Ongelma on seuraavanlainen. Pelkään kauheasti auktoriteetteja. Se että he määräävät ja pakottavat tekemään asioita. Pelkään kauheati jos en saa tehtyä niin kuin he sanovat. En pääse pakoon tilanteesta. Auktoriteetti on määräjä tilanteessa, jossa koen tulevani hyväksikäytetyksi.Olen ajautunut tilanteeseen, josta ei ole ulospääsyä. Auktoriteetti käyttää määräämisvaltaansa väärin. Ahdistun,tärisen ja pelkään. Haluisin päästä jotenkin ulos tilanteesta, että voisin itse tehdä omat asiani ja kantaa myös niistä vastuun.
Auktoriteetti pelko
Hui!
73861
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
No tee jotain itsenäistä, kivaa, sulle just oikea ala, -työtä. Kyllä sä voit organisoida itsekin jos et jonkun muun tee niin ja näin juttua jaksa koko aikaa. Pomot kun tekee työtään, ei ehdi ajatella kuin olennaisen ja sanoo mitä vois tehdä. Ei halua moni ilkeä olla, vaan saada asiat luistaan että saa palkan kaikille. Henkilöstä kiinni pönkittävätkö itseään kuinka paljon, mutta sä voit olla positiivinen itses.
No sä teet työtä -vaikka itseänäistä, saat hyvän korvauksen, ja ehkä vihdoin tunnet että kukaan ei niin hyväksikäytä -vaan joku saa inspiraation tai avun työstäsi ja sä arvokkaan taidon joka kehittyy ja itsekin inspiraation. Ihminen kun ei yksin pärjää maapallolla, yhdessä tehdään.
Hyvä itsetunto vaan. Jos tuntuu että muun ihmisen ratkaisu ei miellytä, voit neuvotella(sanoa että haluaisit neuvotella) positiivisena aina, vähän perustella, ja ajan kanssa korjata asiat niin että susta tuntuu hyvälle. Työpaikalla (jos oot vieraan palveluksessa) ei voi neuvotella ihan aina(siis jostain voi) -jos pomo haluaa sitä ja tätä tekeleeseen, mutta siis noin yleensä tarkoitin. Tai voi poistua tai korjata asiat muualla jos on vaikka muu paikka.
Jos joku on kovin auktoriteettinen, niin tiedät kumminkin että sä voit pysyä kaukana siitä/niistä, poistua tai hiljempaa olla ja järkätä muuten asiat.
Kukapa ei ns. mielivaltaista auktoriteettia pelkäisi tai turhaa pullistelua, mutta tuolla jo oli pari neuvoa. Jos ei voi poistua niin voi olla ystävällinen, neuvotella ja kertoa miltä vaikuttaa omaakin kantaa. Ihminen voi itsekin koittaa valita mitä haluaa elämässä.
Älä ole ns. auktoriteettipersoonien kanssa niin tekemisissä jos et pidä. Monilla henkilöillä voi olla itsellä ongelma kun koittavat päteä luomassaan valtamaailmassa ja ihailevat itseään. Se on silloin heidän ongelma, ei sun. Koulussa ja töissä ajattelet että teet itseä varten sen ja että saat rahaa elämään ja johonkin kivaan pysyvään. Siinä kaikki, ei pakotusta. Ja kaikki on taas ehkä hyvin.
Joku voi paljastua ihan mukavaksikin, pönkityksensä alta, kun koittaa olla ystävällinen -toisiin sekään ei auta ja silloin jos toinen vaan talloo eikä kuuntele -niin parempi pysyä kaukana. Yleensä itseään täynnä olevat jos ei toista kuuntele, niin eihän sitä kukaan jaksa ihmiset menee pois. Kaikki ei osaa ottaa arjessa toisia huomioon, ja just pitäisi olla ystävällinen
Ja ole hiljaa enemmän jos joku viileän oloinen henkilö on paikalla, niin pääsee helpomalla. =) Jos on tilanne että pitäisi olla paikalla.
Jotain auktoriteettejä on vissiin et asiat toimii, ei muuta. Ne ei oo mitenkään pakotusta varten. Koska ihmisellä pitää olla miellyttävä olla. Väärinkäytetty auktoriteetti, senkin huomaa ja voi vaan ihmetellä.
Perheessä taas auktoriteetti, onko se henkistä väkivaltaa silloin jos joku jo pelkää. Sitäkin voi miettiä. Vai onko joku järkevä juttu joka suojaa lasta, ettei ihan mee metsään. Mutta täysi-ikäisenä voi tehdä itse mitä haluaa.
Älä pelkää suotta. Sulla on oikeus elää onnellisena ja ilman pelkoa.
Uskoa. Humanisti uskoo ihmisten tekoihin. Kristinuskossa uskotaan jumalaan. Voinko kysyä sinulta. Miten nämä kaksi asiaa yhdistyvät, kristinusko ja ihmisyys? Olen joutunut itse ristiriitatilanteeseen jota en ymmärrä. Uskon että ihmisen hyvyys toiselle ihmiselle tuottaa hyvää. se että synnit olisi ihmisten itsensä tekemiä ,en voi ymmärtää, koska emme voi mitään kaikelle mitä ympärillä tapahtuu. Ei ihmistä voi syyttää kaikesta.Meidät on kasvatettu ympäröivään uskoon kristinuskoon tai moni on kasvatettu. Minusta tuntuu että tuhoudun jos en löydä vastausta. Turha sanoa että auktoriteetit romuttuvat, jos ei pysty kumoamaan omilla väitteillään auktoriteettia. Kuvitelma että auktoriteetin yläpuolelle voi asettua ilman asianmukaista tietoa ja työtä on ITSENSÄ PETTÄMISTÄ. siitä jos jää kiinni tiedossa on vain henkinen kuolema.
Joillekin on ollu apua lukea kirjasarja Keskusteluja Jumalan kanssa
siinä on kysymyksiä ja vastauksia moniin kysymyksiin
Mulla on ihan päinvastanen tilanne, outoa, tajusin nimittäin juuri äsken. Mitäköhän tämä mun juttu sitten on... Tavallaan nautin siitä kun on joku ns. vahva auktoriteetti käskyttämässä ja että työskentelen sille. Se on mulle jollain tavalla helpompaakin kuin oma-aloitteisuus. Ei välttämättä noita edellisiä asioita, mutta esimerkkinä opettaja, sellainen vahva auktoriteetti. Pidän sellaisista opettajista, eivätkä he oikeastaan saa minua jännittämään niin pahasti kuin monet muut ihmiset. Mulla on kuitenkin jonkunasteista sos. fobiaa.