Täällähän kuollutta on! Ovatko kaikki vaa'at hurmaamassa vastakkaista sukupuolta olevia tai miettimässä visaista päätöstä?:o))))))
Joissain opuksissa kerrottiin vaa'an olevan niin miellyttämisenhaluinen ja riitakammoinen, että tinkii omista vaateistaan toisen hyväksi vaikka vuosikausia. Lopulta se sitten vaa'allakin napsahtaa poikki tuo miellytysvieteri ja sitten onkin puolisolla kestämistä.
Tunnistatteko vaakaset itsessänne tuota ilmiötä?
Joissain opuksissa kerrottiin vaa'an olevan niin miellyttämisenhaluinen ja riitakammoinen, että tinkii omista vaateistaan toisen hyväksi vaikka vuosikausia. Lopulta se sitten vaa'allakin napsahtaa poikki tuo miellytysvieteri ja sitten onkin puolisolla kestämistä.
Tunnistatteko vaakaset itsessänne tuota ilmiötä?
Vastaukset 12
Vanhimmat
Kuulostipa tutulta! Mulla se manee just noin, annan periksi, myötäilen ja ymmärrän. Kun sitten saan tarpeekseni, napashtaa kaikki toisinpäin, vaaka-kuppi täyttyy ja tilanne kääntyy. Siinä onkin muilla ihmettelemistä, et ..ai löytyykö siitä noin paljon särmää?? (tms??) Joku pitää sitä epäluotettavuutena, joku taas oppii vasta sitten arvostamaan. Vuosien varrella olen kuitenkin oppinut anteeksiantoa ja neuvottelutaitoa kriisienkin päätteeksi, toivottavasti oon edes vähän onnistunut..
kyllä osa totta;)
että tinkii omista vaateistaan toisen hyväksi vaikka vuo-sikausia. Lopulta se sitten vaa'allakin napsahtaa poikki tuo miellytysvieteri ja sitten onkin puolisolla kes-tämistä."
Tämä tarkoittaa sitä, että vaaka todella haluaa miellyttää kaikkia sukupuoleen katsomatta.
Kun ristiriitatilanteita auttamatta kuitenkin tulee, lähin ja turvallisin sylkykuppi on vaimo. Näin vaa´an julkisivu pysyy tahrattomana. :)
Miellyttämisenhalu on kyllä mielestäni alhaisempia piirteitä ihmisessä, joten se ei kyllä mielestäni sovi, ainakaan tälle vaa´alle. Karsastan kokemuksesta ihmisiä jotka ovat yltiöpäisen miellyttäviä ja tyköön tekeviä. Kohtelias ja korrekti kyllä voi olla ja jota kuinkin sopuisa, mutta muutama "kirosana" silloin tällöin saa ihmismäiset piirteet olemukseen. Kyllä ihmisen pitää ärhennellä silloin tällöin ollakseen ihminen, vaa´ankin.
tuon piirteen. itse en voisi ikinä käyttäytyä vastaavasti, perseen nuolemista lähinnä muistuttaa eräänkin vaakamiehen mielistelyt.
kaikki on ok, asioita ei saisi ikinä kyseenalaistaa ja odotapas jos kyseenalaistat hänet....huh huh
kyllä! :D
välillä pistää ärsyttämään tuo mutta minkäs sitä itselleen mahtaa
Juu, tunnistan itsessäni nämä mielistelypiirteet mm. riidanvälttelytaipumukset.
Kestin kaikenlaista paskaa jne läheiseltä ihmiseltä todella pitkään (lähes 10 vuotta) mutta sitten alkoi ärsyttämään toden teolla ja olenkin ollut sinkkuna siitä lähtien, sillä en enää koe mahdolliseksi uutta suhdetta, ennenkuin saan mielistelytarpeeni kuriin ja osaan sanoa vastaan.
Kiitos hei, en kai loukannut ketään :P
se menee!!!!!!
Itse olen juuri pohtinut omaa elämääni lähinnä siinä mielessä, että tässä olisi mielestäni erittäin pitkä suhde katkolla, MUTTA... en haluaisi satuttaa toista osapuolta, koska tiedän, että hän ei eroa haluaisi!!!!
Eli tässäpä sitä sitten koitetaan selvittää tilannetta niin, ettei toiselle jäisi "pahaa mieltä"!
Ja tämä juttu on tosi!!
sain vaakamieheni satimeen vallaittavalla vaakaolemuksellani ja nyt mies kiroaa kuinka komenteleva ja määräilevä akka olen,eikä muuta voi kun tulla perässä kauppakasseineen.t.vaaka
mulla noita piirteitä ja saa nähä kuinka kauan vielä katselen tuota laiskaa kaksosmiestä, onneksi olen hänen kanssaan vähän oppinut ettei nyt aina tarvitse olla mieliksi ja voi sanoa kunnolla takasin jos tarvitsee!
Kiitos Vaaka kertomuksistanne! Sain niistä oikein ahaa-elämyksiä, kun olin jo melkein unohtanut tämän nousevan vaakani olemassa olon.
Kauan olenkin ollut niin kiltti, ahkera, tunnollinen, kunnollinen ja sopeutuva, että asiat hoituisivat, eikä tulisi riitaa. Patalaiska ja kaikin mahdollisin tavoin minua hyväksikäyttänyt kaksosmies minulla myös on, joka on pitkässä yhteiselämässämme oppinut "siitä narusta nykäisemaan", muuta nyt kun olen viimein tullut niin vanhaksi, vahvaksi ja viisaaksi, ettei minua enää yhtään haittaa "jos en enää jollekin kelpaa omana itsenäni", riittää kun itselleni kelpaan.
Oikein olen huvittunut, kun olen onnistunut, niin juuri, onnistunut lopettamaan hyväksikäytöt ja turhat palvelut. Hauska myös nähdä, kuinka joiltakin on oikein leuat auki loksahtaneet, kun eivät ole tottuneet minun vastaan sanovan tai kieltäytyvän "piikana" olosta.
Parissakin yhdistyksessä tein "oman osuuteni" tehtävistä, mutta lisää tehtäviä päälleni lastattiin, eikä lopulta enää mikään tuntunut riittävän, niinpä viimein ilmoitin, että annan nyt tilaisuuden jonkun muunkin vuorostaan tehdä töitä, jopa haukkumispalkalla! Olipa monet huuliot pyöreinä, naamat punakoina ja jatkamispyyntöjä alkoi sadella kun suurimmasta ihmetyksestä selvisivät. Hih hih!
Mutta kun joku aika loppuu, niin silloin se todella loppuu! Kamelin selkäkin joskus katkeaa!
Tämä kaksoslaiskuri on koittanut vielä viimeisilläänkin alistaa haukkumalla minun tulleen ihan hulluksi, mutta keventyneenä ja huvittuneena on ollut kiva vastailla, ettei suinkaan, nyt jos koskaan, minä todellakin olenkin tullutkin terveeksi! Hänen hoitamattomat hommansa ja hankkimansa ongelmat eivät tosiaankaan ole enää minun ongelmia ja minun korjailtavia asioita. No, kukapa tuollainen tyyppi sitä nyt suosiolla luopuisi "saavutetuista" eduistaan.
Mutta
"Niinpä sitä nyt makaa, niin kuin on aikanaan petannut!"
"Ei ole yksin puolin ystävyyttä, jos ei kaksin puolin kannatella!"
Onneksi minulla ei ole enää kellokorttia, esimiestä, eikä asiakkaita ja lapsetkin olen saanut jo maailmalle.
Viimeinkin todella nautin elämästäni ja teen mitä itse haluan tehdä!
Onneksi minäkin jo voin viimein olla näin itsekeskeinen, eikä yhtään haittaa jos joku ei ajattelutavastani ja kirjoitelmastani pidäkkään.
"Tehdäkö muille mieliksi, itsesi kanssahan sinun on elettävä!"
"Minähän olen minä!" ;))
Kiitos Vaaka kertomuksistanne! Sain niistä oikein ahaa-elämyksiä, kun olin jo melkein unohtanut tämän nousevan vaakani olemassa olon.
Kauan olenkin ollut niin kiltti, ahkera, tunnollinen, kunnollinen ja sopeutuva, että asiat hoituisivat, eikä tulisi riitaa. Patalaiska ja kaikin mahdollisin tavoin minua hyväksikäyttänyt kaksosmies minulla myös on, joka on pitkässä yhteiselämässämme oppinut "siitä narusta nykäisemaan", muuta nyt kun olen viimein tullut niin vanhaksi, vahvaksi ja viisaaksi, ettei minua enää yhtään haittaa "jos en enää jollekin kelpaa omana itsenäni", riittää kun itselleni kelpaan.
Oikein olen huvittunut, kun olen onnistunut, niin juuri, onnistunut lopettamaan hyväksikäytöt ja turhat palvelut. Hauska myös nähdä, kuinka joiltakin on oikein leuat auki loksahtaneet, kun eivät ole tottuneet minun vastaan sanovan tai kieltäytyvän "piikana" olosta.
Parissakin yhdistyksessä tein "oman osuuteni" tehtävistä, mutta lisää tehtäviä päälleni lastattiin, eikä lopulta enää mikään tuntunut riittävän, niinpä viimein ilmoitin, että annan nyt tilaisuuden jonkun muunkin vuorostaan tehdä töitä, jopa haukkumispalkalla! Olipa monet huuliot pyöreinä, naamat punakoina ja jatkamispyyntöjä alkoi sadella kun suurimmasta ihmetyksestä selvisivät. Hih hih!
Mutta kun joku aika loppuu, niin silloin se todella loppuu! Kamelin selkäkin joskus katkeaa!
Tämä kaksoslaiskuri on koittanut vielä viimeisilläänkin alistaa haukkumalla minun tulleen ihan hulluksi, mutta keventyneenä ja huvittuneena on ollut kiva vastailla, ettei suinkaan, nyt jos koskaan, minä todellakin olenkin tullutkin terveeksi! Hänen hoitamattomat hommansa ja hankkimansa ongelmat eivät tosiaankaan ole enää minun ongelmia ja minun korjailtavia asioita. No, kukapa tuollainen tyyppi sitä nyt suosiolla luopuisi "saavutetuista" eduistaan.
Mutta
"Niinpä sitä nyt makaa, niin kuin on aikanaan petannut!"
"Ei ole yksin puolin ystävyyttä, jos ei kaksin puolin kannatella!"
Onneksi minulla ei ole enää kellokorttia, esimiestä, eikä asiakkaita ja lapsetkin olen saanut jo maailmalle.
Viimeinkin todella nautin elämästäni ja teen mitä itse haluan tehdä!
Onneksi minäkin jo voin viimein olla näin itsekeskeinen, eikä yhtään haittaa jos joku ei ajattelutavastani ja kirjoitelmastani pidäkkään.
"Tehdäkö muille mieliksi, itsesi kanssahan sinun on elettävä!"
"Minähän olen minä!" ;))