Helmet
kirkkaimmat iloista syntyneet
tummat suruista ja kaipauksesta,
ihmisen ikävästä silloin
kun oma käsi on kaivannut toisen kättä.
Kun varjot ovat Sinua lähenpänä
syntyy kyynelteni kimaltava helmiketju.
Mutta Sinua
haluan ajatella juuri nyt
käsiäsi vyötäisilläni, kaulallani
ja unohtaa hetkeksi murheideni synnyinsijat.
Sinua ilman vapisen
kylmästäkö
vai kaipauksesta tuntea elämä.
Kunpa kuulisin jo
porraspuiden kiireisen narahtelun.
Ethän riistä
sisäistä kauneuttani
joka vain odotuksestasi
ja rakkaudestani Sinuun syntyy.
kirkkaimmat iloista syntyneet
tummat suruista ja kaipauksesta,
ihmisen ikävästä silloin
kun oma käsi on kaivannut toisen kättä.
Kun varjot ovat Sinua lähenpänä
syntyy kyynelteni kimaltava helmiketju.
Mutta Sinua
haluan ajatella juuri nyt
käsiäsi vyötäisilläni, kaulallani
ja unohtaa hetkeksi murheideni synnyinsijat.
Sinua ilman vapisen
kylmästäkö
vai kaipauksesta tuntea elämä.
Kunpa kuulisin jo
porraspuiden kiireisen narahtelun.
Ethän riistä
sisäistä kauneuttani
joka vain odotuksestasi
ja rakkaudestani Sinuun syntyy.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Kun Sinua nyt ajattelen
unohdan hetkeksi murheet
ihoni herää eloon
vapisen kosketuksestasi
jota kaipaan
Silmäni saavat loisteen
katse merkityksen
Minulla ei ole enää kylmä
Itken läheisyydestäsi
ilostani syntyy kyyneleet
muodostavat helmiä kirkkaita
Joka kerta kun kuulen
portaiden narahtelun
sydän hypähtää
ja ryntään kiihkeään syleilyyn
Ethän riistä
näitä hetkiä meiltä
ne tekevät minusta kauniin
rakkaudesta Sinuun
jos elämä olisikin
ilon kyynelistä muodostuvaa helmien nauhaa
ehkä se olisi silloin
liian helppoa elää
ne katkeruuden ja surujen helmet
ovat muodostuneet liian usein
nauhaksi kimmeltämään
mutta Sinä
olet helmistäni kallein
***
Kiitos Kaaru, Sinä muistat aina :)
Toive suuri on rakkauteen
niin kadonneeseen kuin uuteen
Helmet kyynelten
kun on kuivuneet
sydän kaipaa taas ystävää
toivot rinnale sen
ystävän lämpöisen
luoden olon niin suloisen
Mukavaa iltaa lindalinda / EC ♥
Sinun palautteesi on aina yhtä runollisen kau-
nista kieltä, niin nytkin.
Kuinka paljon niitä kyyneleitä onkaan pitänyt
vuodattaa, ja kuinka pitkä niistä syntyvä helmi-
nauha mahtaisikaan olla ? Rakkaus ei ole aina ol-
lut lempeä, se on sisältänyt paljon kipuakin.
Kirjoittamiseen minä olen itseni purkanut, ne sa-
tuttavimmatkin asiat.
Lämmin kiitos EC, että olet piipahtanut.
Lähtee baanalle.
Kaasujalkaa herkistään.
Kun taas itkettää.
On niin suunnaton ikävä ihmistä.
Illatsuja koskelle.
Älä itke, älä.
" Ihmisen ikävä toisen luo " laulaa Mikko
Alatalokin. Myönnän, että olen itsekkin sitä sa-
maa ikävää potenut - Sinäkin.
Täällä me puramme tuntojamme, itkemme ja nauramme
yhdessä. Runosieluja henkeen ja vereen, niinhän
se on.
Rutistuksin kiitän Margitta ystäväin, että olet
poikennut Sinäkin.
Niitä on jo täysi rasia,
kristallinkirkkaita,
tummia, kauniin värisiä.
Ei yhtään enää lisää.
Saan niistä jo helmet
Rakas, nämä riittävät.
toivoisin niin
kyynelvirtani jo tyrehtyneen
ainakin suruistani
tiedän
että Sinun tullessasi
voin vuodattaa niitä ilosta
rakkaudestani Sinuun
ja Sinä
suutelisit ne pois
***
Kiitos Mari, en pysty vastaamaan vain
kiitoksella. Nämä " vaativat " aina vastineen.
Ilon, surun, kaipauksen ja ikävän
kaunis helminauhan kirjo.
Monien värien loisteessa
muistikuvien vilahdellessa
vavisten rakkauden muistoissa
suolan ja makean maun tuntemuksissa.
Sisäinen kauneus pysy ihmisessä
seuraten häntä itseään kuin varjo.
Helmiä, helmiä, runosi oli myös yksi helmi!
Sinun runosi - tuohan ansaitsisi paikkansa aivan
uutena aloituksena, niin hieno se on.
Minun runoni taitaapi jäädä sen varjoon.
Ihanaa lukea kyllä aina vastarunoja, ja toisaalta
ihmetellä sitä, mitä oma runo saa lukijassa
aikaan.
Uskoppa tyttö, en ole tähänKÄÄN runooni itse tyy-
tyväinen. Mutta lukijat ovat sanasensa sanoneet,
ja minun tulee olla kiitollinen jokaiselle.
Suuri kiitokseni myös Sinulle Diinuliinu.
Mahtava runo, niin voimakas tunne tulee tästä. Kirkkaimmat helmet tällä palstalla ovat taiturimaiset runosi, joita en lakkaa hämmästelemästä.
Kiitos lukuhetkestä : )
Minä jo ajattelin, että mitähän täältä mahtaakaan
paljastua, kun otsikkosi oli " hui "
Onneksi ei ollut mitään " vaarallista "
Jotenkin en tunne tässä runossani olevani ylis-
tyssanojesi arvoinen. Johtunee ehkä tästä alavi-
reisyydestäni, jossa olen tänään rämpinyt.
Kiitos kuuluu aina sinne, Sinulle. Kyllä nämä
kommentit ainakin ovat hiukan päivääni piristä-
beet.
Käteni kaipaa kättäsi
ja sieluni katseesi lämpöä
Sinä kosketat minua
niin monin sanoin...
---
Sun syy
että musta on tullut tämmönen ;D
Ihanaista päivää sinne partaalle !
mitä minä Sinunkin kanssasi oikein teen
* huoks *
SINÄ kosketat minua sanoillasi.
Jaa minkälainen, höh !
Ihanuus on ollut kyllä kaukana tänään, usko pois.
Mutta sydämellinen kiitos Sinullekkin, olet Sinä
ihana ystävä.
Ei millään pahalla
taidamme olla pian
kaipaukusen ammattilaisia
Taidolla Sinä sen kuitenkin teet
Kiitos
" ei millään pahalla "
Eihä toki, ja taidat olla enemmän kuin oikeassa
sanomisellasi.
" taito " taitaa kuitenkin olla väärä sana, mutta
kieltämättä se lämmittää mieltäni.
Kiitos, se kuuluu Sinulle mitä suuremmassa
määrin.