Taas tulin kyselemään. Lupapiirustukset ovat 'rakennelmaani' jo luonnosvaiheessa ja niiden jälkeen sama suunnittelija tekee rakennepiirustukset. Tiedän, että saan sieltä hyvää ja järkevää tietoa, mutta jospa te hyvät rakentamisen asiantuntijat kertoisitte taas tälle rouvalle selkokielellä asioita.
Tarinahan on tämä: teräspaalut laitettava, ok, mutta mitä ovat sitten nämä eri perustusvaihtoehdot. Olin jo itse sitä mieltä, että tietenkin ParmaParelin elementit & ontelolaatat, koska haluaisin perustukset paikalleen mahdollisimman vähällä vaivalla & tekijöiden etsimisellä. Onhan tämä kai sitten vähän kalliimpaa ja rajallisella budjetilla kysyisin, että olisiko kuitenkin muita järkeviä vaihtoehtoja? Esim. Soklexin muoteista tilasin tarjousta, mutta ilman töitä oli suunnilleen samaa hintaa kuin Parman perustukset. Sitten näitä, jossa raudoitetaan puoli kesää ja odotellaan betonin kuivumista toinen puoli? Tai harkot, ne kai vaativat jatkuvan sokkelin ja enemmän paaluja.
Mikä olisi kustannustehokas peristustapa, kun oman työn osuun alkaa sitten vasta rungosta. Millä perustuksilla olisi vähiten laitettava paaluja. Ja vieläpä, mikä on liittolaatta, liekö sopiva vaihtoehto tällaisen pienen rakennelman lattiaksi? Pitääkö muuten kaikissa alapohjavaihtoehdoissa valaa styroksin päälle betoni?
Tarinahan on tämä: teräspaalut laitettava, ok, mutta mitä ovat sitten nämä eri perustusvaihtoehdot. Olin jo itse sitä mieltä, että tietenkin ParmaParelin elementit & ontelolaatat, koska haluaisin perustukset paikalleen mahdollisimman vähällä vaivalla & tekijöiden etsimisellä. Onhan tämä kai sitten vähän kalliimpaa ja rajallisella budjetilla kysyisin, että olisiko kuitenkin muita järkeviä vaihtoehtoja? Esim. Soklexin muoteista tilasin tarjousta, mutta ilman töitä oli suunnilleen samaa hintaa kuin Parman perustukset. Sitten näitä, jossa raudoitetaan puoli kesää ja odotellaan betonin kuivumista toinen puoli? Tai harkot, ne kai vaativat jatkuvan sokkelin ja enemmän paaluja.
Mikä olisi kustannustehokas peristustapa, kun oman työn osuun alkaa sitten vasta rungosta. Millä perustuksilla olisi vähiten laitettava paaluja. Ja vieläpä, mikä on liittolaatta, liekö sopiva vaihtoehto tällaisen pienen rakennelman lattiaksi? Pitääkö muuten kaikissa alapohjavaihtoehdoissa valaa styroksin päälle betoni?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Unohdin mainita, että perustamistapa on kantava teräpaalut & kantava alapohja, ja sokkelin korkeus on luultavasti noin 100cm, sillä korkealla on saatav, eli tämä ehkä rajoittaa joitain vaihtoehtoja, vai??
Olen etsinyt paljon tietoa, ja vaikka paalut kerrotaan jokaisessa perustamistavassa vaihtoehtona, ei silti kerrota, miten paalut muuten vaikutavat asiaan, tehdäänkö edelleen jatkuva antura, vai riittääkö paaluanturat ja jos ei riitä, niin tuleeko paaluanturaa tai edes paaluhattua lainkaan, vaan valetaanko antura ympäri piirin ja paalut valetaan sinne samalla kiinni?
Paljon on eri vaihtoehtoja edelleen. Onko ParmaParellille vastaavaa kilpailijaa, löysin Lujabetonin ja muiden kuorilaattoja ontelolaatan sijaan. Mitä eroa?
Onko muita sokkelielementtien valmistajia?
...www.betoni.com - sieltä pitäis löytymän kaikki suomalaiset betonielementtien valmistajat.
rakennesuunnittelija ja kysyä häneltä eri vaihtoehdoista. Täällä me on valittu yksi tapa ja teille voi sopia toinen tapa.
Myös vastaavat työnjohtajat voi tietää samoin pääsuunnittelijasi, joudut molemmat palkkaamaan kuitenkin ennemmin tai myöhemmin.
Vai onko kyseessä leikkimökki?
Kuten sanon jo alussa, minulla on rakennesuunnittelija. Eikä sopimuksessamme ole kohtaa, jossa minua kielletään ottamasta slevää eri vaihtoehdoista.
Kysyn täällä eri tavoista, ja täällä kirjoittavien tietoja, miksi joku sopii ja toinen ei. Rauno Kangas jo aikasemmin asiantuntevasti ja (selkokielellä :) vastailikin, joten odotan mielenkiinnolla, onko täällä muitakin, joilla on asioista tietoa/omakohtaista kokemusta/mutua.
Toivottavsti tämä kyselyni ei nyt sinua kovasti häiritse. Leikkimökkiä varten en teräspaaluja viitsisi laittaa, en edes ruuvipaaluja, joten sinun asiantuntemuksesi ei vakuuta, kun tällaista vaihtoehtoa mietit.
mutta jos omaa timpurisukulaisia niin valumuotit tekee muutamassa illassa, raudoittaa päivässä ja niiden kuivamista ei tarvitse odotella yhtään, taloa päälle seuraavalla viikolla.
Liittolatta käy tuulettuvaan alapohjaan tai kellarin kattoon ja on edullinen jos sukulaiset asentaa.
Jos kaikki tehdään palkkatyönä niin kustannukset kannattaa katsoa OP:n laskurilla, omatyö = 0% ja vaikeat perustamisolosuhteet. Sieltä saa myös erittelyn.
"Raudoitetaan puoli kesää ja kuivatetaan toinen puoli"
En edes jaksanut lukea mitä sinulle on tähän mennessä vastattu mutta kyllä parman myyjä vie etelän emäntää 100-0.
EN TIEDÄ MIKÄ PERUSTUS SINULLE SOPII PARHAITEN MUTTA LUE TÄMÄ:
Toivottavasti joku muukin tämän jo sanoi mutta raudoitus talliin, jos siis teet esim. reunavahvistetun laatan, vie muutaman päivän, et varmaan teollisuushallia kuitenkaan tee?
Antura ja laatta samalla valulla, sliippaukset kerralla kuntoon.
Kolme neljä päivää ja alajuoksua lyömään kiinni, lattiakin on jo valmis, ei kukaan polje eristeitä palasiksi.
Tarkoitus ei ole jeesustella mutta herätkää nyt ja ÄLKÄÄ KUUNNELKO SITÄ ENSIMMÄISTÄ "KIVAA" MYYJÄÄ ja sen takia ruvetko asennevammaisiksi muita perustustapoja kohtaan, etsikää sopivin, ei parin päivä odottelu tekovaiheessa mitään merkkaa ja jos siihen kaatuu niin kannattaa varmaan tilata arkkua..... :)
Lujuustekniikka on melko hyvin hallussa kaikilla rakennesuunnittelijoilla, selvitä kuitenkin myös perustusten kosteustekninen toimivuus.
Niin sanotulla nykyaikaisella rossipohjalla on ollut huomattavia kosteusteknillisiä ongelmia, viileästä rakenteesta johtuvan kosteuden pisaroitumisesta alapohjaan.
Myös energian kulutus talossasi kasvaa merkittävästi runsaasta tuuletuksesta johtuen.
Tutustu esimerkiksi Siporex taloissa käytettyyn lämpimään alapohjaan.