Onko kellään tietoa tai hyviä neuvoja, miten päästä tutkimuksissa eteenpäin?Etsin isovanhempieni isiå, joita ei löydy kirkonkirjoista,kun eivät ole olleet avioliitossa.Lapset on tällöin merkitty äpäriksi.Onko olemassa joku erillinen instanssi suomen mustalaisista missä tai mihin heitä kirjattiin?
sukututkimus
mg64
5631
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
voit päästä eteenpäin,kun menet vanhempiesi suku nimen ja paikkakunnan mukaan. Tosin paremmin al kuun ehkä pääset ihan tavallisilla(molempien van hempien ja omalla) virkatodistuksilla, ja voihan evl.srk aina kysyä hieman apua.
Ei mustalaisia muuten erikseen laitettu, mutta oli esim. zig. tai mustalainen "tittelinä",taval laan kuin "ammattina" nimen edessä.
Nämä nyt ei kovin hyviä neuvoja sukututkimukseen ole, mutta pääsehän näillä (tietokoneella) tutki muksen alkuun heti. Jos vain nimet ja paikat tie tää. HisKi ei anna tietoja alle sadanvuo den,sen verran ainakin täytyy mennä taakksepäin, että ky symykseen ehkä sinun kohdallasi tulee isovanhem mat tai heidän vanhempansa.
Mielenkiintoista matkaa suvun historiaan, ehdo tan kuitenkin sukututkimuskursseille menoa.
t. taavi
romaneja ei ole missään kirkon kirjoissa 1900 luvun alkupuolella sillä romaneja ei kastettu eikä vihitty eikä haudattu siunattuun maahan. se oli romaaneille vainon aikaa.
Kyllä löytyy. Olen itse katsellut ja löytänyt, ( vieraitakin nimiä) että älä puhu "höpöjä". Voi olla, että sinä et ole löytänyt, mutta meitä on useita jotka ovat käyneet siellä, ja myös löytä neet sukulaisistensa tietoja sieltä.
Totta on, että monet kirkonkirjat ovat vinksin vonksin, mutta kyllä sieltä aina jotain löytyy.
Karjalasta lähteneiden, kannattaa mennnä luovu tettujen alueiden "pääkallopaikalle" muistaakse ni se on Mikkeli.
Jotta asia hieman helpottuisi, niin yrittäkää saada käsiinne Wallen Komieteamietintö N:o3 1900-luvulta, siinä kaaleet on ryhmitelty läänettäin.
Laitan tähän nyt jokusen sivun tuosta komiteamie tinnöstä, niin kai siitä jotain selkoa saa sen aikaisesta laskennasta.
Tietysti on muistettava, että ei kaikkia kirjoi tettua tarvitse suin päin uskoa, mutta on se kai suuntaa antava tietoa ja sen ajan mukaan melko tarkkaa.
" Tämä kertomus sisältää pääasiassa seuraavaa. (49 s. ) "Kertomus siitä tiedustelusta, joka joulukuun 31 päivänä 1895 toimitettiin maassa mainittuna päivänä oleskelevista mustalaisis ta. " Lukumäärä. Niiden mustalaisten koko lukumäärä, joiden joulukuun 31 päivänä 1895 ilmoitettiin maassa olleen, on 1551, siis 757 miespuolta ja 794 naispuolta. Kuitenkin lienee itse teossa maassa oleskelevien mustalaisten lukumäärä jonkun verran suurempi.
Useista kunnista ei nimittäin ole annettu tietoa sa tunnaisesti kunnassa oleskelevista mustalaisista, vaan ainoastaan siellä kirkon- tahi henkikirjoissa olevista. Että luettelot edellisenlaatuisista mustalaisis ta eivät ole täydelliset, käy selville siitäkin, että, vaikka määrätyssä paikkakunnassa kirkon- tahi henkikirjoissa olevista mustalaisista ei vähemmän kuin 499 varmasti on ilmoitettu laske mispäivänä olleen kotikuntansa alueen ulkopuolel la, näistä ainoastaan 18 miespuolta ja 23 nais puolta oli sarekkeeseen "satunnaisesti oleskele via" merkittynä muiden paikkakuntain luetteloi hin. Niiden mustalaisten koko lukumäärä, jotka tiettävästi eivät missään olleet kirkon- tahi henkikirjoissa, saapuneiden luetteloiden mukaan on vain 56 miespuolta ja 83 naispuolta. Se seik ka, että mustalaiset vaelluksellaan eri seuduil la usein esiintyvät eri nimillä vaikeuttaa kui tenkin näiden toisessa paikkakunnassa satunnai sesti oleskeleviksi tahi kirkon- ja henkikirjois sa olemattomiksi merkittyjen mustalaisten tunte mista niiksi, jotka toisessa paikkakunnassa ovat ilmoitetut kirkon- ja henkikirjoissa oleviksi, mutta satunnaisesti muualla oleskeleviksi,varsin kin kun ilmoitetut henkilö tunnusmerkit satun naisesti oleskeleviin tahi kirkon ja henkikir joissa olemattomiin nähden ovat mitä epävarmim mat ja niukimmat. (56 s.
Naimisissa oleviin, leskiin ja erotettuihin näh den tulee huomauttaa, että nämät ryhmät käsittä vät vain sellaisia mustalaisia, jotka elävät tahi ovat eläneet laillisessa avioliitossa. Verrattuina maan koko väestön oloihin, josta naineiden miesten lukumäärä v. 1890 nousi 34,26 % sekänaisten 33,24 '%, ovat yllämainitut nainei ta mustalaisia koskevat prosenttimäärät erittäin alhaiset. Ne osottavat että verrattain hyvin pie ni määrä mustalaisia elää laillisessa aviossa. Sitä vastoin on yhteiselämä laittomissa avioissa heillä sangen yleinen. Saapuneiden tietojen mu kaan eli nimittäin naimattomista mustalaismie histä aina 137 henkilöä eli 22,20 % yhdessä mustalaisnaisten kanssa sekä 2 sitä paitsi ei mustalaisnaisten kanssa. Ja naimattomista mus talaisnaisista ilmoitetaan 176 eli 27,76 % elävän yhdessä mustalaisten sekä 1 sitä paitsi ei mustalaisen kanssa. "
N:o 3. Komiteanmietintö. 1900.
Keisarilliselle Majesteetille ,
A.G WALLE
J. Leopold. Frithiof Lagus.
Arthur Thesleff. -- K. H. Teittinen.-
että tällviissiin, siihen aikaa. t. taavi
PALJON ON MYÖS KADONNUT POMMITUSTEN AIKANA SOTAAIKAAN KIRKON KIRJOJA TUOLLA ENTISILLÄ KARJALAN KUNNAILLA.KAIKKIA EI LÖYDY MUTTA ESIM MIKKELISSÄ ON KAIKKI LUOVUTETUN SUOMEN AIKAISET TIEDOT NIILTÄ OSIN KUIN NE ON TALLESSA.NE LÖYTYY KYLLÄ HISKISTÄ KONEELTA
väittänytkään ettikö olisi kaaleita kadoksissa. Omaiset tietävät niistä varmaan parhaiten. No,mi tä sota-aikan tulee, luulen kaaleiden hieman ai kaisemmin jo ymmärtäneen, mitä on tulossa !Jokai nen voi itsessään miettiä sitä asiaa. Jos kerran jyrisee niin joskus sataa, näin luulen.
Asiat on juuri niin kuin kerroit,että Mikkeliin yhteyttä.
t. taavi