Jos kunnallispoliitikkoihin on uskomista:
Lapinjärvi
1) haluaa yhteistyöalueen Loviisanseudulle ja pitää kunnan itsenäisenä.
2) Jos ei yhteistoiminta-aluetta tule, haluavat yhteistyöhön Porvoon kanssa.
Ruotsinpyhtää
1) Haluaa fuusion 5 kunnan kesken
2) Jos ei Lapinjärvi mukanan fuusiossa, haluavat yhteistoiminta-alueen Loviisanseudulle
3) Jos ei tule yhteistoiminta-aluetta seudulle, haluavat yhteistyötä Kotkan tai Porvoon suuntaan.
4) Aktiiviset fuusion kannattajat keräävät nimilistaa, että saisivat valtuutetut käsittelemään 4 kunnan liitosta vielä kolmannen kerran kansanäänestyksen jälkeen, jonka tulosta on vaikea arvioida.
Liljendal ja Pernaja
1) Haluaa fuusion 5 tai 4 kunnan kesken
2) Jos ei tule seudun fuusiota, haluavat fuusion Porvoon kanssa. Näkevät yhteistoiminta-alueen välivaiheena.
Loviisa
1) Haluaa fuusion 5 tai 4 kunnan kesken
2) Jos ei tule fuusiota, haluavat yhteistoiminta-alueen tai fuusion Porvoon tai Kotkan kanssa.
Mikä on siis lopputulema, jos kaikki pitävät kannastaan kiinni eikä anna tuumaakaan periksi?
Pernaja haluaa ratkaisun mahdollisimman pian, jotta syksyn kunnallisvaalit käydään jo uuden Porvoon alueella. Muissa kunnissa saattaisi olla valmiutta siirtää ratkaisu kunnallisvaalien jälkeiseen aikaan.
Valtioneuvosto haluaa vastaukset helmikuun loppuun mennessä.
Jos haluaa suurimmat porkkanarahat ja fuusion 1.1.2009 alkaen, tulee ratkaisu tehdä maaliskuun loppuun mennessä.
Umpisolmu on valmis - miten sen voi avata?
Lapinjärvi
1) haluaa yhteistyöalueen Loviisanseudulle ja pitää kunnan itsenäisenä.
2) Jos ei yhteistoiminta-aluetta tule, haluavat yhteistyöhön Porvoon kanssa.
Ruotsinpyhtää
1) Haluaa fuusion 5 kunnan kesken
2) Jos ei Lapinjärvi mukanan fuusiossa, haluavat yhteistoiminta-alueen Loviisanseudulle
3) Jos ei tule yhteistoiminta-aluetta seudulle, haluavat yhteistyötä Kotkan tai Porvoon suuntaan.
4) Aktiiviset fuusion kannattajat keräävät nimilistaa, että saisivat valtuutetut käsittelemään 4 kunnan liitosta vielä kolmannen kerran kansanäänestyksen jälkeen, jonka tulosta on vaikea arvioida.
Liljendal ja Pernaja
1) Haluaa fuusion 5 tai 4 kunnan kesken
2) Jos ei tule seudun fuusiota, haluavat fuusion Porvoon kanssa. Näkevät yhteistoiminta-alueen välivaiheena.
Loviisa
1) Haluaa fuusion 5 tai 4 kunnan kesken
2) Jos ei tule fuusiota, haluavat yhteistoiminta-alueen tai fuusion Porvoon tai Kotkan kanssa.
Mikä on siis lopputulema, jos kaikki pitävät kannastaan kiinni eikä anna tuumaakaan periksi?
Pernaja haluaa ratkaisun mahdollisimman pian, jotta syksyn kunnallisvaalit käydään jo uuden Porvoon alueella. Muissa kunnissa saattaisi olla valmiutta siirtää ratkaisu kunnallisvaalien jälkeiseen aikaan.
Valtioneuvosto haluaa vastaukset helmikuun loppuun mennessä.
Jos haluaa suurimmat porkkanarahat ja fuusion 1.1.2009 alkaen, tulee ratkaisu tehdä maaliskuun loppuun mennessä.
Umpisolmu on valmis - miten sen voi avata?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kaikkein helpointa olisi jos kuntaministeri Mari Kiviniemi tai sisäasiainministeriön ylijohtaja Cay Sevon puhuisivat Lapinjärvelle järkeä. Kaikki muut kunnat ovat jo myönteisiä viiden kunnan fuusiolle, ja viiden kunnan fuusio olisi koko seudun kannalta parempi ratkaisu kuin neljän kunnan fuusio tai yhteistoiminta-alue. Ministeriön selvitysmiehen asettaminen voisi olla ensimmäinen askel kohti yhteisymmärrystä.
Yhteistoiminta-alue olisi periaatteessa hyvä juttu, mutta käytännössä aivan sama asia kuin fuusio. Mitä järkeä on pysytellä muodollisesti erillään, jos kaikki rahat kuitenkin menevät samaan pottiin ja kaikki palvelut tuotetaan yhdessä? Byrokratia kasvaisi suunnattomaksi ja lisäksi koko rakennelma olisi todella haavoittuvainen. Mitä jos Ruotsinpyhtään valtuusto parin vuoden päästä päättää, että sopimus Kotkan kanssa turvaa terveydenhoitopalvelut paremmin kuin Loviisan seudun yhteistoiminta-alue? Tai Pernaja ottaa ja liittyy Porvooseen? Silloin voimme heittää hyvästit "yhteistoiminta-alueelle".
Joku ehdotti jo että Pernajan, Liljendalin ja Loviisan tulisi fuusioitua ja perustaa (väliaikainen) yhteistoiminta-alue Lapinjärven ja Ruotsinpyhtään kanssa. Se ei ehkä olisi hullumpi ajatus (paitsi tietenkin RKP-kammoisten mielestä, joita kyllä riittää), ainakin Pernaja saataisiin pysymään uskollisena Loviisanseudulle. Pernajan lipeäminen kelkasta onkin tämän hetken polttavin ongelma (vaikka kaksi kolmannesta asukkaista haluavatkin liittyä Loviisaan!).
Oli miten oli, toivon sydämestäni että Loviisanseutu pysyy yhdessä. Porvoon ja Kotkan kanssa on ennenkin tehty yhteistyötä hyvässä hengessä, mutta kotimme on Loviisanseutu.
Tahtoo tietää, miksi yhteistoiminta-alue Porvoon kanssa on Lapinjärveläisten kannalta parempi kuin viidenkunna fuusio Loviisan seudulla?
Perusteluita tahotaan kuulla niin palveluiden kuin taloudenkin kannalta!!!
terv.Kolmen lapsen äiti,
huolissaan koulujen kohtalosta jos Porvooseen...
Quo Vadis/ kuntasevitystyön Taulukoiden mukaan valtionjako-osuuksien konkretia fuusioiden puolesta tulee vasta kolmen (vai neljän?) vuoden päästä. Lapinjärvi ja Ruotsinpyhtääkin voitaisiin saada houkuteltua Loviisan isäntäkuntamallin kautta fuusioon, jolloin Loviisan päättäjätkin voisivat koeajalla näyttää, onko heistä tasapuoliseksi kuntafuusion vetäjäksi siten että se olis kannattava myös muille kunnille ilman pelkoa siitä, että Loviisa imisi omiin hankkeisiinsa kaikki varat? Viiden kunnan fuusiossa ei kuitenkaan pitäisi olla minkään puolueen määräenemmistövaaraa??
Muutama Loviisanseudun kunta on sisäisesti jakautunut kahteen selvästi erilaiseen kielelliseen osaan; suomenkielisenemmistöiseen osaan ja ruotsinkielisenemmistöiseen osaan. Mikä estää jakamasta kuntaa kahtia?
Arvelen että Ruotsinpuhtään ja Lapinjärven liitosneuvottelut Suur-Loviisaan kaatuivat nimenomaan kielikysymykseen. Suomenkielinen enemmistö ei halunnut olla osa ruotsinkielisenemmistöistä kuntaa. Kieliraja on kuitenkin maantieteellisesti selvä.
Itsenäisenä kuntana jatkaminen tuntuu tässä tilanteessa aika epätodennäköiseltä vaihtoehdolta.
Ei millään pahalla, mutta tuo on erittäin huono idea. Kuntien jakaminen kielellisesti olisi omiaan herättämään pahaa vertaa (ja sitä paitsi täysin mahdotonta). Jokaisen kunnan täytyy kuitenkin tarjota täysmittaista palvelua sekä suomeksi että ruotsiksi, ihan siitä riippumatta onko Loviisan seudulla tulevaisuudessa yksi vai viisi kuntaa. Kunhan kaikki vain tajuaisivat ja hyväksyisivät tämän.
Olet luultavasti oikeassa siinä että Ruotsinpyhtään ja Lapinjärven liitosneuvottelut kaatuivat kielikysymykseen. Mutta silti: jos kunnat jaetaan kahtia (mikä ei sinänsä ole huono ajatus), on sen tapahtuva aluepoliittisista syistä, ei kielipoliittisista.
Ruotsinpyhtää on hyvä esimerkki, siellähän 71 % eteläisen vaalipiirin asukkaista äänesti fuusion puolesta (itäisissä ja pohjoisissa osissa tulos oli päinvastainen). Enemmistöltään suomenkielinen Tesjoki haluaa liittyä Loviisaan koska se on ainoa luonnollinen suunta, ja ruotsinkieliset saaristolaiset haluaa liittyä Loviisaan koska he pelkäävät kunnanvaltuuston myyvän heidät Fennovoimalle. Kummassakaan tapauksessa ei kielipolitiikka ole määräävässä asemassa.