Palstan nimi on lämmitys & eristäminen, mutta oikeasti vaihtoehtona on lämmitys tai eristäminen.
On aivan helppoa rakentaa talo, joka ei vaadi laisinkaan lämmittämistä ja silloin kaikki lämmityslaitteet maalämpö mukaan lukien on turhia.
Silloin puhutaan passiivitalosta.
Passiivitalon rakennuskustannukset eivät oikeilla materiaalivalinnoilla poikkea juurikaan tavanomaisesta rakentamisesta. Eristeet eivät myöskään vaadi huoltoa ja ovat erittäin pitkäikäisiä.
Tällaista taloa ei myöskään tunnista ulkoapäin, mutta omistaja huomaa energialaskusta.
Passiivitalot lisääntyvät maailmassa melkoista vauhtia ja niitä on jo Suomessakin.
Pääsääntönä passiivitalossa on kylmäsillaton ilmatiivis rakenne, riittävän paksulla eristekerroksella kauttaaltaan ja hyvän eristyskyvyn omaavat ikkunat, sekä ovet.
Käyttöveden lämmitykseen passiivitalossa paras vaihtoehto on poistoilmalämpöpumppu.
On aivan helppoa rakentaa talo, joka ei vaadi laisinkaan lämmittämistä ja silloin kaikki lämmityslaitteet maalämpö mukaan lukien on turhia.
Silloin puhutaan passiivitalosta.
Passiivitalon rakennuskustannukset eivät oikeilla materiaalivalinnoilla poikkea juurikaan tavanomaisesta rakentamisesta. Eristeet eivät myöskään vaadi huoltoa ja ovat erittäin pitkäikäisiä.
Tällaista taloa ei myöskään tunnista ulkoapäin, mutta omistaja huomaa energialaskusta.
Passiivitalot lisääntyvät maailmassa melkoista vauhtia ja niitä on jo Suomessakin.
Pääsääntönä passiivitalossa on kylmäsillaton ilmatiivis rakenne, riittävän paksulla eristekerroksella kauttaaltaan ja hyvän eristyskyvyn omaavat ikkunat, sekä ovet.
Käyttöveden lämmitykseen passiivitalossa paras vaihtoehto on poistoilmalämpöpumppu.
Vastaukset 7
Vanhimmat
http://fi.wikipedia.org/wiki/Passiivitalo
Lämmitysenergian vuosittainen maksimitarve Suomessa:[3]
* Eteläinen rannikkoseutu ja Varsinais-Suomi: 20 kWh/m²
* Keski-Suomi: 25 kWh/m²
* Pohjois-Suomi (Oulun ja Lapin läänit): 30 kWh/m²
Ehkä hieman oli provosoiva tuo aloitukseni, mutta toivottavasti se pistää ajattelemaan.
Linkkisi oli hyvä ja suosittelen lukemaan linkin tiedot ja sitten uudestaan aloitukseni.
Pitäisiköhän ottaa selvää ?
Toinen vastaajista perusteli sanomaansa keskiverron keskiverrosti.
Todellisuudessa taloussähkön käyttö on paljon suurempaa ja samalla lämmittäminen, mutta tämä ei mitenkään johdu maalämmön käyttäjistä, vaan taloussähköä palaa reilusti monasti heilläkin ja lämpöä muodostuu tupaan.
Myös talvet ovat nykyisin jotain aivan muuta, kuin keskivertokulutuksissanne ja lämpenevät yhä ellei passiivirakentamista aleta jo vähitellen meilläkin sisäistää muualla kuin VTT:llä.
Lisää keskustelua vaan kannattaako lämmittää, vai eristää.
"On aivan helppoa rakentaa talo, joka ei vaadi laisinkaan lämmittämistä ja silloin kaikki lämmityslaitteet maalämpö mukaan lukien on turhia.
Silloin puhutaan passiivitalosta. "
Ei se ole ihan yksinkertaista eikä ihan halpaakaan. Noita varmaan nähdään lähivuosina. Saksassa on helppo tehdä passiivitalo kun riittää täkäläinen normaalitalo pienin virityksin. Siellä on paljon vähemmän pakkaspäiviä kuin täällä. Oikeasti Saksankaan talot eivät ole passiivitaloja , nekin tarvitsevat hieman lämmitystä kylmimpinä päivinä. Passiivisuus toteutuu kun aurinkopaneelien ylijäämäsähkö myydään takaisin sähköverkkoon niin energiatase on +-0.
Suurista taloista Suomessa ei oikein saa passiivitaloja tekemälläkään. Tässä teoriaa:
Matalaenergia- ja passiivitalojen ideana on että lämmitykseen riittää ihmiset ja kodinkoneet. Noista irtoaa suunnilleen 1,5kW lämmitysteho. Keskimääräisessä 150m2 talossa on noin 350m2 ulkovaippaa(seinät, katot, lattiat jne.).
Jotta 1,5kW riittäisi esim. 10 asteen pakkaselle asti, pitää kokonaislämmöneristävyyden olla 50W/K. Eli koko talon lämpöhäviö on 50W kun ulkona on asteen kylmempää kuin sisällä. lämpötilaerolla sisä-ulko 30 astetta tulee yhteensä 1,5kW. U-arvo pitää silloin olla 50W / 350m2 = 0,14W/m2K
Lähdetään siitä että ovet ja ikkunat ovat kuitenkin huonommat. Otetaan vaikkapa markkinoiden parhaat u-arvolla 0,5. 20m2 tuollaista ikkunaa aiheuttaa 7,5W/K häviön. muille rakenteille jää 42,5W
Toinen hävikkikohta on ilmanvaihto. Otetaan markkinoiden parhaimmistoa lto-kone jonka hyötysuhde on 75%. Ilmamäärä tässä talossa pitäisi olla 50l/s. Häviö on silloin (lasketaan: ilmakuution lämpömäärä * ilmamäärä * 25%) 1,30593 * 50 * 0,25 = 16,3W
muille rakenteille jää enää 26,2W/K
Rakenteiden ilmavuodot vievät osansa. Tehdään todella tiiviisti niin ei häviä kuin 5W/K(lasketaan 1/15 osa talon ilmanvuotoluvusta, jos kiinnostaa.) muille jää enää 21,2W/K
Nyt on jäljellä enää varsinaiset ulkovaipparakenteet. Niiden u-arvo pitäisi olla 21,2W/K / 330m2 = 0,064. Aika kova vaatimus. Siitä etsimään tarvittavaa eristepaksuutta. Olisikohan 70cm seinissä ja katossa, lattiassa riittänee 40-50cm. Ei taida olla helppoa ja edelleen tarvitaan lämmitystä pakkasella.
Asiaa helpottaa huomattavasti kun tehdään pienempi talo jossa on vähemmän ikkunoita ja ulkovaippaa. Ihmisten ja kodinkoneiden määrä pysyy kuitenkin samana jolloin niiden lämpö riittää paremmin. Tarvitavat eristevahvuudetkin voisivat jäädä alle 50cm. Talon maksimikoko olisi 100m2 ja suuntaus etelään yms. optimointia.
Talosi lämmitysenergian Kw määrän, valitset samalla hetkellä, kun valitset itsellesi puolison.Minulla on vilukissa. Lämmöt talossa 23- 24 astetta, 200 neliötä. Naapurissa kuumaverinen emäntä 18 astetta on sopiva. Passiivitalokin tarvitsee lämmityksen.
"Passiivitalon rakennuskustannukset eivät oikeilla materiaalivalinnoilla poikkea juurikaan tavanomaisesta rakentamisesta."
Tuo oli ainoa mistä olen eri mieltä. Kyllä se vaan maksaa kun eritystä lisätään. Mutta onhan se fiksumpi ratkaisu laskea energian kulutusta eikä pyrkiä halvempaan energiaan.
ehkä siitä säästö rakennuskustannuksiin...
Passiivitaloon ei tarvita laisinkaan lämmityslaitteita, tai varsin vaatimattomat, sillä rahalla saa jo melkoisesti eristettä. Eikä tosiaankaan vaadi huoltoa, eikä uusintaa ainakaan 50 vuoteen.
Ikkunatkin tosiaankin voisivat olla vähän inhimillisemmän kokoisia, kuin nykyään ja taas rahaa säästyy eristeiden ostamiseen.
Kannattaa ottaa myös huomioon vihreät arvot, koska päästöt pienenevät merkittävästi ja ilmastomuutos hidastuu. Talojen lämmittäminen aikaansaa kaksinkertaiset päästöt verrattuna autoliikenteeseen, uskokaa tai älkää.
Passiivitaloon ei myöskään tarvita massiivista takkaa, vaan kevyt takka riittää mainiosti ja taas säästyy rahaa eristämiseen.
VTT:n tutkimuksessa matalaenergiatalo tuli 2 % kalliimmaksi rakentaa, kuin normitalo ja maksoi takaisin sijoituksen viidessä vuodessa.
Miksi emme rakentaisi passiivitaloja ja säästäisi yhä kallistuvaa energiaa järkevästi, ilman kalliita reistailevia, monimutkaisia lämmityslaitteita.