Niitä puolella silmällä seuratessa
olen huomannut, että nykyisin lähes 50%
poikasista on ruumiiltaan puolimustia. Naaraiden
pystö on tällöin usein keltaisen-valkoisen-mustan
kirjava, uroksilla punainen. Ja kiinnostaisi
tietään ovatko ko. ominaisuudet dominoivia vai
resessiivisiä. Kait sen laskemallakin saisi
selville, mutta laiskuus vaivaa.... :)
Niin ja sitä taustatietoa, jota jotkut
kaipailevat viestien yhteyteen. Akvaario ollut
kotona n. 20v. - useimmat aloittelijan mokat on
siis ehditty jo tekemään, vaikka varmasti on
vielä joitakin kokeilematta ;) ;)
Nykyinen "kalusto" on 40 80 160, josta tuo 80
on tyhjänä silikonien huonokuntoisuuden vuoksi.
Kalaston pääpaino on monnisissa ja alle 6 cm
lajeissa. Kaikkien kippojen kalat uivat pehmeässä
vedessä, pH n. 6,8. Ja kyllä, tiedän, ettei
tuollainen vesi ole kaikkein parasta
milleille..... :)
millien ominaisuuksien periytymisestä? Suomeksi
tai englanniksi, saksastakin saan jotakin irti.
Omista satunnaisista penkomisistani huolimatta en
ole löytänyt mitään kovin hyvää lähdettä.....
Kaikki artikkelit/kirjat mitä olen löytänyt
lätisevät enimmäkseen "jalostuksen
periaatteista", mutta itse kaipaisin tuota
ominaisuuksien periytymisinfoa......
Aihe kiinnostaa, kun altaissani on jo pidempään
pulikoinut sekalainen milliparvi "omissa
oloissaan". Niitä puolella silmällä seuratessa
olen huomannut, että nykyisin lähes 50%
poikasista on ruumiiltaan puolimustia. Naaraiden
pystö on tällöin usein keltaisen-valkoisen-mustan
kirjava, uroksilla punainen. Ja kiinnostaisi
tietään ovatko ko. ominaisuudet dominoivia vai
resessiivisiä. Kait sen laskemallakin saisi
selville, mutta laiskuus vaivaa.... :)
Niin ja sitä taustatietoa, jota jotkut
kaipailevat viestien yhteyteen. Akvaario ollut
kotona n. 20v. - useimmat aloittelijan mokat on
siis ehditty jo tekemään, vaikka varmasti on
vielä joitakin kokeilematta ;) ;)
Nykyinen "kalusto" on 40 80 160, josta tuo 80
on tyhjänä silikonien huonokuntoisuuden vuoksi.
Kalaston pääpaino on monnisissa ja alle 6 cm
lajeissa. Kaikkien kippojen kalat uivat pehmeässä
vedessä, pH n. 6,8. Ja kyllä, tiedän, ettei
tuollainen vesi ole kaikkein parasta
milleille..... :)
Vastaukset 4
Vanhimmat
Jos on niin kertisitko vähän niistä ja niitten
kudettamisesta jos oot niitä kudettanu.Sori,jos
tämä poikkesi aiheesta.
Ei tarvitse pyydellä anteeksi, ainakaan
minulta :)
Ah, kunpa olisinkin harrastanut nimenomaan
monnisia tuon 20 vuotta! :) Monnisia on toki
melkein aina ollut, mutta kyseessä oli yleensä
semmoinen pohjalla meuhkaava "sekaparvi".
Tosiasiassa olen kuitenkin tehnyt niiden kanssa
lähempää tuttavuutta vasta parin kolmen vuoden
ajan. Kupareita minulla ei ole, mutta yritetään
silti... :) :)
Perustiedot sulla varmaan jo onkin, mutta tässä
kuitenkin kertauksen vuoksi :)
Koko: urokset = 6.5cm, naaraat = 7.5cm. Laske
noin 7-8 litraa vettä per kala, niin ei tule
ahdasta.
Lämpötila: 21-27 C
Vesi: pH. 6.5-7.2, pehmeää
Pohjamateriaali saisi olla mieluiten hienoa
hiekkaa. Olen kuitenkin huomannut, että isohkot
monniset pärjäävät kyllä tavallisellakin
akvaariosoralla. Esim. omat täplämonniseni (samaa
kokoluokkaa kuin kuparitkin) jaksavat
kyllä "heitellä" 4-7mm pikkukiviä tieltään. Sen
sijaan jo aavistuksen verran pienemmät
pandamonniset (5 cm) eivät tätä tee ja näkyvät
pitävän enemmän hienosta hiekasta. Tärkeintä on
kuitenkin, että pidät pohjan puhtaana. Pohjaan
pesiytyvät bakteerit voivat syövyttää monnisten
viikset, kunnes jäljellä ei ole kuin tyngät. Tämä
ei siis johdu terävästä pohjamateriaalista
niinkuin yleisesti uskotaan.
Omia monnisiani ruokin parin kolmen eri
valmistajan tableteilla, erilaisilla
pakastepöperöillä, sekä Tetran Fresh Delicalla.
Uuden ruokalajin kohdatessaan ne välillä
nirsoilevat, mutta sitkeällä suostuttelulla
(= "muuta ette saa!" ;) sekin alkaa maistua.
Omani saavat sapuskaa 2 kertaa päivässä, aamulla
ja iltapäivällä. Viikonloppuisin joskus
kolmestikin.
Kudettamisesta.
Kutuintoon vaikuttavat monet tekijät ja lisäksi
kalat ovat yksilöitä. On siis vaikea antaa
lyhyesti yleispäteviä keinoja millä saat kalasi
kutemaan. Tässä kuitenkin joitain vinkkejä.
Kuparimonninen kuuluu yhteen helpoimmista
monnislajeista kudettaa. Joskus taitanevat kutea
melkein itsestään, joskus kuitenkin tarvitaan
hieman suosituttelua.
Kaikkein ensimmäiseksi ruoki niitä jonkin aikaa
oikein reilusti, erityisesti elävällä ja
pakasteruualla. Kalat tarvitsevat energiaa
lisääntymiseensä ja eivätkä kude, jos ravintoa ei
ole riittävästi tarjolla (silloinhan eivät
poikasetkaan selviytyisi, joten ne eivät halua
haaskata energiaansa). Muista samalla huolehtia
veden puhtaudesta, sillä runsaampi ruokinta pilaa
sen nopeammin. Äläkä ylisyötä!
Kun naaras on mädistä pulleana ja koiraat
seurailevat sitä ahkerasti, ne alkavat olla
valmiina varsinaiseen kututapahtumaan. Jatka
runsasta ruokkimista. Aika usein muutama
ylimääräinen vedenvaihto laukaisee
kututapahtuman, sillä se jäljittelee sadekautta
ja monet monnislajit kutevat nimenomaan
sadekauden tullessa. Vaihda esim. neljäsosa
vedestä joka toinen päivä.
Yleensä munat lasketaan virtaavaan kohtaan
akvaariossa, eli siis useimmiten suodattimen
ulostulosaukon tienoille. Harvemmin tietääkseni
pohjan tuntumaan, vaan useimmiten ylempiin
vesikerroksiin, lehdille tai akvaarion laseihin.
Joskus kalat eivät suostu kutemaan seura-
akvaariossa, joten jos sinulla on mahdollisuus
kunnostaa niille oma kutuakvaario, niin se
kannattaa tehdä. Laita sinne yksi naaras ja kaksi
urosta. Poista vanhemmat kun kutu on tapahtunut,
etteivät ne syö kutuaan. Seura-akvaariossa voi
myös käydä niin, että muut kalat syövät mätimunat
ennenkuin edes huomaat että kalat ovat kuteneet.
Muista olla kärsivällinen. Kalat eivät kude
käskystä, vaan vasta kun niiden itsensä mielestä
on siihen sopiva aika. Onnea yritykselle! :)
Vaikka harrastankin värigenetiikkaa ja
akvaariopita, en ole vielä oikein onnistunut
yhdistämään näitä kahta eli en tiedä kalojen
värien periytymisestä kuin murto-osan siitä, mitä
tiedän nisäkkäistä. Tässä kuitenkin pari
linkkiä - en tosin osaa sanoa, ovatko kattavia
vai eivät:
http://www.showguppies.com/genetics.htm
http://www.arihood.com/azgenetics/boards/colors/
http://tropical-fish.net/Guppies/genetics.htm
http://www.caprok.net/hatchery/articles/colorstrai
nupdate.html
ja helposti näkyi löytyvän muutama muukin,
hakukoneena Google ja taikasanoina guppy color
genetics sekä guppy colour genetics
Jeps, ainakin osasta noista antamistasi linkeistä
alkoi löytyä sen suuntaista infoa mitä olen
hakenutkin. Kiitos.
Kokeilin itsekin tuota Googlea jossain vaiheessa,
mutta tulokset eivät olleet sillä kertaa kovin
hyvät. Ehkä olen ollut viimeaikoina liian paljon
tekemisissä OO:n kanssa kun periytymisesta tulee
ensimmäiseksi mieleen inheritance... :)
Sinänsähän ihan oikea käännös, mutta tuo genetics-
sana on kuitenkin hyvä vinkki.
Cheers! :)
Cory