Olen 23-vuotias avoliitossa elävä nainen. Olen paininut terveyteni kanssa monta vuotta. Lääkäri ehdotti että yrittäisimme hankkia lapsen mahdollisimman pian koska terveyteni on alkanut mennä huonompaan kuntoon. Synnytyksen jälkeen minulta leikattaisiin samalla "pelit ja vehkeet" pois. Eli jos haluan saada oman lapsen nyt olisi se hetki. Avomieheni ei ole valmis isäksi hän on sen monta kertaa sanonut. itse ajattelin olevani valmis äidiksi, mutta painostuksesta olen alkanut itsekkin epäilemään äityttäni.
Siispä minulla on 2 vaihtoehtoa: jättää mies ja hankkiutua toisin keinoin raskaaksi tai olla loppu elämä ilman omaa lasta ja olla siitä katkera lopun elämääni. Meillä on suhde kunnossa ja olemme TODELLA onnellisia, mutta ainut ongelma tosiaankin on että mies ei ole vielä valmis. Keskustelin mieheni sukulaisen kanssa joka on hyvä ystäväni. Hän sanoi että puolisoni on todella lapsirakas, että tulevaisuudessa meille saattasi tulla ero vain siitä ettemme voi saada omia lapsia. Aika kinkkinen tilanne!!
Onko muilla samanlaisia kokemuksia ja millaiseen ratkaisuun päädyitte? Vinkkejä otetaan vastaan.
Siispä minulla on 2 vaihtoehtoa: jättää mies ja hankkiutua toisin keinoin raskaaksi tai olla loppu elämä ilman omaa lasta ja olla siitä katkera lopun elämääni. Meillä on suhde kunnossa ja olemme TODELLA onnellisia, mutta ainut ongelma tosiaankin on että mies ei ole vielä valmis. Keskustelin mieheni sukulaisen kanssa joka on hyvä ystäväni. Hän sanoi että puolisoni on todella lapsirakas, että tulevaisuudessa meille saattasi tulla ero vain siitä ettemme voi saada omia lapsia. Aika kinkkinen tilanne!!
Onko muilla samanlaisia kokemuksia ja millaiseen ratkaisuun päädyitte? Vinkkejä otetaan vastaan.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Itselläni ei ole vastaavanlaista kokemusta, mutta oma mielipiteeni luettuani viestisi oli aika selkeä: Mies vaihtoon ja raskaaksi.
Jos miehesi ehkä jättäisi sinut sitten kun haluaa itse lapsia, miksi et jättäisi häntä nyt? Kuulostaa varmaankin oudolta mielipiteeltä, mutta uskon, että katuisit päätöstä jälkeenpäin, jos valitsisit nyt miehesi.
Eikö miehesi voi joustaa päätöksessään yhtään? Mielestäni olisi sinun tilanne huomioon ottaen kohtuullista edes harkita asiaa. Tilanteesi on kuitenkin sen verran "erikoinen", että mielestäni tuossa tilanteessa miehesi voisi harkita asiaa vakavasti. Mitä hän tekisi, jos olisi itse sinun tilanteessa?